Risto Murto: Puuttuvat puoli miljoonaa

Eläkey­htiö Var­man toim­i­tusjo­hta­ja Ris­to Mur­to on kir­joit­tanut vaikut­ta­van ana­lyysin Suomen ja maail­man väestökysymyk­sistä. Täl­laista entistä tilas­toti­eteil­i­jää kir­jan ote ilah­dut­ti. Tiukkaa asi­aa ymmär­ret­tävässä muodossa.

Kir­jan päävi­este­jä on, että talouskasvu edel­lyt­täisi kas­vavaa väestöä. Kun Ruot­si väk­iluku kas­vaa ja Suomen tulee pienen­tymään, Suomen taloudelli­nen tule­vaisu­us on huo­mat­tavasti Ruot­sia heikompi.

Eläkey­htiön toim­i­tusjo­hta­jal­ta on ymmär­ret­tävää mure­htia pieniä syn­tyviä ikälu­okkia. Työikäiset mak­sa­vat eläkeikäis­ten eläk­keet. Tästä tulee mak­sajille raskas­ta, jos ikälu­okat pienenevät.

Sen ver­ran minus­sa on linko­lalaista, että en osaa sur­ra ikälu­okkien piene­mistä.  Väestöräjähdys on maail­man vit­sauk­sista pahimpia. Olen vain iloinen, jos se hel­lit­tää ja jos väk­iluku jopa vähän lask­isi. Elin­ta­son ja maa­pal­lon suo­jelemisen väli­nen ris­tiri­ita helpot­tuisi olennaisesti.

Talous­poli­ti­ikalle pienenevät ikälu­okat aset­ta­vat toki vaa­timuk­sia. Tämä ei ole paras­ta osaamisaluet­tani, mut­ta ilmeis­es­ti luo­vaa tuhoa pitäisi boost­a­ta, jot­ta tuot­tavu­us saataisi­in nousu­un.  Hoita­jami­toituk­sen kaltaiset jäykkyy­det pitäisi pois­taa turmi­ol­lisi­na. Kiin­nitetään­hän siinä tämän het­ken toim­intat­a­pa ja teknolo­gia ja kiel­letään työvoimasäästö­jen etsimi­nen uusista innovaatioista.

Eläköi­tymisiälle pitää tietysti tehdä jotain, kun ihmiset elävät aina vain vanhemmiksi.

Väk­iluku on kään­tymässä lasku­un melkein kaikkial­la maail­mas­sa, vaan ei Saha­ran eteläpuoleises­sa Afrikas­sa. Kun Afrikkaan tulee pari kolme mil­jar­dia asukas­ta lisää, muut­topaine Euroop­paan kas­vaa val­tavasti. Mur­ron mukaan näin ei käy, kos­ka jos väki on riit­tävän köy­hää, heil­lä ei ole varaa muut­taa kuin naa­puri­maa­han. Tätä ske­naar­i­o­ta en oikein usko. Pari mil­jar­dia afrikkalaista pako­laisleireil­lä ”naa­puri­mais­sa”.

Melkein tiedän, mis­tä 2050-luvun vaa­likeskusteluis­sa puhutaan.

Itä-Aasian väk­ilu­vun ennustet­tu pienen­e­m­i­nen on kyl­lä vaikut­tavaa. Etelä-Kore­as­sa tule­vat sukupol­vet ovat täl­lä menol­la puo­let edeltäjään­sä pienempiä .

Joskus eduskun­taan tuli vierailulle min­is­teri Etelä-Kore­as­ta ja jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä hänet lähetet­ti­in tapaa­maan min­ua. Kun jotain piti sanoa, sanoin, että hei­dän syn­tyvyys­lukun­sa näyt­tävät min­un silmi­i­ni aika huolestut­tavil­ta. Min­is­teri oikein suut­tui ja sanoi, että kyl­lä se on hei­dän mielestään alen­tunut tarpeek­si. Kor­jasin tarkoit­ta­vani päin vas­taista. Voi tul­la aikamoinen eläkepommi.

Kir­jas­sa oli paljon mie­lenki­in­toisia tieto­ja. Puu­tun vain kahteen.

