Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on kirjoittanut vaikuttavan analyysin Suomen ja maailman väestökysymyksistä. Tällaista entistä tilastotieteilijää kirjan ote ilahdutti. Tiukkaa asiaa ymmärrettävässä muodossa.
Kirjan pääviestejä on, että talouskasvu edellyttäisi kasvavaa väestöä. Kun Ruotsi väkiluku kasvaa ja Suomen tulee pienentymään, Suomen taloudellinen tulevaisuus on huomattavasti Ruotsia heikompi.
Eläkeyhtiön toimitusjohtajalta on ymmärrettävää murehtia pieniä syntyviä ikäluokkia. Työikäiset maksavat eläkeikäisten eläkkeet. Tästä tulee maksajille raskasta, jos ikäluokat pienenevät.
Sen verran minussa on linkolalaista, että en osaa surra ikäluokkien pienemistä. Väestöräjähdys on maailman vitsauksista pahimpia. Olen vain iloinen, jos se hellittää ja jos väkiluku jopa vähän laskisi. Elintason ja maapallon suojelemisen välinen ristiriita helpottuisi olennaisesti.
Talouspolitiikalle pienenevät ikäluokat asettavat toki vaatimuksia. Tämä ei ole parasta osaamisaluettani, mutta ilmeisesti luovaa tuhoa pitäisi boostata, jotta tuottavuus saataisiin nousuun. Hoitajamitoituksen kaltaiset jäykkyydet pitäisi poistaa turmiollisina. Kiinnitetäänhän siinä tämän hetken toimintatapa ja teknologia ja kielletään työvoimasäästöjen etsiminen uusista innovaatioista.
Eläköitymisiälle pitää tietysti tehdä jotain, kun ihmiset elävät aina vain vanhemmiksi.
Väkiluku on kääntymässä laskuun melkein kaikkialla maailmassa, vaan ei Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Kun Afrikkaan tulee pari kolme miljardia asukasta lisää, muuttopaine Eurooppaan kasvaa valtavasti. Murron mukaan näin ei käy, koska jos väki on riittävän köyhää, heillä ei ole varaa muuttaa kuin naapurimaahan. Tätä skenaariota en oikein usko. Pari miljardia afrikkalaista pakolaisleireillä ”naapurimaissa”.
Melkein tiedän, mistä 2050-luvun vaalikeskusteluissa puhutaan.
Itä-Aasian väkiluvun ennustettu pieneneminen on kyllä vaikuttavaa. Etelä-Koreassa tulevat sukupolvet ovat tällä menolla puolet edeltäjäänsä pienempiä .
Joskus eduskuntaan tuli vierailulle ministeri Etelä-Koreasta ja jostain minulle tuntemattomasta syystä hänet lähetettiin tapaamaan minua. Kun jotain piti sanoa, sanoin, että heidän syntyvyyslukunsa näyttävät minun silmiini aika huolestuttavilta. Ministeri oikein suuttui ja sanoi, että kyllä se on heidän mielestään alentunut tarpeeksi. Korjasin tarkoittavani päin vastaista. Voi tulla aikamoinen eläkepommi.
Kirjassa oli paljon mielenkiintoisia tietoja. Puutun vain kahteen.
Hedelmällisyysluvut voidaan laskea myös miehille. Nyky-Suomessa kouluttamattomien miesten hedelmällisyysluku on alle yhden. Jos se olisi alle yhden koko väestössä, väkiluku enemmän kuin puolittuisi sukupolvessa. Kouluttamattomien miesten on vaikea löytää pysyvää parisuhdetta. Yleensä parinmuodostuksessa naiset pyrkivät muodostamaan parisuhteen itseään koulutetumman miehen kanssa. Kun naiset ovat nykisin miehiä paremmin koulutettuja, kouluttamattomia miehiä jää yli. Naisia tietysti jää yli suunnilleen yhtä paljon. Miten siis on tilanne hyvin koulutettujen naisten kohdalla?
Kouluttamattomien miesten lapsettomuudella tulee olemaan vaikutusta jopa väestörakenteeseen ja koulutustasoon. Ennustaahan vanhempien koulutustaso hyvin lasten koulutustasoa.
Suomi ja Ruotsi ovat huonoja työllistämään maahanmuuttajia, erityisesti Afrikasta ja Lähi-Idästä kotoisin olevia naisia. Kotihoidon tuki on heille varsinainen loukku. Mielenkiintoista on, että parhaiten maahanmuuttajien kotouttamisessa ovat onnistuneet maat, joissa sosiaaliturva on huonointa. Silloin on vähän niin kuin pakko mennä töihin.
Mutta mitä tekevät maahanmuuttajat, kun he ovat saaneet EU-maan kansalaisuuden? He eivät muuta korkean sosiaaliturvan maihin vaan hyvän maahanmuuttajatyöllisyyden maihin, vaikka niissä sosiaaliturva on huonompi. Somaleita muutti Suomesta paljon Britanniaan ennen Brexitiä, koska Britannian työmarkkinat vetivät.
Murto puhuu lämpimästi työperäisen maahanmuuton puolesta, mutta kuka tänne tulisi? Miksi esimerkiksi filippiiniläinen hoitaja tulisi Suomeen, kun voisi mennä Norjaan ja saada paljon parempaa palkkaa? Kummallinen kielemme ja syrjivä suhtautuminen erilaisiin ihmisiin ei ole varsinainen kilpailuvaltti osaajista kilpailtaessa – marraskuusta puhumattakaan.
Yksi asia minua tilastotieteilijänä risoo näissä kirjoissa. Lasse Murtokin käyttää poliittisesti korrektia hedelmällisyyslukua ennusteissa. Minua opetettiin käyttämään nettouusiutumislukua, jossa lasketaan vain tyttöjä. Kuinka monta täysi-ikäiseksi selviävää tyttöä yksi naisen synnyttää. Se antaa paljon tarkempia ennusteita kuin hedelmällisyysluku, jossa ovat mukana myös pojat, eikä katsota, kuinka suuri osa lapsista selviää täysi-ikäiseksi. Tämän merkitys on viime aikoina vain korostunut, kun monissa maissa, kuten Kiinassa, on alettu abortoida tyttöjä niin, että sataa tyttöä kohden syntyy 120 poikaa. Hedelmällisyysluvuissa käytetään tasapainoväestön lukuna epämääräistä noin 2,1:tä. Nettouusiutumisluvun tasapainoväestön piste on tasan yksi.
