Risto Murto: Puuttuvat puoli miljoonaa

Eläkey­htiö Var­man toim­i­tusjo­hta­ja Ris­to Mur­to on kir­joit­tanut vaikut­ta­van ana­lyysin Suomen ja maail­man väestökysymyk­sistä. Täl­laista entistä tilas­toti­eteil­i­jää kir­jan ote ilah­dut­ti. Tiukkaa asi­aa ymmär­ret­tävässä muodossa.

Kir­jan päävi­este­jä on, että talouskasvu edel­lyt­täisi kas­vavaa väestöä. Kun Ruot­si väk­iluku kas­vaa ja Suomen tulee pienen­tymään, Suomen taloudelli­nen tule­vaisu­us on huo­mat­tavasti Ruot­sia heikompi.

Eläkey­htiön toim­i­tusjo­hta­jal­ta on ymmär­ret­tävää mure­htia pieniä syn­tyviä ikälu­okkia. Työikäiset mak­sa­vat eläkeikäis­ten eläk­keet. Tästä tulee mak­sajille raskas­ta, jos ikälu­okat pienenevät.

Sen ver­ran minus­sa on linko­lalaista, että en osaa sur­ra surulli­nen ikälu­okkien piene­mistä.  Väestöräjähdys on maail­man vit­sauk­sista pahimpia. Olen vain iloinen, jos se hel­lit­tää ja jos väk­iluku jopa vähän lask­isi. Elin­ta­son ja maa­pal­lon suo­jelemisen väli­nen ris­tiri­ita helpot­tuisi olennaisesti.

Talous­poli­ti­ikalle pienenevät ikälu­okat aset­ta­vat toki vaa­timuk­sia. Tämä ei ole paras­ta osaamisaluet­tani, mut­ta ilmeis­es­ti luo­vaa tuhoa pitäisi boost­a­ta, jot­ta tuot­tavu­us saataisi­in nousu­un.  Hoita­jami­toituk­sen kaltaiset jäykkyy­det pitäisi pois­taa turmi­ol­lisi­na. Kiin­nitetään­hän siinä tämän het­ken toim­intat­a­pa ja teknolo­gia ja kiel­letään etsiä työvoimasäätöjä uusista innovaatioista.

Eläköi­tymisiälle pitää tietysti tehdä jotain, kun ihmiset elävät aina vain vanhemmiksi.

Väk­iluku on kään­tymässä lasku­un melkein kaikkial­la maail­mas­sa, vaan ei Saha­ran etelän­puoleises­sa Afrikas­sa. Kun Afrikkaan tulee pari kolme mil­jar­dia asukas­ta lisää, muut­topaine Euroop­paan kas­vaa val­tavasti. Mur­ron mukaan näin ei käy, kos­ka jos väki on riit­tävän köy­hää, heil­lä ei ole varaa muut­taa kuin naa­puri­maa­han. Tätä ske­naar­i­o­ta en oikein usko. Pari mil­jar­dia afrikkalaista pako­laisleireil­lä ”naa­puri­mais­sa”.

Melkein tiedän, mis­tä 2050-luvun vaa­likeskusteluis­sa puhutaan.

Itä-Aasian väk­ilu­vun ennustet­tu pienen­e­m­i­nen on kyl­lä vaikut­tavaa. Etelä-Kore­as­sa tule­vat sukupol­vet ovat täl­lä menol­la puo­let edeltäjään­sä pienempiä .

Joskus eduskun­taan tuli vierailulle min­is­teri Etelä-Kore­as­ta ja jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä hänet lähetet­ti­in tapaa­maan min­ua. Kun jotain piti sanoa, sanon, että hei­dän syn­tyvyys­lukun­sa näyt­tävät min­un silmi­i­ni aika huolestut­tavil­ta. Min­is­teri oikein suut­tui ja sanoi, että kyl­lä se on hei­dän mielestään alen­tunut tarpeek­si. Kor­jasin tarkoit­ta­vani päin vas­taista. Voi tul­la aikamoinen eläkepommi.

Kir­jas­sa oli paljon mie­lenki­in­toisia tieto­ja. Puu­tun vain kahteen.

Hedelmäl­lisyys­lu­vut voidaan laskea myös miehille. Nyky-Suomes­sa koulut­ta­mat­tomien miesten hedelmäl­lisyys­luku on alle yhden. Jos se olisi alle yhden koko väestössä, väki luku enem­män kuin puolit­tuisi sukupolves­sa. Koulut­ta­mat­tomien miesten en vaikea löytää pysyvää parisuhdet­ta. Yleen­sä par­in­muo­dos­tuk­ses­sa naiset pyrkivät muo­dosta­maan parisuh­teen itseään koulute­tum­man miehen kanssa. Kun naiset ovat nyk­isin miehiä parem­min koulutet­tu­ja, koulut­ta­mat­to­mia miehiä jää yli. Naisia tietysti jää yli suun­nilleen yhtä paljon. Miten siis on tilanne hyvin koulutet­tu­jen nais­ten kohdalla?

Koulut­ta­mat­tomien miesten lapset­to­muudel­la tulee ole­maan vaiku­tus­ta jopa väestörak­en­teeseen ja koulu­tus­ta­soon. Ennus­taa­han van­hempi­en koulu­tus­ta­so hyvin las­ten koulutustasoa.

Suo­mi ja Ruot­si ovat huono­ja työl­listämään maa­han muut­ta­jia, eri­tyis­es­ti Afrikas­ta ja Lähi-Idästä kotoisin ole­via naisia. Koti­hoidon tuki on heille varsi­nainen loukku. Mie­lenki­in­toista on, että parhait­en maa­han­muut­ta­jien kotout­tamises­sa ovat onnis­tuneet maat, jois­sa sosi­aal­i­tur­va on huonoin­ta. Sil­loin on vähän niin kuin pakko men­nä töihin.

Mut­ta mitä tekevät maa­han­muut­ta­jat, kun he ovat saa­neet EU-maan kansalaisu­u­den? Hei eivät muu­ta korkean sosi­aal­i­tur­van mai­hin vaan hyvän maa­han­muut­ta­jatyöl­lisyy­den mai­hin, vaik­ka niis­sä sosi­aal­i­tur­va on huonom­pi. Soma­lei­ta muut­ti Suomes­ta paljon Bri­tan­ni­aan ennen Brex­i­tiä, kos­ka Bri­tann­ian työ­markki­nat vetivät.