Hedelmäl­lisyys­lu­vut voidaan laskea myös miehille. Nyky-Suomes­sa koulut­ta­mat­tomien miesten hedelmäl­lisyys­luku on alle yhden. Jos se olisi alle yhden koko väestössä, väk­iluku enem­män kuin puolit­tuisi sukupolves­sa. Koulut­ta­mat­tomien miesten on vaikea löytää pysyvää parisuhdet­ta. Yleen­sä par­in­muo­dos­tuk­ses­sa naiset pyrkivät muo­dosta­maan parisuh­teen itseään koulute­tum­man miehen kanssa. Kun naiset ovat nyk­isin miehiä parem­min koulutet­tu­ja, koulut­ta­mat­to­mia miehiä jää yli. Naisia tietysti jää yli suun­nilleen yhtä paljon. Miten siis on tilanne hyvin koulutet­tu­jen nais­ten kohdalla?

Koulut­ta­mat­tomien miesten lapset­to­muudel­la tulee ole­maan vaiku­tus­ta jopa väestörak­en­teeseen ja koulu­tus­ta­soon. Ennus­taa­han van­hempi­en koulu­tus­ta­so hyvin las­ten koulutustasoa.

Suo­mi ja Ruot­si ovat huono­ja työl­listämään maa­han­muut­ta­jia, eri­tyis­es­ti Afrikas­ta ja Lähi-Idästä kotoisin ole­via naisia. Koti­hoidon tuki on heille varsi­nainen loukku. Mie­lenki­in­toista on, että parhait­en maa­han­muut­ta­jien kotout­tamises­sa ovat onnis­tuneet maat, jois­sa sosi­aal­i­tur­va on huonoin­ta. Sil­loin on vähän niin kuin pakko men­nä töihin.

Mut­ta mitä tekevät maa­han­muut­ta­jat, kun he ovat saa­neet EU-maan kansalaisu­u­den? He eivät muu­ta korkean sosi­aal­i­tur­van mai­hin vaan hyvän maa­han­muut­ta­jatyöl­lisyy­den mai­hin, vaik­ka niis­sä sosi­aal­i­tur­va on huonom­pi. Soma­lei­ta muut­ti Suomes­ta paljon Bri­tan­ni­aan ennen Brex­i­tiä, kos­ka Bri­tann­ian työ­markki­nat vetivät.

Mur­to puhuu lämpimästi työperäisen maa­han­muu­ton puoles­ta, mut­ta kuka tänne tulisi? Mik­si esimerkik­si fil­ip­pi­iniläi­nen hoita­ja tulisi Suomeen, kun voisi men­nä Nor­jaan ja saa­da paljon parem­paa palkkaa? Kum­malli­nen kielemme ja syr­jivä suh­tau­tu­mi­nen eri­laisi­in ihmisi­in ei ole varsi­nainen kil­pailu­valt­ti osaa­jista kil­pail­taes­sa – mar­rasku­us­ta puhumattakaan.

Yksi asia min­ua tilas­toti­eteil­i­jänä risoo näis­sä kir­jois­sa. Lasse Mur­tokin käyt­tää poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia hedelmäl­lisyys­lukua ennusteis­sa. Min­ua opetet­ti­in käyt­tämään net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, jos­sa las­ke­taan vain tyt­töjä. Kuin­ka mon­ta täysi-ikäisek­si selviävää tyt­töä yksi naisen syn­nyt­tää.  Se antaa paljon tarkem­pia ennustei­ta kuin hedelmäl­lisyys­luku, jos­sa ovat mukana myös pojat, eikä kat­so­ta, kuin­ka suuri osa lap­sista selviää täysi-ikäisek­si. Tämän merk­i­tys on viime aikoina vain koros­tunut, kun monis­sa mais­sa, kuten Kiinas­sa, on alet­tu abor­toi­da tyt­töjä niin, että sataa tyt­töä kohden syn­tyy 120 poikaa. Hedelmäl­lisyys­lu­vuis­sa käytetään tas­apain­oväestön luku­na epämääräistä noin 2,1:tä. Net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun tas­apain­oväestön piste on tasan yksi.

= = =

Siitä kiitän Mur­toa, että hän selosti hyvin sen, mik­si vas­ta­syn­tyneen eli­na­jan odote ei tarkoi­ta ennustet­ta siitä, kuin­ka van­hoik­si nyt syn­tyvät ikälu­okat keskimäärin elävät. Toden­näköis­es­ti he elävät tuo­ta eli­na­jan odotet­ta paljon vanhemmiksi.