= = =
Siitä kiitän Murtoa, että hän selosti hyvin sen, miksi vastasyntyneen elinajan odote ei tarkoita ennustetta siitä, kuinka vanhoiksi nyt syntyvät ikäluokat keskimäärin elävät. Todennäköisesti he elävät tuota elinajan odotetta paljon vanhemmiksi.
Kyllä tätä pitäisi “katsoa tosiasioiden läpi” ihan kaikkien.
Minusta kaikkien pitäisi myöntää, että Suomeen mahtuu maksimissaan 6 kaupunkia: pk-seutu, Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu ja Kuopio. Ja tuo 6 kaupunkia olisi jo torjuntavoitta, ei todennäköinen skenaario. Kaikkien strategioiden pitäisi lähtä maahanmuuttajamäärästä riippumatta siitä, että nuo 6 kaupunkia ja niiden ympärillä olevat pienemmät paikat voivat menestyä jotenkuten.
Ja mitä kieleen tulee, niin kaikissa EU-maissa pitäisi olla kaksi kieltä: äidinkieli, joka voi olla mikä vain, ja englanti, joka on lingua franca. Kieliin liittyy paljon tunnesiteitä, niin ei niitä varmaan kannata aktiivisesti ajaa alas, mutta kaikissa EU-maissa tulisi pärjätä lingua francalla, englannilla.
Suomen kannalta ongelma on se, että niin moni menettää asemiaan. SDP:n tehtaat kuihtuvat, kepun maaseudut tyhjenevät jne. Koska niin moni menettää asemiaan, he ovat löytäneet toisensa ja Suomea on alettu sabotoida rakentamisen sijaan. Jos maailmalla ei ole tarjottavaa tulevaisuudessa, sitten se saa palaa.
Jos haluamme että suomen kieli säilyy (ruotsia ja saamea unohtamatta), niin englanti ei koskaan voi olla täällä virallinen kieli, valitettavasti. Jos olisi, niin sittenhän peruskoulutuskin tulisi järjestää englanniksi, mikä johtaisi aika nopealla aikataululla kielen katoamiseen.
Ei kannata varmaan myöskään ihan heti odotella että Saksa tai Ranska hyväksyvät englannin viralliseksi kieleksi maissaan.
Totta. Itse lätisinkin siitä koko EU:n alueella, että jäsenmaiden tehtäväksi tulisi vaalia jokaista äidinkieltä, jotta ne eivät katoaisi. Kielet määrittävät ihmisiä sen verran paljon, että niitä ei kannata tarkoituksella tappaa. Mutta samalla kaikki kansalaiset tulisi kouluttaa EU:ssa mahdollisimman fluentiksi englannin kielelle jo lapsuudesta asti. Kyllä vahva lingua france on välttämätön juttu nykymaailmassa.
Wahlroos sanoi ihan hyvin, että globalisaatio saattaa tehdä hyvinvointivaltion mahdottomaksi, koska se vaatii vahvaa solidariteettia ja yhteenkuuluvuuttaa kansalaisilta. Jos menisimme globaaliin maailmaan, missä suomen kieli katoaisi, niin kyllä se olisi myös sinetti hyvinvointivaltiolle Suomessa.
Suuren talousguru Murron tulevaisuuslaskelmissa ei näytä olevan ollenkaan ilmasto-ja ekokriisiä. Kun Afrikka, välimeren alue ynnä muut keskileveysasteet kuumuvat ja kuivuvat tarpeeksi, sieltä kyllä tullaan tännepäin, vaikka olisivat ihan rutiköyhiä. Ilmastopakolaiset kyllä tervehdyttävät väestöpyramidin, mutta siinä vaiheessa koko maailma on jo sekaisin, eipä paljon ilahduta.
Talouskasvua vingutaan aina vaan. Hukkuvan oljenkorsi johon yritetään tarrata. Talouskasvua ei ole absoluuttisesti ja pysyvästi irtikytketty ekologisesta tuhosta ja ilmaston lämmityksestä. Piste. Jos tahtoo talouskasvua, tahtoo planeetan tuhoa.
Yritetään vääntää tämä ratakiskosta: talouskasvu ei meitä pelasta, se ei tuo vapahdusta rikkaalle eliitille jatkaa trickle down-petostaan. Nyt siis joko jaetaan tämän rajallisen pallon kakut oikeudenmukaisesti tai tapellaan verissäpäin sivilisaatio tuhoon. Kumpi valitaan? Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa varallisuuden reilumpaa jakoa. Se tarkoittaa siis varallisuuden tiukempaa verottamista, rikkaiden verokeplottelun poistoa, rajoja pääomaliikkeille yms.
Vihreätkin joutuvat vielä kunnolla vastakkain pääoman kovan ytimen kanssa, jos vihreät ovat tosissaan puolustamassa elinkelpoista maapalloa. Vihreät eivät ole vielä tajunneet, että loppupeleissä taistelevat ihan saman vihollisen kanssa kuin vasemmisto/työväenliikekin eli pääoman kanssa. Kun pääoma on viemässä koko ihmiskuntaa kuilun reunalle, kohta vihreidenkin on valittava jatkavatko pääoman puudelina vai liittyvätkö elämän puolustajien joukkoon. Jälkimmäinen tarkoittaa kovaa linjaa rikasta eliittiä kohtaan, tästä ei selvitä pelkästään “markkinaratkaisuilla“ja ulkoisvaikutusten sisällyttämisellä hintoihin.
Risto Murrolle, emeritusvihreille ja ihan kaikille vinkkinä: Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa keskustellaan to 24.11. teemasta Miten käy kapitalismin? Millainen on tulevaisuuden talous, joka ottaa paremmin huomioon maapallon rajalliset resurssit?