Mur­to puhuu lämpimästi työperäisen maa­han­muu­ton puoles­ta, mut­ta kuka tänne tulisi? Mik­si esimerkik­si Fil­ip­pi­iniläi­nen hoita­ja tulisi Suomeen, kun voisi men­nä Nor­jaan ja saa­da paljon parem­paa palkkaa? Kum­malli­nen kielemme ja syr­jivä suh­tau­tu­mi­nen eri­laisi­in ihmisi­in ei ole varsi­nainen kil­pailu­valt­ti osaa­jista kil­pail­taes­sa – mar­rasku­us­ta puhumattakaan.

Yksi asia min­ua tilas­toti­eteil­i­jänä risoo näis­sä kir­jois­sa. Lasse Mur­tokin käyt­tää poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia hedelmäl­lisyys­lukua ennusteis­sa. Min­ua opetet­ti­in käyt­tämän net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, jos­sa las­ke­taan vain tyt­töjä. Kuin­ka mon­ta täysi-ikäisek­si selviävää tyt­töä yksi naisen syn­nyt­tää.  Se antaa paljon tarkem­pia ennustei­ta kuin hedelmäl­lisyys­luku, jos­sa ovat mukana myös pojat eikä kat­so­ta, kuin­ka suuri osa lap­sista selviää täysi-ikäisek­si. Tämän merk­i­tys on viime aikoina vain koros­tunut, kun monis­sa mais­sa, kuten Kiinas­sa, on alet­tu abor­toi­da tyt­töjä niin, että sataa tyt­töä kohden syn­tyy 120 poikaa. Hedelmäl­lisyys­lu­vuis­sa käytetään tas­apain­oväestön luku­na epämääräistä noin 2,1:tä. Net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun tas­apain­oväestön piste on tasan yksi.

= = =

Siitä kiitän mur­toa, että hän selosti hyvin sen, mik­si vas­ta­syn­tyneen eli­na­jan odote ei tarkoista ennustet­ta siitä, kuin­ka van­hoik­si nyt syn­tyvät ikälu­okat keskimäärin elävät. Toden­näköis­es­ti elävät tuo­ta eli­na­jan odotet­ta paljon vanhemmiksi.

35 vastausta artikkeliin “Risto Murto: Puuttuvat puoli miljoonaa”

  1. Kyl­lä tätä pitäisi “kat­soa tosi­a­sioiden läpi” ihan kaikkien.

    Minus­ta kaikkien pitäisi myön­tää, että Suomeen mah­tuu mak­simis­saan 6 kaupunkia: pk-seu­tu, Tam­pere, Turku, Jyväskylä, Oulu ja Kuo­pio. Ja tuo 6 kaupunkia olisi jo tor­jun­tavoit­ta, ei toden­näköi­nen ske­naario. Kaikkien strate­gioiden pitäisi lähtä maa­han­muut­ta­jamäärästä riip­pumat­ta siitä, että nuo 6 kaupunkia ja niiden ympäril­lä ole­vat pienem­mät paikat voivat men­estyä jotenkuten.

    Ja mitä kieleen tulee, niin kaikissa EU-mais­sa pitäisi olla kak­si kieltä: äidinkieli, joka voi olla mikä vain, ja englan­ti, joka on lin­gua fran­ca. Kieli­in liit­tyy paljon tun­nesiteitä, niin ei niitä var­maan kan­na­ta akti­ivis­es­ti ajaa alas, mut­ta kaikissa EU-mais­sa tulisi pär­jätä lin­gua fran­calla, englannilla.

    Suomen kannal­ta ongel­ma on se, että niin moni menet­tää asemi­aan. SDP:n tehtaat kui­h­tu­vat, kepun maaseudut tyh­jenevät jne. Kos­ka niin moni menet­tää asemi­aan, he ovat löytäneet toisen­sa ja Suomea on alet­tu sabotoi­da rak­en­tamisen sijaan. Jos maail­mal­la ei ole tar­jot­tavaa tule­vaisu­udessa, sit­ten se saa palaa.

    1. Jos halu­amme että suomen kieli säi­lyy (ruot­sia ja saamea uno­hta­mat­ta), niin englan­ti ei koskaan voi olla tääl­lä viralli­nen kieli, valitet­tavasti. Jos olisi, niin sit­ten­hän perusk­oulu­tuskin tulisi jär­jestää englan­niksi, mikä johtaisi aika nopeal­la aikataul­ul­la kie­len katoamiseen.
      Ei kan­na­ta var­maan myöskään ihan heti odotel­la että Sak­sa tai Ran­s­ka hyväksyvät englan­nin viral­lisek­si kielek­si maissaan.

      1. Tot­ta. Itse lätisinkin siitä koko EU:n alueel­la, että jäsen­maid­en tehtäväk­si tulisi vaalia jokaista äidinkieltä, jot­ta ne eivät katoaisi. Kielet määrit­tävät ihmisiä sen ver­ran paljon, että niitä ei kan­na­ta tarkoituk­sel­la tap­paa. Mut­ta samal­la kaik­ki kansalaiset tulisi koulut­taa EU:ssa mah­dol­lisim­man flu­en­tik­si englan­nin kielelle jo lap­su­ud­es­ta asti. Kyl­lä vah­va lin­gua france on vält­tämätön jut­tu nykymaailmassa.

        Wahlroos sanoi ihan hyvin, että glob­al­isaa­tio saat­taa tehdä hyv­in­voin­ti­val­tion mah­dot­tomak­si, kos­ka se vaatii vah­vaa sol­i­dari­teet­tia ja yhteenku­u­lu­vu­ut­taa kansalaisil­ta. Jos menisimme globaali­in maail­maan, mis­sä suomen kieli katoaisi, niin kyl­lä se olisi myös sinet­ti hyv­in­voin­ti­val­ti­olle Suomessa.

  2. Suuren talous­gu­ru Mur­ron tule­vaisu­us­laskelmis­sa ei näytä ole­van ollenkaan ilmas­to-ja ekokri­isiä. Kun Afrik­ka, välimeren alue ynnä muut keskileveysas­teet kuumu­vat ja kuiv­u­vat tarpeek­si, sieltä kyl­lä tul­laan tän­nepäin, vaik­ka oli­si­vat ihan rutiköy­hiä. Ilmastopako­laiset kyl­lä ter­ve­hdyt­tävät väestöpyra­midin, mut­ta siinä vai­heessa koko maail­ma on jo sekaisin, eipä paljon ilahduta.