“Talouskasvua ei ole absoluuttisesti ja pysyvästi irtikytketty ekologisesta tuhosta ja ilmaston lämmityksestä. Piste. Jos tahtoo talouskasvua, tahtoo planeetan tuhoa.”
Tässä olen kanssasi eri mieltä.
Ilmastokriisin ratkaisujen keskiössä on vihreän teknologian kehitys ja siinä ennen kaikkea puhtaan energian eri tuotantomenetelmät. Tämä teknologiakehitys on välttämätön, joskaan ei vielä riittävä edellystys lämpötilan kohoamisen patoamiseksi ja se on vahvasti kytketty talouskasvuun.
On suuri virhe asettaa näitä vastakkain, eikä vähiten ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Valitettavasti nykyään muodissa oleva askeesivaatimus ei ratkaise mitään.
Kirjan pääväitteitähän on, että talouskasvu kytkeytyy väestönkasvuun. Tästä ei ole yksimielisyyttä, mutta jos väite pitää paikkansa — mikä on hyvinkin mahdollista — se tarkoittaa sitä, että päättymättömän talouskasvun tavoittelu on järjetöntä. Käytännössä näyttää nimenomaan siltä, että talouskasvun ylläpitäminen on, jos nyt ei mahdotonta, niin ainakin hyvin vaikeaa ilman väestönkasvua. Vihreä energia ei tarjoa mitään pysyvää ratkaisua: tuulivoimaloitakaan ei voi rakentaa määräänsä enempää, jossain pitäisi niiden ihmisten mahtua asumaan. Väestön merkitys on minun nähdäkseni siinä, että se muodostaa kysynnän ja markkinat. On turhaa tuottaa tavaraa, jolle ei ole ostajia. Markkinat ja kokonaiskysyntä siis kasvavat mikäli väestö kasvaa. Teoriassa voidaan myös ajatella, että talouskasvu luo aina uusia tarpeita yksittäiselle ihmiselle, mikä voisi mahdollistaa tämän kysynnän kasvun, mutta käytännössä nähdäkseni törmätään rajoitteisiin. Esimerkiksi Netflixiä on vaikea katsoa enempää kuin 16 tuntia vuorokaudessa, joskus pitäisi nukkuakin. Sinänsä olet oikeassa siinä, että talouskasvu on keskeinen asia, koska ilman sitä sijoittaminen ei kannata. Siihen puhtaaseen energiaan ei esimerkiksi halua sijoittaa kukaan, ellei siitä saa tuottoja. Maapallo ei kuitenkaan voi elättää loputonta määrää ihmisiä, eikä ole realismia olettaa että Marsiin pystytään rakentamaan siirtokunta, joten tästä seuraa mielestäni mahdoton yhtälö. Todennäköisin skenaario on varmaan se, että syttyy sota (vai pitäisikö ajatella, että on syttynyt jo) tai jokin vakava kriisi, ehkä nälänhätä, mikä korjaa väestön määrää kestävämmälle tasolle. Itse toivon toki, että tähän olisi mahdollista löytää rauhanomainen ratkaisu.
Pia-Petri
” Nyt siis joko jaetaan tämän rajallisen pallon kakut oikeudenmukaisesti tai tapellaan verissäpäin sivilisaatio tuhoon. Kumpi valitaan?”
Eli sinun mielestäsi ainoa keino on seuraava:
Eimtslouskaavua, eli jaetaan maailman nykyinen taloudellinen tuotanto oikeudenmukaisesti tasan, yli 80% rikkaissa maissa asuvista ihmisistä pitäisi laskea elintasoaan.
Maapallon keskimääräinen tulotaso on ostovoimakorjattuna noin 16$ päivässä, siis reilut 500€/kk (pyöristelen vähän)
Paljon onnea vaan siihen, että suostuttelet suomalaiset laskemaan elintasoaan tonne viiteen sataan euroon kuukaudessa! Keskipalkka on n. 3000€, keskimääräinen eläke 1700€. Jopa opiskelijoiden tulisi leikata kulutustaan.
Yes we can?
“Sen verran minussa on linkolalaista, että en osaa surra surullinen ikäluokkien pienemistä.”
Sen verran minussa on kepulaista, että voin todeta väkiluvun kasvavan kaupungeissa samalla kun muusta Suomesta viedään asumisen mahdollisuudet. Maaseutua ei voi tuoda ja rehupuntit menestyvät, mutta tällaiset 5–50 tuhatta asukasta sisältävät taajamat ovat kaikkialla helisemässä.
Suomessa on hukattuja henkilötyövuosia monessa paikassa ja burokratian lisääminen tekee lisää hukattua työtä koko ajan. Hoitotyön muutos on ihan toimiva esimerkki. Itse olin tekemässä tuota tehostetun palveluasumisen ylösajamista ja veikkaan, että ensi vuonna alkaa sen systemaattinen alasajo. Tuota tehdessä oli ajatus, että vanhainkodeista siirrytään siihen, että asukkaat maksavat itse seinät. Nyt niitä seiniä on maksettu sen verran aikaa, että maksajilla on pussit tyhjinä ja yhteiskunta makselee niitä seiniä, kun eihän kotoa laiteta ulos rahojen loppumisesta. Huonosta suunnitelmasta tuli massiivinen tulonsiirtoautomaatti yksityisille tehostettua tuottaville yrityksille.
Hva muutoksessa rekrytään nyt se päällekäinen johto. Vanhat siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuteen organisaatioon ja pitävät palkkansa vaikka työssä siirtyisivätkin syrjään. Tässäkin tulee paljon kustannuksia. Johdon irtisanominen organisaatiouudistuksessa olisi pitänyt mahdollistaa.
Monella muullakin alalla soten lisäksi voitaisiin miettiä sitä, että voisiko tuottamaton työntekijä tehdä jotain hyödyllistä tai voisiko jotain hommaa muuttaa hieman siihen suuntaan, että henkilötyövuosia säästyisi. Esimerkkejä voi ottaa vaikka pitkällä aikavälillä tulleista muutoksista kuten autoista. Uudet kestävät paremmin kuin vanhat ja merkittävää on, että vanhatkin kestävät nykyisin, kun tiet eivät ole hiekkaa ja monttua. Noin 1500 ihmistä hoitaa silti katsastuksia. Jos muuttaisi katsastusvälin vaikka 12 -> 18 kk, niin tuosta vapautuisi välittömästi +500 htv johonkin tuottavaan. Eikä se 6kk muutos paljon tässä vaikuttaisi. Poliisi joutuisi edelleen poimimaan ne samat pommit liikenteestä ja ne ei nytkään ole katsastettuja.
Uudempana esimerkkinä on vaikka koirien laittaminen ruokarekisteriin 1.1.2023 alkaen. Irtokoirien omistajien jäljittämiseen tehtävä systeemi ei tule edes toimimaan. Kilpailutus asiassa valmistui juuri ja noin kuukauden päästä alkaa tietojen kerääminen. Tästä vastaaottamisesta maksetaan it-firmalle nyt alkuun 530 000 euroa. Onhan se rankkaa saada nyt joulukuussa aikaan systeemi, joka on valmis ottamaan vastaan nämä rekisteröinti-ilmoitukset (joita ei edes tule kattavasti). Irtokoira ongelma on kuitenkin suomessa sen verran pieni ongelma, että ei tähän varmaan olisi kannattanut sitoa kymmeniä henkilötyövuosia. Etenkin, kun tässä maassa pidetään monesta muusta maasta poiketen koirat kiinni ja omistaja löytyy tarvittaessa niinkin kaukanta kuin hihnan päästä. Tässä peruuttaminen tarkoittaisi vain muutamaa hassattua miljoonaa, mutta eteneminen tarkoittaa taas täysin päinvastaista linjaa, jossa menee jatkossa monta henkilötyövuotta työhön jolla ei ole tarkoitusta.
Tai miten olisi turhan työn esimerkkinä se, mitä voi yleisesti listata “hevonpaskaduuni”- listoille? Kielletään vaikka k‑plussa, lidlplussa ja ass-bonus. Sen lisäksi, että asiakkaat säästävät saadaan aikaan vapautunutta työvoimaa, jonka voi saada tuottamaan tuhlaamisen sijaan. Tai kielletään edes se, että auton tankkaamiseen pitää rekisteröityä ja ladata appi ja pakotetaan firmat hyväksymään maksamisessa esim. pankkikortti tai jokin muu rahan siirron väline.
Miten olisi, jos pienennettäisiin eläintalouteen liittyviä tukia ja halvennettaisiin tällä vaikka ruoan alv- veroa? Vähemmän työläät ja samalla terveellisemmät tulisivat halvemmiksi ja taas jäisi turhaa työtä tekemättä.
Näitä esimerkkejä löytää loputtomasti. Tähän suuntaan kannattaa mennä, jos pitää tuottaa. Meille jäi jotenkin päälle se aika, kun tuottamsella ei ollut niin väliä vaan tarkoitus oli ennemmin tempputyöllistää
“Esimerkkejä voi ottaa vaikka pitkällä aikavälillä tulleista muutoksista kuten autoista. Uudet kestävät paremmin kuin vanhat ja merkittävää on, että vanhatkin kestävät nykyisin, kun tiet eivät ole hiekkaa ja monttua. Noin 1500 ihmistä hoitaa silti katsastuksia. Jos muuttaisi katsastusvälin vaikka 12 -> 18 kk, niin tuosta vapautuisi välittömästi +500 htv johonkin tuottavaan. Eikä se 6kk muutos paljon tässä vaikuttaisi. Poliisi joutuisi edelleen poimimaan ne samat pommit liikenteestä ja ne ei nytkään ole katsastettuja.”
Laskukaavasi ei toimi, koska nykysysteemi ei ole ihan tuollainen. Katsastus on yksi toimivimmista lakisääteisistä tarkastussysteemeistä Suomessa. Toimii paljon paremmin kuin esim. nuohousta koskeva lainsäädäntö. Aiemmin katsastuksia piti tehdä tiheämminkin, nyt tutkimusperustaisesti uudempien autojen katsastusvälejä on harvennettu ja kerran vuodessa ‑tason katsastusvelvollisuus koskee enää yli 10 vuotiaita autoja, joissa vikoja on tunnetusti herkemmin. Nykyisin katsastusvelvoitteen piirissä on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa. Mutta kaikkia ei katsasteta joka vuosi.
Jos katsastusbyrokratiaa haluttaisiin vähentää, voisi katsastuksesta osan korvata korjaamon kuittauksella tuoreesta huollosta, jossa on katsottu jo läpi vastaavat asiat. Ja varmasti katsastusvelvoitetta voisi tehdä kilometreistäkin riippuvammaksi eikä vain katsastusvälistä ja auton iästä.
Tuo vuosittainen katsastus oli vain yksi esimerkki asiasta, josta pitäisi vähentää turhaa byrokratiaa. Itsekin olen käynyt katsastuksessa vuosikymmeniä kerran vuodessa ja täysin turhaan.
Olisin silti olettanut, että useampi olisi tarttunut tuohon koirarekisteriin, jossa ei vaikuta olevan päätä eikä häntää. Ihme, että tämä ei näy edes mediassa, vaan tätä pidetään ihan normaalina.
Vuoden 2023 alussa tulee muuten myös kompostirekisterit ja myös esim. banaaninkuoriin tulee viranomaisen valvovaa byrokratiaa. Tämäkään ei puhuta. Viranomaisia arvioidaan tarvittavan tähän työhön yhtä paljon mitä palotarkastajia, joten ihan pienestä investoinnista tässäkään ei ole kyse.