    Talouskasvua vingutaan aina vaan. Hukku­van oljenko­r­si johon yritetään tar­ra­ta. Talouskasvua ei ole absolu­ut­tis­es­ti ja pysyvästi irtikytket­ty ekol­o­gis­es­ta tuhos­ta ja ilmas­ton läm­mi­tyk­ses­tä. Piste. Jos tah­too talouskasvua, tah­too pla­nee­tan tuhoa.

    Yritetään vään­tää tämä ratakiskos­ta: talouskasvu ei meitä pelas­ta, se ei tuo vapah­dus­ta rikkaalle eli­it­ille jatkaa trick­le down-petostaan. Nyt siis joko jae­taan tämän rajal­lisen pal­lon kakut oikeu­den­mukaises­ti tai tapel­laan veris­säpäin sivil­isaa­tio tuhoon. Kumpi val­i­taan? Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto tarkoit­taa var­al­lisu­u­den reilumpaa jakoa. Se tarkoit­taa siis var­al­lisu­u­den tiukem­paa verot­tamista, rikkaiden veroke­plot­telun pois­toa, rajo­ja pääo­ma­li­ikkeille yms.

    Vihreätkin joutu­vat vielä kun­nol­la vas­takkain pääo­man kovan yti­men kanssa, jos vihreät ovat tosis­saan puo­lus­ta­mas­sa elinkelpoista maa­pal­loa. Vihreät eivät ole vielä tajun­neet, että lop­pu­peleis­sä tais­tel­e­vat ihan saman vihol­lisen kanssa kuin vasemmisto/työväenliikekin eli pääo­man kanssa. Kun pääo­ma on viemässä koko ihmiskun­taa kuilun reunalle, koh­ta vihrei­denkin on valit­ta­va jatka­vatko pääo­man puudeli­na vai liit­tyvätkö elämän puo­lus­ta­jien joukkoon. Jälkim­mäi­nen tarkoit­taa kovaa lin­jaa rikas­ta eli­it­tiä kohtaan, tästä ei selvitä pelkästään “markkinaratkaisuilla“ja ulkois­vaiku­tusten sisäl­lyt­tämisel­lä hintoihin.

    1. Ris­to Mur­rolle, emer­i­tusvihreille ja ihan kaikille vinkkinä: Helsin­gin Yliopis­ton Tiedekul­mas­sa keskustel­laan to 24.11. teemas­ta Miten käy kap­i­tal­is­min? Mil­lainen on tule­vaisu­u­den talous, joka ottaa parem­min huomioon maa­pal­lon rajal­liset resurssit?

    2. “Talouskasvua ei ole absolu­ut­tis­es­ti ja pysyvästi irtikytket­ty ekol­o­gis­es­ta tuhos­ta ja ilmas­ton läm­mi­tyk­ses­tä. Piste. Jos tah­too talouskasvua, tah­too pla­nee­tan tuhoa.”

      Tässä olen kanssasi eri mieltä. 

      Ilmas­tokri­isin ratkaisu­jen keskiössä on vihreän teknolo­gian kehi­tys ja siinä ennen kaikkea puh­taan ener­gian eri tuotan­tomenetelmät. Tämä teknolo­giake­hi­tys on vält­tämätön, joskaan ei vielä riit­tävä edellystys läm­pöti­lan kohoamisen patoamisek­si ja se on vah­vasti kytket­ty talouskasvuun.

      On suuri virhe aset­taa näitä vas­takkain, eikä vähiten ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisen kannal­ta. Valitet­tavasti nykyään muodis­sa ole­va askeesi­vaa­timus ei ratkaise mitään.

      1. Kir­jan pääväit­teitähän on, että talouskasvu kytkey­tyy väestönkasvu­un. Tästä ei ole yksimielisyyt­tä, mut­ta jos väite pitää paikkansa — mikä on hyvinkin mah­dol­lista — se tarkoit­taa sitä, että päät­tymät­tömän talouskasvun tavoit­telu on jär­jetön­tä. Käytän­nössä näyt­tää nimeno­maan siltä, että talouskasvun ylläpitämi­nen on, jos nyt ei mah­do­ton­ta, niin ainakin hyvin vaikeaa ilman väestönkasvua. Vihreä ener­gia ei tar­joa mitään pysyvää ratkaisua: tuulivoimaloitakaan ei voi rak­en­taa määrään­sä enem­pää, jos­sain pitäisi niiden ihmis­ten mah­tua asumaan. Väestön merk­i­tys on min­un nähdäk­seni siinä, että se muo­dostaa kysyn­nän ja markki­nat. On turhaa tuot­taa tavaraa, jolle ei ole osta­jia. Markki­nat ja kokon­aiskysyn­tä siis kas­va­vat mikäli väestö kas­vaa. Teo­ri­as­sa voidaan myös ajatel­la, että talouskasvu luo aina uusia tarpei­ta yksit­täiselle ihmiselle, mikä voisi mah­dol­lis­taa tämän kysyn­nän kasvun, mut­ta käytän­nössä nähdäk­seni tör­mätään rajoit­teisi­in. Esimerkik­si Net­flix­iä on vaikea kat­soa enem­pää kuin 16 tun­tia vuorokaudessa, joskus pitäisi nukkuakin. Sinän­sä olet oike­as­sa siinä, että talouskasvu on keskeinen asia, kos­ka ilman sitä sijoit­ta­mi­nen ei kan­na­ta. Siihen puh­taaseen ener­giaan ei esimerkik­si halua sijoit­taa kukaan, ellei siitä saa tuot­to­ja. Maa­pal­lo ei kuitenkaan voi elät­tää lop­u­ton­ta määrää ihmisiä, eikä ole real­is­mia olet­taa että Mar­si­in pystytään rak­en­ta­maan siir­tokun­ta, joten tästä seu­raa mielestäni mah­do­ton yhtälö. Toden­näköisin ske­naario on var­maan se, että syt­tyy sota (vai pitäisikö ajatel­la, että on syt­tynyt jo) tai jokin vaka­va kri­isi, ehkä nälän­hätä, mikä kor­jaa väestön määrää kestäväm­mälle tasolle. Itse toivon toki, että tähän olisi mah­dol­lista löytää rauhanomainen ratkaisu.

    3. Pia-Petri

      ” Nyt siis joko jae­taan tämän rajal­lisen pal­lon kakut oikeu­den­mukaises­ti tai tapel­laan veris­säpäin sivil­isaa­tio tuhoon. Kumpi valitaan?”