Byrokratian lisäämiseen on ollut mahdottoman kova tahto viime vuosina. Sen vähentäminen ei vaikuta onnistuvan missään tilanteessa. Edes tilanteessa, jossa tarve on ilmiselvä, byrokraatti ei suoriudu tehtävästään ja kansa kärsii ei byrokratiaa vähennetä. Krista Mikkonen ja Maria Ohisalo saivat kyseenalaista kunniaa, kun eivät tehneet vastuussa ollessaan mitään passien saatavuusongelmalle. Korona-aikana kun passien kysyntä alkoi palautumaan, niin ei tehty mitään sen eteen, että kansalaiset olisivat saaneet passit. Tästä valitettiin isolla porukalla EU:lle, josta tuli vastauksena ainoastaan, että matkustusasiakirjat kuuluvat kansalliseen lainsäädäntöön eikä EU:lla ole tässä mitään roolia. Suomen viranomaiset voivottelivat tilannetta mediassa, mutta siihen se jäi. Selkeät helpotukset, kuten esim. passin voimassaolon muuttaminen 10 vuoteen ei ollut edes harkinnassa. Se, että ei toimiteta passia oli byrokraattien mielestä yksilöiden ongelma eikä viranomaisen ongelma.
Joskus aikoinaan Suomessa tehtin asioita ja jos valtiossa oli valuvika, niin se joko korjattiin tai sen kanssa elettiin. Nykyisin ei korjata eikä todellakaan eletä. Yhteiskunnasta on hävinnyt kaikki se mikä yhdistää.
“Kirjan pääviestejä on, että talouskasvu edellyttäisi kasvavaa väestöä. Kun Ruotsi väkiluku kasvaa ja Suomen tulee pienentymään, Suomen taloudellinen tulevaisuus on huomattavasti Ruotsia heikompi.”
Näin tietysti. Tosin ei ole vaikea löytää maita, joissa väkiluku ja bruttokansantuote ovat kasvaneet, mutta elintaso on silti laskenut. Väkiluku on kasvanut nopeammin kuin BKT per capita.
Ruotsalaiset itse ovat viime vuosina alkaneet katumaan kasvanutta väkilukuaan.
Yama
” Ruotsalaiset itse ovat viime vuosina alkaneet katumaan kasvanutta väkilukuaan.”
Toisalta he eivät olekaan nähnyt vaihtoehtoa, jossa jokainen hallitus vuorollaan leikkaa, antaa keppiä ja nostaa veroja.
Saattaisi siinä mieli muuttua.
Ruotsi on yksikielinen maa, jolloin sen ei tarvitse pitää yhtä korkeaa veroastetta kuin monikielisten maiden tuottaakseen kansalaisilleen palvelut. Se tilanne säästää miljardiluokassa olevan summan menoja verrattuna esim. Suomeen. Meidän kannattaisi talousasioissa käyttää vertailukohtana Ruotsin sijaan muita perustuslaillisesti sillä tavoin monikielisiä maita, joissa julkiset palvelut täytyy laajasti tarjota vähintään kahdella eri kielellä, koska ne ovat paremmin vertailukelpoisia kulujen osalta.
Kaksikielisyys maksaa mutta ei miljardeja eikä selitä juuri lainkaan veroastetta.
Selviytymisstrategioina ovat varautuminen rahastoimalla tai tulevaisuusinvestoinneilla. Rahastoinnilla on hyvänä puolena että varat osittain käytetään reaali-investointeihin kotimaassa eikä unelmahöttöön.
Konkreettinen osoitus päätösten ikäluokkavaikutuksesta on ansioeläkejärjestelmämme, joka on suuri osa talouttamme siten, että tavallisen palkansaajan kokonaisansiosta eläkemaksuun kuluu enemmän kuin suoriin tuloveroihin, joiden kautta osittain kustannetaan mm. eläkeläisten hoiva.
Eläkemaksun suhteen tilanne olisi huoleton, jos eduskunta olisi alusta asti vaatinut nopean tahdin maksukorotuksia rahastoitaviksi reaalisijoituksiin. Nykyinen maksutaso sinänsä suurin piirtein riittäisi maksajan omaan eläkkeeseen mutta kuluu isien vajaasti maksettuihin eläkkeisiin joten omien lasten pienenevät ikäluokat joutuvat vastaamaan nykymaksajien eläkkeistä mikä luo painetta lisäväestön tuontiin maksajiksi.
Eläkejärjestelmä olisi voinut varautua tilanteeseen huomattavasti paremmin, mutta 1980-luvulla oli ohjelmallinen eläkemaksun korotustauko ajatuksella, että “Suomi on pullo”. Eipä ollut, vaikka pulloa silloin toki vielä kallisteltiin. Eläkevelka jäi järjestelmään siten, että siitä on poliittisesti lähes mahdoton päästä koska kukaan ei tahdo jäädä kärsijäksi velkaa lyhennettäessä. Niinpä lapsetkin riistetään äitiensä rinnoilta äitien lähtiessä ansaitsemaan eläkettään, joten ei ihme, ettei lapsia hankita.
Suuret ikäluokat pitävät loukkauksena, kun heille muistuttaa täyden eläkkeen kertyneen puoleen hintaan koska katsovat ansainneensa Datsuninsa, Keihäsmatkansa ja nykyhoivansa. Siis tulisiko meillä olla myös hoivarahasto?
Nyt kun valtio maksaa hoivan hyvinvointialueilla (jotka eivät mielestäni tarvitsisi aluepolitikointia kuluja kasvattamaan) on helppo kalkyloida virtuaalinen hoivarahasto, jonka tulisi kattaa tulevan hoivatarpeen pitkän tähtäyksen kustannukset siten, ettei tätä kustannusosuutta käytettäisi johonkin “tulevaisuusinvestointiin” tai uuteen kulutusmenoon. Kun tällainen varaus hoivarahastoksi olisi osa raameja, ei tilaa jäisi tuhlailulle ja kustannuskehitystäkin tarkasteltaisiin vakavammin.
Edellä nimimerkki “kommentti” kertoi tehostetun palveluasumisen kustannuksista, jotka hänen mielestään karkaavat käsistä. Yksi selviytymiskeino olisi kehittää nykyisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen laitoshoidon väliin kevyempiä yhteisöllisiä asumismuotoja, joissa turva olisi lähellä mutta ei ylimitoitettuna.
Mitäpä sitä tulevaa vielä miettimään, tulee se sieltä kuitenkin. Ja miksi ihmeessä Suomen pitäisi toimia pyramidihuijauksen tavoin? Jos joku ei pysy kasassa jos siihen ei koko ajan laita jotain lisää, niin kannattaisi ensin lopettaa ongelman kasvattaminen. Siirtolaisistakin tulee lopulta näitä kalliita eläkeläisiä, joten sama ongelma tulee vain suurempana vastaan. Jos ryssää pelkää, niin hankkii sen ydinpommin, niin ei tarvitse koko ajan lisää tykinruokaakaan hankkia. Vihreät voisi ensi vaaleissa mennä suoraan ydinvoiman kannattamisesta ydinaseen hankkimiseen. Tulipahan ratkaistua tämäkin ongelma.
Suomen julkisyhteisö ei ole se pyramidihuijaus, jota tässä yritetään tukea. Päin vastoin maahanmuuttajat, etenkin marginaaliset lisämuuttajat, vievät julkiselta taloudelta paljon enemmän kuin tuovat. Heti muuttonsa jälkeen.
Tarkoitit varmaan työeläkejärjestelmää. Työeläkeyhtiöt ja matalan tuottavuuden työnantajat ovat tässä huijarin roolissa ja me muut niinä huijattavina, joille syötetään täysin totuuden vastaisia tuotto-odotuksia ja joiden menetykset (esim. oma kotimaa ja kulttuuri) pyritään parhaan mukaan pimittämään.
Enemmän ihmistä on vähemmän luontoa. Karkeassa kuvassa ihmiskunnan väestömäärän kuvaajan (ajan funktiona) alle jäävä pinta-ala on suoraan verrannollinen biosfäärin tuhoamisen määrään, kun uusiutuminen on hitaampaa kuin kulutus. Siksi eliöiden kannanvaihteluja tutkivana olen sitä mieltä että ihmislajin jyrkkää“väestöräjähdystä” ei kannattaisi keinotekoisesti yrittää jarrutella, vaan antaa vapaasti kohota, jolloin käyrä käy korkealla mutta myös syöksyy äkkijyrkkänä lähes tonttiin. Tällöin muuta luontoa jää enemmän jäljelle kuin suht korkeassa väestömäärässä tasapainoilu. Onneksi toteutuma vastaa melkohyvin hallitsematonta kannanräjähdystä. Tämä siis ei-ihmiskeskeinen näkökulma.
“Hedelmällisyysluvut voidaan laskea myös miehille. Nyky-Suomessa kouluttamattomien miesten hedelmällisyysluku on alle yhden. Jos se olisi alle yhden koko väestössä, väki luku enemmän kuin puolittuisi sukupolvessa. Kouluttamattomien miesten en vaikea löytää pysyvää parisuhdetta. Yleensä parinmuodostuksessa naiset pyrkivät muodostamaan parisuhteen itseään koulutetumman miehen kanssa. Kun naiset ovat nykisin miehiä paremmin koulutettuja, kouluttamattomia miehiä jää yli. Naisia tietysti jää yli suunnilleen yhtä paljon.”
Noinkin asia on. Mutta koulutus on korrelaatio, ei kausaatio tuohon asiaan. Esimerkiksi syntyjään monet vakavasti joko jo syntyjään tai lapsuudesta asti sairaat jäävät yleisesti sekä vaille toisen asteen koulutusta että ilman omia lapsia, jossa populaatioissa hedelmällisyysluku on liki 0. Mahdollisesti pitkälti samanlaisissa tapauksissa jäi jälkeläiset aikoinaan saamatta silloinkin, kun väki ei niin paljoa kouluttautunut. Kouluttautumisen ja parinmuodostuksen suurin muutos ei liene tapahtunut kouluttamattomien ja koulutettujen välillä, vaan korkeakoulutettujen ja matalammin koulutettujen välillä. Maisterin ja ammattikoulun suorittaneen välillä on tällä hetkellä aika usein parisuhteenmuodostuksen kannalta liian iso sosiaalinen kuilu — jo sitä kautta, että moni korkeakoulutettu ei näe edes työpaikallaan ammattikoulun käyneitä, koska ammattityöt ja korkeasti koulutettujen toimistotyöt ovat sijainnillisesti, organisatorisesti ja ajallisesti eriytyneet, ja vapaa-ajan viettotavoissakin voi olla olennaisia koulutuksen kanssa korreloivia eroja.
”Yleensä naiset pyrkivät parinmuodostuksessa jne”. Olen naissukupolvea, jota on syyllistetty ihan kaikesta, myös siitä että vähemmän koulutetut miehet eivät kelpaa. Omalla kohdallani tämä on ollut totta, espoolaisen eliittilukion kasvattina ja akateemisten vanhempien lapsena oli luonnollista asettaa rima siihen, että psollakin on yliopistotutkinto. Jos näin ei olisi käynyt, olisin jäänyt sinkuksi.
Kotihoidontuki ei hiljattain referoidun tutkimuksen mukaan olekaan niin ratkaiseva maahanmuuttajanaisten työllistymisessä. Mainitsemasi esimerkki huonomman sosiaaliturvan maista tarkoittanee sitä, että maahanmuuttaja naiset ovat edelleen kotona ja miehet töissä?
Kyllä somalinaiset, joiden työllisyys on Suomessa 15 %, käyvät Yhdysvalloissa tai Britanniassa täissä aivan olennaisesti todennäköisemmin.
Noin on, mutta kotihoidontuella asiaan ei ole oikein mitään vaikutusta. Suomessa sosiaaliturvan minimin määrää somalinaisilla usein ilmeisesti toimeentulotuki. Jos kotihoidontuki poistettaisiin, toimeentulotukilainsäädännön mukaan toimeentulotuki kasvaisi eurolleen samalla summalla eli kokonaistulot pysyisivät ennallaan kotona pysyessä. Yhdysvalloissa ei ole ihan toimeentulotukea vastaavaa tukea. Britanniassa on ansaitsemaan kannustavammat minimietuudet. USA ja Britannia ylipäätään eivät ole yleistämiskelpoisimmat esimerkit maahanmuuttajien työllistymisessä, koska englanninkielisissä maissa maahanmuuttajien työllisyysasteet ovat ylipäätään tavanneet olla korkeampia kuin pienempien kieliryhmien maissa. Suomessa erityisrasitteena on vielä maan sisäinen monikielisyys, joka aiheuttaa julkiselle sektorille miljardiluokan lisäkuluja vuosittain verrattuna yksikielisiin maihin. Jo pelkät tulkkauskulut suomen ja ruotsin välillä merkitsevät Suomen julkiselle sektorille nykyisin ilmeisesti satojen miljoonia eurojen kulua vuodessa, jota vastaavaa kulurasitetta esimerkiksi Ruotsilla ei ole.