      Eli sin­un mielestäsi ain­oa keino on seuraava:

      Eimt­slouskaavua, eli jae­taan maail­man nykyi­nen taloudelli­nen tuotan­to oikeu­den­mukaises­ti tasan, yli 80% rikkaissa mais­sa asu­vista ihmi­sistä pitäisi laskea elintasoaan.

      Maa­pal­lon keskimääräi­nen tulota­so on ostovoimako­r­jat­tuna noin 16$ päivässä, siis reilut 500€/kk (pyöris­te­len vähän)

      Paljon onnea vaan siihen, että suos­tut­telet suo­ma­laiset laske­maan elin­ta­soaan tonne viiteen sataan euroon kuukaudessa! Keskipalk­ka on n. 3000€, keskimääräi­nen eläke 1700€. Jopa opiske­li­joiden tulisi leika­ta kulutustaan.

      Yes we can?

  3. “Sen ver­ran minus­sa on linko­lalaista, että en osaa sur­ra surulli­nen ikälu­okkien pienemistä.”

    Sen ver­ran minus­sa on kepu­laista, että voin tode­ta väk­ilu­vun kas­va­van kaupungeis­sa samal­la kun muus­ta Suomes­ta viedään asumisen mah­dol­lisu­udet. Maaseu­tua ei voi tuo­da ja rehupun­tit men­estyvät, mut­ta täl­laiset 5–50 tuhat­ta asukas­ta sisältävät taa­ja­mat ovat kaikkial­la helisemässä. 

    Suomes­sa on hukat­tu­ja henkilö­työvu­osia mon­es­sa paikas­sa ja burokra­t­ian lisäämi­nen tekee lisää hukat­tua työtä koko ajan. Hoito­työn muu­tos on ihan toimi­va esimerk­ki. Itse olin tekemässä tuo­ta tehoste­tun palvelu­a­sumisen ylösa­jamista ja veikkaan, että ensi vuon­na alkaa sen sys­temaat­ti­nen alasajo. Tuo­ta tehdessä oli aja­tus, että van­hainkodeista siir­ry­tään siihen, että asukkaat mak­sa­vat itse seinät. Nyt niitä seiniä on mak­set­tu sen ver­ran aikaa, että mak­sajil­la on pus­sit tyhjinä ja yhteiskun­ta mak­se­lee niitä seiniä, kun eihän kotoa laite­ta ulos raho­jen lop­pumis­es­ta. Huonos­ta suun­nitel­mas­ta tuli mas­si­ivi­nen tulon­si­ir­toau­tomaat­ti yksi­ty­isille tehostet­tua tuot­taville yrityksille.

    Hva muu­tok­ses­sa rekry­tään nyt se päällekäi­nen johto. Van­hat siir­tyvät van­hoina työn­tek­i­jöinä uuteen organ­isaa­tioon ja pitävät palkkansa vaik­ka työssä siir­ty­i­sivätkin syr­jään. Tässäkin tulee paljon kus­tan­nuk­sia. Johdon irti­sanomi­nen organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­ses­sa olisi pitänyt mahdollistaa. 

    Monel­la muul­lakin alal­la soten lisäk­si voitaisi­in miet­tiä sitä, että voisiko tuot­tam­a­ton työn­tek­i­jä tehdä jotain hyödyl­listä tai voisiko jotain hom­maa muut­taa hie­man siihen suun­taan, että henkilö­työvu­osia säästy­isi. Esimerkke­jä voi ottaa vaik­ka pitkäl­lä aikavälil­lä tulleista muu­tok­sista kuten autoista. Uudet kestävät parem­min kuin van­hat ja merkit­tävää on, että van­hatkin kestävät nyky­isin, kun tiet eivät ole hiekkaa ja mont­tua. Noin 1500 ihmistä hoitaa silti kat­sas­tuk­sia. Jos muut­taisi kat­sas­tusvälin vaik­ka 12 -> 18 kk, niin tuos­ta vapau­tu­isi välit­tömästi +500 htv johonkin tuot­tavaan. Eikä se 6kk muu­tos paljon tässä vaikut­taisi. Poli­isi jou­tu­isi edelleen poim­i­maan ne samat pom­mit liiken­teestä ja ne ei nytkään ole katsastettuja.

    Uudem­pana esimerkkinä on vaik­ka koirien lait­ta­mi­nen ruokarek­isteri­in 1.1.2023 alka­en. Irtokoirien omis­ta­jien jäljit­tämiseen tehtävä sys­tee­mi ei tule edes toim­i­maan. Kil­pailu­tus asi­as­sa valmis­tui juuri ja noin kuukau­den päästä alkaa tieto­jen keräämi­nen. Tästä vas­taaot­tamis­es­ta mak­se­taan it-fir­malle nyt alku­un 530 000 euroa. Onhan se rankkaa saa­da nyt jouluku­us­sa aikaan sys­tee­mi, joka on valmis otta­maan vas­taan nämä rek­isteröin­ti-ilmoituk­set (joi­ta ei edes tule kat­tavasti). Irtokoira ongel­ma on kuitenkin suomes­sa sen ver­ran pieni ongel­ma, että ei tähän var­maan olisi kan­nat­tanut sitoa kym­meniä henkilö­työvu­osia. Etenkin, kun tässä maas­sa pide­tään mon­es­ta muus­ta maas­ta poiketen koirat kiin­ni ja omis­ta­ja löy­tyy tarvit­taes­sa niinkin kaukan­ta kuin hih­nan päästä. Tässä peru­ut­ta­mi­nen tarkoit­taisi vain muu­ta­maa has­sat­tua miljoon­aa, mut­ta eten­e­m­i­nen tarkoit­taa taas täysin päin­vas­taista lin­jaa, jos­sa menee jatkos­sa mon­ta henkilö­työvuot­ta työhön jol­la ei ole tarkoitusta.

    Tai miten olisi turhan työn esimerkkinä se, mitä voi yleis­es­ti lis­ta­ta “hevon­paskadu­u­ni”- lis­toille? Kiel­letään vaik­ka k‑plussa, lidlplus­sa ja ass-bonus. Sen lisäk­si, että asi­akkaat säästävät saadaan aikaan vapau­tunut­ta työvoimaa, jon­ka voi saa­da tuot­ta­maan tuh­laamisen sijaan. Tai kiel­letään edes se, että auton tankkaamiseen pitää rek­isteröi­tyä ja lada­ta appi ja pakote­taan fir­mat hyväksymään mak­samises­sa esim. pankkiko­rt­ti tai jokin muu rahan siir­ron väline. 