“Suomessa erityisrasitteena on vielä maan sisäinen monikielisyys, joka aiheuttaa julkiselle sektorille miljardiluokan lisäkuluja vuosittain verrattuna yksikielisiin maihin. Jo pelkät tulkkauskulut suomen ja ruotsin välillä merkitsevät Suomen julkiselle sektorille nykyisin ilmeisesti satojen miljoonia eurojen kulua vuodessa, jota vastaavaa kulurasitetta esimerkiksi Ruotsilla ei ole.”
Taitaa Ruotsissa olla kuitenkin enemmän ei-ruotsinkielisiä — sekä suhteessa, että absoluuttisesti, kuin Suomessa ei-suomenkielisiä.
Miten rahastoidun ja sijoitusten tuottoihin nojaavan eläkejärjestelmämme käy, jos/kun sijoitustuotot todella romahtavat?
Kukaan ei taida pohtia tätä.
Ehkä pitäisi.
Kari, on tuota pohdittu. Suomen eläkejärjestelmä ei perustu kuin pieneltä osin rahastoihintiin ja tuottoihin. Meillä ei ole ollut koskaan esim. yli 10 vuodeksi riittäviä rahastoja, vaan rahastoinnin rooli on pienempi. Pääasiassa jaetaan suoraan nykyisten työntekijöiden palkkojen eläkemaksuja nykyisille eläkkeensaajille. Yrittäjäeläkkeiden osalta rahastointia ei ole ollut missään kohtaa. Maatalousyrittäjien eläkkeitä on rahastoitu muutaman kuukauden eläkemenon verran. Valtiokaan ei ole rahastoinut omien työntekijöidensä eläkkeitä. Useammaksi vuodeksi riittävät rahastot on yksityisen sektorin eläkkeisiin. Mutta ei kovin pitkäksi aikaa niissäkään.
Tuota asiaa on pohdittu niin, että jos rahastojen tuotot laskevat, sitten pitää eläkemaksuja nostaa tai leikata tulevien eläkkeiden kasvua, esim. huonontamalla indeksikorotuksia, koska eläkkeiden perussummiin ei nykyisen perustuslain nojalla ole katsottu voitavan jälkikäteen koskea ilman perustuslain säätämisjärjestyksessä tehtyjä päätöksiä.
Yhdysvalloissa ei ole ihan toimeentulotukea vastaavaa turvaa mutta siellä on sosiaaliturva (Social Security ). Somalialaiset eivät ole kyllä englanninkielisiä maahanmuuttajia toisin kuin esim kenialaiset joista suurin osa paljon korkeakoulutettuja kuin somalit. Tämä johtuu Kenian koulujärjestelmästä joka on vanhan brittiläisen siirtomaaaikaisen koulujärjestelmän luomus. Suomen sisäinen kaksikielisyys (suomi ja ruotsi) on tuskin haitta julkiselle sektorilla ja tuskin se on aivan miljardiluokan lisäkulu vuosittain? Suomi on virallisesti kaksikielinen maa mutta myös Belgia, Luxemburg, Sveitsi, Kanada ja osittain Espanja ovat myös virallisesti kaksikielisiä maita ja Sveitsi on kaiken lisäksi 4 kielinen maa virallisesti.
Hyvä analyysi eläkejärjestelmästä:
https://elaketutka.fi/2015/11/27/kansalaisaloite-tyoelakkeiden-indeksoinnin-muuttamiseksi-ilmainen-lounas/
Mutta mutta: sinäkään ei ole tavullakaan viitattu siihen, että rahastotuotot voivat huveta kokonaan, myös rahastot.
Vanha sanonta, että lypsävää lehmää ei pidä tappaa, pitää toki paikkansa, mutta entä jos lehmä on maho ja laihtuu silmissä. Olisiko parempi laittaa lihoiksi ja syödä ennen kuin se heittää henkensä?
Tiedän toki, että ajatus on kerettiläinen ja toivon, että näin radikaaliin toimeen ei ajauduta, mutta ei se täysin mahdotonta voi olla — siis rahastojen purku, ainakin osittain.
Monessa Afrikan ulkopuolisessa maassakin syntyvyys on edelleen korkeaa. Esimerkkejä hedelmällisyysluvuista vuonna 2022 (lähde: Globalis): Afganistan 3,9, Irak 3,5, Palestiina 3,4, Pakistan 3,2. Vaikka nämä luvut ovat olleet laskevia viime vuosikymmeninä, ehkäpä ei pidä luottaa sokeasti siihen, että ne ovat kohta alle kahden ja väestön koko alkaisi vähetä.
Muuttopaine Eurooppaan varmastikin kasvaa. Mutta paineen alla ei tarvitse murtua. Ei Euroopan ole mikään pakko ottaa muuttajia vastaan.
Naiset pariutuvat “ylöspäin”. Naisia ei kuitenkaan välttämättä jää yli suunnilleen yhtä paljon, koska mies voi saada lapsia useamman naisen kanssa. (Toki nainenkin voi useamman miehen kanssa, mutta esiintyvyyksissä voi olla eroa.)
Eikö nettouusiutumusluvun tasapainopiste olisi tasan yksi, vaikka se määriteltäisiinkin yksinkertaisemmin yhden naisen (keskimäärin) synnyttämien tyttöjen määränä? Ei siis tarvitse odottaa täysi-ikäisyyteen.
Täysi-ikäisyyteen säilyminen on kaavassa siksi, että se ottaa välittömästi huomioon lapsikuolleisuuden eikä vasta vaapeellä.
Yksi monista pienistä paloista on myös luottotietonsa menettäneiden asema työmarkkinoilla.