    Miten olisi, jos pienen­net­täisi­in eläin­talouteen liit­tyviä tukia ja hal­ven­net­taisi­in täl­lä vaik­ka ruoan alv- veroa? Vähem­män työläät ja samal­la ter­veel­lisem­mät tuli­si­vat halvem­mik­si ja taas jäisi turhaa työtä tekemättä. 

    Näitä esimerkke­jä löytää lop­ut­tomasti. Tähän suun­taan kan­nat­taa men­nä, jos pitää tuot­taa. Meille jäi jotenkin päälle se aika, kun tuot­tam­sel­la ei ollut niin väliä vaan tarkoi­tus oli ennem­min tempputyöllistää

    1. “Esimerkke­jä voi ottaa vaik­ka pitkäl­lä aikavälil­lä tulleista muu­tok­sista kuten autoista. Uudet kestävät parem­min kuin van­hat ja merkit­tävää on, että van­hatkin kestävät nyky­isin, kun tiet eivät ole hiekkaa ja mont­tua. Noin 1500 ihmistä hoitaa silti kat­sas­tuk­sia. Jos muut­taisi kat­sas­tusvälin vaik­ka 12 -> 18 kk, niin tuos­ta vapau­tu­isi välit­tömästi +500 htv johonkin tuot­tavaan. Eikä se 6kk muu­tos paljon tässä vaikut­taisi. Poli­isi jou­tu­isi edelleen poim­i­maan ne samat pom­mit liiken­teestä ja ne ei nytkään ole katsastettuja.”

      Laskukaavasi ei toi­mi, kos­ka nykysys­tee­mi ei ole ihan tuol­lainen. Kat­sas­tus on yksi toimivim­mista lak­isäätei­sistä tarkas­tussys­teemeistä Suomes­sa. Toimii paljon parem­min kuin esim. nuo­hous­ta koske­va lain­säädän­tö. Aiem­min kat­sas­tuk­sia piti tehdä tiheäm­minkin, nyt tutkimus­pe­rus­tais­es­ti uudem­pi­en auto­jen kat­sas­tusväle­jä on har­ven­net­tu ja ker­ran vuodessa ‑tason kat­sas­tusvelvol­lisu­us kos­kee enää yli 10 vuo­ti­ai­ta auto­ja, jois­sa viko­ja on tun­netusti herkem­min. Nyky­isin kat­sas­tusvelvoit­teen piiris­sä on yli 3 miljoon­aa ajoneu­voa. Mut­ta kaikkia ei kat­saste­ta joka vuosi. 

      Jos kat­sas­tus­by­rokra­ti­aa halut­taisi­in vähen­tää, voisi kat­sas­tuk­ses­ta osan kor­va­ta kor­jaa­mon kuit­tauk­sel­la tuoreesta huol­losta, jos­sa on kat­sot­tu jo läpi vas­taa­vat asi­at. Ja var­masti kat­sas­tusvelvoitet­ta voisi tehdä kilo­me­treistäkin riip­pu­vam­mak­si eikä vain kat­sas­tusvälistä ja auton iästä.

      1. Tuo vuosit­tainen kat­sas­tus oli vain yksi esimerk­ki asi­as­ta, jos­ta pitäisi vähen­tää turhaa byrokra­ti­aa. Itsekin olen käynyt kat­sas­tuk­ses­sa vuosikym­meniä ker­ran vuodessa ja täysin turhaan.

        Olisin silti olet­tanut, että use­ampi olisi tart­tunut tuo­hon koirarek­isteri­in, jos­sa ei vaiku­ta ole­van päätä eikä hän­tää. Ihme, että tämä ei näy edes medi­as­sa, vaan tätä pide­tään ihan normaalina.

        Vuo­den 2023 alus­sa tulee muuten myös kom­po­stirek­ister­it ja myös esim. banaaninkuori­in tulee vira­nomaisen valvo­vaa byrokra­ti­aa. Tämäkään ei puhuta. Vira­nomaisia arvioidaan tarvit­ta­van tähän työhön yhtä paljon mitä palotarkas­ta­jia, joten ihan pien­estä investoin­nista tässäkään ei ole kyse. 

        Byrokra­t­ian lisäämiseen on ollut mah­dot­toman kova tah­to viime vuosi­na. Sen vähen­tämi­nen ei vaiku­ta onnis­tu­van mis­sään tilanteessa. Edes tilanteessa, jos­sa tarve on ilmi­selvä, byrokraat­ti ei suo­ri­udu tehtävästään ja kansa kär­sii ei byrokra­ti­aa vähen­netä. Krista Mikko­nen ja Maria Ohisa­lo sai­vat kyseenalaista kun­ni­aa, kun eivät tehneet vas­tu­us­sa ollessaan mitään passien saatavu­u­songel­malle. Korona-aikana kun passien kysyn­tä alkoi palau­tu­maan, niin ei tehty mitään sen eteen, että kansalaiset oli­si­vat saa­neet pas­sit. Tästä valitet­ti­in isol­la porukalla EU:lle, jos­ta tuli vas­tauk­se­na ain­oas­taan, että matkus­tusasi­akir­jat kuu­lu­vat kansal­liseen lain­säädän­töön eikä EU:lla ole tässä mitään roo­lia. Suomen vira­nomaiset voiv­ot­te­liv­at tilan­net­ta medi­as­sa, mut­ta siihen se jäi. Selkeät helpo­tuk­set, kuten esim. passin voimas­saolon muut­ta­mi­nen 10 vuo­teen ei ollut edes harkin­nas­sa. Se, että ei toimite­ta pas­sia oli byrokraat­tien mielestä yksilöi­den ongel­ma eikä vira­nomaisen ongelma. 

        Joskus aikoinaan Suomes­sa tehtin asioi­ta ja jos val­tios­sa oli val­u­vi­ka, niin se joko kor­jat­ti­in tai sen kanssa elet­ti­in. Nyky­isin ei kor­ja­ta eikä todel­lakaan eletä. Yhteiskun­nas­ta on hävin­nyt kaik­ki se mikä yhdistää.