Jos töiden teko ylipäätään onnistuu, työt ovat matalan tuottavuuden ja matalan palkkauksen “hanttihommia”.
Tänäänkin uutisoitiin pimeiden töiden teon määrästä. Osa tästä johtuu luottotietojen menetyksestä.
Ongelma on erittäin vaikea ratkaista, koska täältä meiltä ei löydy makrotalouden asiantuntijaa joka voisi nähdä asian “sammakkoperspektiiviä” laajemmemmin.
Myös todella osaavista kansainvälisen “lainsäädönnön” eli sopimusten ja käytäntöjen tuntemus vaikuttaa — korostan: vaikuttaa — olevan heikkoa.
Molempien alojen asiantuntijoiden panosta tarvittaisiin sekä kansallisen lainsäädännön tarkistamiseen, että mahdollisiin neuvotteluihin kansainvälisellä tasolla.
+
Yhteiskunta on muokkautunut sellaiseksi missä tarvitaan eniten hyvää lainsäädännön ja siitä johdettujen käytäntöjen tuntemusta.
Esimerkiksi puheissa kyllä propagoidaan “yrittäjyyden” puolesta, mutta näyttää siltä, että se tarkoittaa asianajo-toimintaan ja juridiikkaan keskittyvää “bränvinadvokatyr” ‑tyyppistä toimintaa.
+
Ratkaisuksi nähdään liian usein byrokratian kasvattaminen.
Verotuksella ja hallinnollisilla päätöksillä ongelma jos pari muutakin poistuu huolien joukosta.
Muinaisella jurakaudella esitettiin sarjoja “Kyllä, Ministeri” ja “Kyllä, Pääministeri”, joissa byrokratian kasvattamisen intohimo saatiin näkyviin.
Ongelmien ratkaiseminen lähti uuden keskusviraston perustamisesta ja 85 tuhannen byrokraatin työpaikkojen luomisesta.
Fiktiossakin on totuuden rippeitä…
Yhteiskunnallista konkurssia odottaen…
Odelta hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta.
Tähän voisi vielä lisätä tämän:
Oden mainitsemiin asioihin vaikuttavat vielä merkittävästi Suomen julkistalouden maksukyvyn romahdus ja työttömyyteen hylätty 300 000 “kurjalistomme”. Työttömät ihmiset tietenkin kuormittavat massiivisesti koko terveys- ja sosiaalijärjestelmäämme.
Ei ole ihme, että kolmasosa nuoristamme kokevat, ettei heidän elämällään ole merkitystä ja mielenterveysongelmat vaan lisääntyvät. Tällaiseen “paskamaahan” ei varmaankaan haluta lisää lapsiakaan.
Tein arvio-laskelman siitä, että jos puolet (150 000) noista työttömistä siirtyisivät töihin ja maksamaan veroja, Suomen talousongelmat ratkeaisivat kuin taika-iskusta!
Tämä muutos tietenkin vaatii ensin sen tunnustamista, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niinkuin kaikkialla muuallakin. Ja sitä, että hirmukallis vihreä siirtymä laitetaan joksikin ajaksi jäähylle.
Onhan yleisesti tiedossa, että ilmaston lämpeneminen on pääsosoin Suomelle edullista…
Lisäksi ay-liikkeen pyörittämä Hakaniemen veroparatiisi on pantava verolle, sekä Perustuslain vastainen työvoimakartelli (“kivikaudelta” peräisin oleva yleissitovuus) lopetettava ja taloustodellisuudesta irronneet ay-politrukit pantava heti eläkkeelle.
Näin Suomesta saadaan taas kilpailukykyinen ja hyvä maa, jossa yritysten kannattaa ottaa riskiä, investoida uuteen tekniikkaan, työllistää ja tehdä lapsia.
Realistina, kuitenkin arvaan, että mitään ylläolevaa ei tulla tekemään ja sama Suomen kansan edun vastainen, tuhoon johtava politiikka vaan jatkuu. Parhaitten yritysten ja osaajien maastapako vaan kiihtyy…
“Hoitajamitoituksen kaltaiset jäykkyydet pitäisi poistaa turmiollisina. Kiinnitetäänhän siinä tämän hetken toimintatapa ja teknologia ja kielletään etsiä työvoimasäätöjä uusista innovaatioista.”
Tämä olisi varmaan helppo kannustaa samalla tavoin kuin biojätelogistiikka. Kuluttaja voi ottaa ilon irti kompostoinnista ja hyötyä siitä taloudellisesti jätelogistiikan huojennuksina, mutta on ymmärrettävä vaatimus osoittaa kompostointi toteen. Olen melko varma, että robotteja ja erilaisia automaatioita ei kielletä hoitajamitoisuksen vuoksi ja niistä saa huojennuksia mikäli sovellus on niin kelvollinen kuin mainosurpot ja myyntimaijat powerpointtaavat. Ja kyllä — olet aivan samaa mieltä. Tämä ei ollutkaan turmion kätilö.
Minulle sopisi kyllä englanninkielisen lääkärin palvelut, jos olisi saatavana. Eikös Espoossa? suunniteltukin englanninkielisten maahanmuuttajien hankkimiasta, mutta keksitään vain kaikenlaisia tekoesteitä. Tässä voisi järki voittaa.
Suomi vaan ei houkuttele osaavaa työvoimaa (vaaditaan pikkukielen osaamista, kurja ilmasto…)
Kielitaitovaatimukseksi riittäisi Englannin kieli, saattaisi auttaa aika paljon. Jos se porukka joka rakenteli urheilukulisseja Dohassa 300E kuukausipalkalla kelpaa, niin ei hätää. Huippuosaajia he eivät ole.
Olin tässä jokin aikaa sitten eräässä tietokirjapiirissä, jossa aiheena oli 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Osallistujat olivat vihreitä. Esität kirjassasi niinkuin tässä blogissasi teoriaa parinmuodostuksesta. Em. tietokirjapiirin osallistujat eivät olleet yhtä mieltä teoriastasi. Perustuuko teoriasi tieteelliseen faktaan?
Tarkoitatko sitä, että puoliso valitaan samalta koulutustasolta? Se on kyllä moneen kertan todettu fakta.