  4. “Kir­jan päävi­este­jä on, että talouskasvu edel­lyt­täisi kas­vavaa väestöä. Kun Ruot­si väk­iluku kas­vaa ja Suomen tulee pienen­tymään, Suomen taloudelli­nen tule­vaisu­us on huo­mat­tavasti Ruot­sia heikompi.”

    Näin tietysti. Tosin ei ole vaikea löytää mai­ta, jois­sa väk­iluku ja brut­tokansan­tuote ovat kas­va­neet, mut­ta elin­ta­so on silti laskenut. Väk­iluku on kas­vanut nopeam­min kuin BKT per capita.

    Ruot­salaiset itse ovat viime vuosi­na alka­neet katu­maan kas­vanut­ta väkilukuaan.

    1. Yama
      ” Ruot­salaiset itse ovat viime vuosi­na alka­neet katu­maan kas­vanut­ta väkilukuaan.”

      Toisalta he eivät olekaan näh­nyt vai­h­toe­htoa, jos­sa jokainen hal­li­tus vuorol­laan leikkaa, antaa kep­piä ja nos­taa veroja.

      Saat­taisi siinä mieli muuttua.

      1. Ruot­si on yksikieli­nen maa, jol­loin sen ei tarvitse pitää yhtä korkeaa veroast­et­ta kuin monikielis­ten maid­en tuot­taak­seen kansalaisilleen palve­lut. Se tilanne säästää mil­jardilu­okas­sa ole­van sum­man meno­ja ver­rat­tuna esim. Suomeen. Mei­dän kan­nat­taisi talousasiois­sa käyt­tää ver­tailuko­htana Ruotsin sijaan mui­ta perus­tus­lail­lis­es­ti sil­lä tavoin monikielisiä mai­ta, jois­sa julkiset palve­lut täy­tyy laa­jasti tar­jo­ta vähin­tään kahdel­la eri kielel­lä, kos­ka ne ovat parem­min ver­tailukelpoisia kulu­jen osalta.

  5. Selviy­tymis­strate­gioina ovat varautu­mi­nen rahas­toimal­la tai tule­vaisu­us­in­vestoin­neil­la. Rahas­toin­nil­la on hyvänä puole­na että varat osit­tain käytetään reaali-investoin­tei­hin koti­maas­sa eikä unelmahöttöön.

    Konkreet­ti­nen osoi­tus päätösten ikälu­okkavaiku­tuk­ses­ta on ansioeläke­jär­jestelmämme, joka on suuri osa talout­tamme siten, että taval­lisen palka­nsaa­jan kokon­aisan­sios­ta eläke­mak­su­un kuluu enem­män kuin suori­in tuloveroi­hin, joiden kaut­ta osit­tain kus­tan­netaan mm. eläkeläis­ten hoiva.

    Eläke­mak­sun suh­teen tilanne olisi huo­le­ton, jos eduskun­ta olisi alus­ta asti vaat­in­ut nopean tahdin mak­suko­ro­tuk­sia rahas­toitaviksi reaal­isi­joituk­si­in. Nykyi­nen mak­su­ta­so sinän­sä suurin piirtein riit­täisi mak­sa­jan omaan eläk­keeseen mut­ta kuluu isien vajaasti mak­set­tui­hin eläkkeisi­in joten omien las­ten pienenevät ikälu­okat joutu­vat vas­taa­maan nyky­mak­sajien eläkkeistä mikä luo painet­ta lisäväestön tuon­ti­in maksajiksi.

    Eläke­jär­jestelmä olisi voin­ut varautua tilanteeseen huo­mat­tavasti parem­min, mut­ta 1980-luvul­la oli ohjel­malli­nen eläke­mak­sun koro­tus­tauko ajatuk­sel­la, että “Suo­mi on pul­lo”. Eipä ollut, vaik­ka pul­loa sil­loin toki vielä kallis­telti­in. Eläkevel­ka jäi jär­jestelmään siten, että siitä on poli­it­tis­es­ti läh­es mah­do­ton päästä kos­ka kukaan ei tah­do jäädä kär­si­jäk­si velkaa lyhen­net­täessä. Niin­pä lapsetkin riis­tetään äitien­sä rin­noil­ta äitien lähtiessä ansait­se­maan eläket­tään, joten ei ihme, ettei lap­sia hankita.

    Suuret ikälu­okat pitävät loukkauk­se­na, kun heille muis­tut­taa täy­den eläk­keen ker­tyneen puoleen hin­taan kos­ka katso­vat ansain­neen­sa Dat­sunin­sa, Kei­häs­matkansa ja nyky­hoivansa. Siis tulisiko meil­lä olla myös hoivarahasto?

    Nyt kun val­tio mak­saa hoivan hyv­in­voin­tialueil­la (jot­ka eivät mielestäni tarvit­sisi alue­poli­tikoin­tia kulu­ja kas­vat­ta­maan) on help­po kalky­loi­da vir­tu­aa­li­nen hoivara­has­to, jon­ka tulisi kat­taa tule­van hoi­vatarpeen pitkän tähtäyk­sen kus­tan­nuk­set siten, ettei tätä kus­tan­nu­so­su­ut­ta käytet­täisi johonkin “tule­vaisu­us­in­vestoin­ti­in” tai uuteen kulu­tus­menoon. Kun täl­lainen varaus hoivara­has­tok­si olisi osa raame­ja, ei tilaa jäisi tuh­lailulle ja kus­tan­nuske­hi­tys­täkin tarkasteltaisi­in vakavammin. 

    Edel­lä nim­imerk­ki “kom­ment­ti” ker­toi tehoste­tun palvelu­a­sumisen kus­tan­nuk­sista, jot­ka hänen mielestään karkaa­vat käsistä. Yksi selviy­tymiskeino olisi kehit­tää nykyisen koti­hoidon ja ympärivuorokautisen laitoshoidon väli­in kevyem­piä yhteisöl­lisiä asum­is­muo­to­ja, jois­sa tur­va olisi lähel­lä mut­ta ei ylimitoitettuna.

  6. Mitäpä sitä tule­vaa vielä miet­timään, tulee se sieltä kuitenkin. Ja mik­si ihmeessä Suomen pitäisi toimia pyra­midi­hui­jauk­sen tavoin? Jos joku ei pysy kasas­sa jos siihen ei koko ajan lai­ta jotain lisää, niin kan­nat­taisi ensin lopet­taa ongel­man kas­vat­ta­mi­nen. Siir­to­lai­sis­takin tulee lop­ul­ta näitä kalli­ita eläkeläisiä, joten sama ongel­ma tulee vain suurem­pana vas­taan. Jos ryssää pelkää, niin han­kkii sen ydin­pom­min, niin ei tarvitse koko ajan lisää tyk­in­ruokaakaan han­kkia. Vihreät voisi ensi vaaleis­sa men­nä suo­raan ydin­voiman kan­nat­tamis­es­ta ydi­naseen han­kkimiseen. Tuli­pa­han ratkaistua tämäkin ongelma.

    1. Suomen julk­isy­hteisö ei ole se pyra­midi­hui­jaus, jota tässä yritetään tukea. Päin vas­toin maa­han­muut­ta­jat, etenkin mar­gin­aaliset lisä­muut­ta­jat, vievät julkiselta taloudelta paljon enem­män kuin tuo­vat. Heti muut­ton­sa jälkeen.

      Tarkoitit var­maan työeläke­jär­jestelmää. Työeläkey­htiöt ja mata­lan tuot­tavu­u­den työ­nan­ta­jat ovat tässä hui­jarin roolis­sa ja me muut niinä hui­jat­tavina, joille syötetään täysin totu­u­den vas­taisia tuot­to-odotuk­sia ja joiden mene­tyk­set (esim. oma koti­maa ja kult­tuuri) pyritään parhaan mukaan pimittämään.

  7. Enem­män ihmistä on vähem­män luon­toa. Karke­as­sa kuvas­sa ihmiskun­nan väestömäärän kuvaa­jan (ajan funk­tiona) alle jäävä pin­ta-ala on suo­raan ver­ran­nolli­nen bios­fäärin tuhoamisen määrään, kun uusi­u­tu­mi­nen on hitaam­paa kuin kulu­tus. Sik­si eliöi­den kan­nan­vai­htelu­ja tutki­vana olen sitä mieltä että ihmis­la­jin jyrkkää“väestöräjähdystä” ei kan­nat­taisi keinotekois­es­ti yrit­tää jar­rutel­la, vaan antaa vapaasti koho­ta, jol­loin käyrä käy korkeal­la mut­ta myös syöksyy äkki­jyrkkänä läh­es tont­ti­in. Täl­löin muu­ta luon­toa jää enem­män jäl­jelle kuin suht korke­as­sa väestömäärässä tas­apain­oilu. Onnek­si toteu­tu­ma vas­taa melko­hyvin hal­lit­se­ma­ton­ta kan­nan­räjähdys­tä. Tämä siis ei-ihmiskeskeinen näkökulma.

  8. “Hedelmäl­lisyys­lu­vut voidaan laskea myös miehille. Nyky-Suomes­sa koulut­ta­mat­tomien miesten hedelmäl­lisyys­luku on alle yhden. Jos se olisi alle yhden koko väestössä, väki luku enem­män kuin puolit­tuisi sukupolves­sa. Koulut­ta­mat­tomien miesten en vaikea löytää pysyvää parisuhdet­ta. Yleen­sä par­in­muo­dos­tuk­ses­sa naiset pyrkivät muo­dosta­maan parisuh­teen itseään koulute­tum­man miehen kanssa. Kun naiset ovat nyk­isin miehiä parem­min koulutet­tu­ja, koulut­ta­mat­to­mia miehiä jää yli. Naisia tietysti jää yli suun­nilleen yhtä paljon.”

    Noinkin asia on. Mut­ta koulu­tus on kor­re­laa­tio, ei kausaa­tio tuo­hon asi­aan. Esimerkik­si syn­tyjään mon­et vakavasti joko jo syn­tyjään tai lap­su­ud­es­ta asti sairaat jäävät yleis­es­ti sekä vaille toisen asteen koulu­tus­ta että ilman omia lap­sia, jos­sa pop­u­laa­tiois­sa hedelmäl­lisyys­luku on liki 0. Mah­dol­lis­es­ti pitkälti saman­lai­sis­sa tapauk­sis­sa jäi jälkeläiset aikoinaan saa­mat­ta sil­loinkin, kun väki ei niin paljoa koulut­tau­tunut. Koulut­tau­tu­misen ja par­in­muo­dos­tuk­sen suurin muu­tos ei liene tapah­tunut koulut­ta­mat­tomien ja koulutet­tu­jen välil­lä, vaan korkeak­oulutet­tu­jen ja mata­lam­min koulutet­tu­jen välil­lä. Mais­terin ja ammat­tik­oulun suorit­ta­neen välil­lä on täl­lä het­kel­lä aika usein parisuh­teen­muo­dos­tuk­sen kannal­ta liian iso sosi­aa­li­nen kuilu — jo sitä kaut­ta, että moni korkeak­oulutet­tu ei näe edes työ­paikallaan ammat­tik­oulun käyneitä, kos­ka ammat­ti­työt ja korkeasti koulutet­tu­jen toimis­to­työt ovat sijain­nil­lis­es­ti, organ­isatoris­es­ti ja ajal­lis­es­ti eriy­tyneet, ja vapaa-ajan viet­to­tavois­sakin voi olla olen­naisia koulu­tuk­sen kanssa kor­reloivia eroja.

  9. ”Yleen­sä naiset pyrkivät par­in­muo­dos­tuk­ses­sa jne”. Olen nais­sukupolvea, jota on syyl­lis­tet­ty ihan kaikesta, myös siitä että vähem­män koulute­tut miehet eivät kel­paa. Oma­l­la kohdal­lani tämä on ollut tot­ta, espoolaisen eli­it­tilukion kas­vat­ti­na ja aka­teemis­ten van­hempi­en lapse­na oli luon­nol­lista aset­taa rima siihen, että psol­lakin on yliopis­to­tutk­in­to. Jos näin ei olisi käynyt, olisin jäänyt sinkuksi.
    Koti­hoidon­tu­ki ei hil­jat­tain refer­oidun tutkimuk­sen mukaan olekaan niin ratkai­se­va maa­han­muut­ta­janais­ten työl­listymisessä. Mainit­se­masi esimerk­ki huonom­man sosi­aal­i­tur­van maista tarkoit­ta­nee sitä, että maa­han­muut­ta­ja naiset ovat edelleen kotona ja miehet töissä?

    1. Kyl­lä soma­li­naiset, joiden työl­lisyys on Suomes­sa 15 %, käyvät Yhdys­val­lois­sa tai Bri­tan­ni­as­sa täis­sä aivan olen­nais­es­ti todennäköisemmin.

      1. Noin on, mut­ta koti­hoidontuel­la asi­aan ei ole oikein mitään vaiku­tus­ta. Suomes­sa sosi­aal­i­tur­van min­imin määrää soma­li­naisil­la usein ilmeis­es­ti toimeen­tu­lo­tu­ki. Jos koti­hoidon­tu­ki pois­tet­taisi­in, toimeen­tu­lo­tuk­i­lain­säädän­nön mukaan toimeen­tu­lo­tu­ki kas­vaisi eurolleen samal­la sum­mal­la eli kokon­ais­tu­lot pysy­i­sivät ennal­laan kotona pysyessä. Yhdys­val­lois­sa ei ole ihan toimeen­tu­lo­tukea vas­taavaa tukea. Bri­tan­ni­as­sa on ansait­se­maan kan­nus­tavam­mat min­imi­etu­udet. USA ja Bri­tan­nia ylipäätään eivät ole yleistämiskelpoisim­mat esimerk­it maa­han­muut­ta­jien työl­listymisessä, kos­ka englan­ninkieli­sis­sä mais­sa maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysas­teet ovat ylipäätään tavan­neet olla korkeampia kuin pienem­pi­en kieliryh­mien mais­sa. Suomes­sa eri­ty­is­r­a­sit­teena on vielä maan sisäi­nen monikielisyys, joka aiheut­taa julkiselle sek­to­rille mil­jardilu­okan lisäku­lu­ja vuosit­tain ver­rat­tuna yksikielisi­in mai­hin. Jo pelkät tulkkausku­lut suomen ja ruotsin välil­lä merk­it­sevät Suomen julkiselle sek­to­rille nyky­isin ilmeis­es­ti sato­jen miljoo­nia euro­jen kulua vuodessa, jota vas­taavaa kulur­a­sitet­ta esimerkik­si Ruot­sil­la ei ole.

      2. “Suomes­sa eri­ty­is­r­a­sit­teena on vielä maan sisäi­nen monikielisyys, joka aiheut­taa julkiselle sek­to­rille mil­jardilu­okan lisäku­lu­ja vuosit­tain ver­rat­tuna yksikielisi­in mai­hin. Jo pelkät tulkkausku­lut suomen ja ruotsin välil­lä merk­it­sevät Suomen julkiselle sek­to­rille nyky­isin ilmeis­es­ti sato­jen miljoo­nia euro­jen kulua vuodessa, jota vas­taavaa kulur­a­sitet­ta esimerkik­si Ruot­sil­la ei ole.”

        Taitaa Ruot­sis­sa olla kuitenkin enem­män ei-ruotsinkielisiä — sekä suh­teessa, että absolu­ut­tis­es­ti, kuin Suomes­sa ei-suomenkielisiä.

  10. Miten rahas­toidun ja sijoi­tusten tuot­toi­hin nojaa­van eläke­jär­jestelmämme käy, jos/kun sijoi­tus­tuo­tot todel­la romahtavat?
    Kukaan ei tai­da pohtia tätä.
    Ehkä pitäisi.

    1. Kari, on tuo­ta pohdit­tu. Suomen eläke­jär­jestelmä ei perus­tu kuin pieneltä osin rahas­toi­hin­ti­in ja tuot­toi­hin. Meil­lä ei ole ollut koskaan esim. yli 10 vuodek­si riit­täviä rahas­to­ja, vaan rahas­toin­nin rooli on pienem­pi. Pääasi­as­sa jae­taan suo­raan nyky­is­ten työn­tek­i­jöi­den palkko­jen eläke­mak­su­ja nyky­isille eläk­keen­saa­jille. Yrit­täjäeläkkei­den osalta rahas­toin­tia ei ole ollut mis­sään kohtaa. Maat­alousyrit­täjien eläkkeitä on rahas­toitu muu­ta­man kuukau­den eläke­menon ver­ran. Val­tiokaan ei ole rahas­toin­ut omien työn­tek­i­jöi­den­sä eläkkeitä. Use­am­mak­si vuodek­si riit­tävät rahas­tot on yksi­tyisen sek­torin eläkkeisi­in. Mut­ta ei kovin pitkäk­si aikaa niissäkään.

      Tuo­ta asi­aa on pohdit­tu niin, että jos rahas­to­jen tuo­tot laske­vat, sit­ten pitää eläke­mak­su­ja nos­taa tai leika­ta tule­vien eläkkei­den kasvua, esim. huonon­ta­mal­la indek­siko­ro­tuk­sia, kos­ka eläkkei­den perus­sum­mi­in ei nykyisen perus­tus­lain nojal­la ole kat­sot­tu voita­van jälkikä­teen koskea ilman perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä tehtyjä päätöksiä.

      1. Yhdys­val­lois­sa ei ole ihan toimeen­tu­lo­tukea vas­taavaa tur­vaa mut­ta siel­lä on sosi­aal­i­tur­va (Social Secu­ri­ty ). Soma­lialaiset eivät ole kyl­lä englan­ninkielisiä maa­han­muut­ta­jia toisin kuin esim kenialaiset joista suurin osa paljon korkeak­oulutet­tu­ja kuin soma­lit. Tämä johtuu Ken­ian koulu­jär­jestelmästä joka on van­han brit­tiläisen siir­tomaaaikaisen koulu­jär­jestelmän luo­mus. Suomen sisäi­nen kak­sikielisyys (suo­mi ja ruot­si) on tuskin hait­ta julkiselle sek­to­ril­la ja tuskin se on aivan mil­jardilu­okan lisäku­lu vuosit­tain? Suo­mi on viral­lis­es­ti kak­sikieli­nen maa mut­ta myös Bel­gia, Lux­em­burg, Sveit­si, Kana­da ja osit­tain Espan­ja ovat myös viral­lis­es­ti kak­sikielisiä mai­ta ja Sveit­si on kaiken lisäk­si 4 kieli­nen maa virallisesti.

      2. Hyvä ana­lyysi eläkejärjestelmästä:
        https://elaketutka.fi/2015/11/27/kansalaisaloite-tyoelakkeiden-indeksoinnin-muuttamiseksi-ilmainen-lounas/
        Mut­ta mut­ta: sinäkään ei ole tavul­lakaan viitat­tu siihen, että rahas­to­tuo­tot voivat huve­ta kokon­aan, myös rahastot.
        Van­ha sanon­ta, että lyp­sävää lehmää ei pidä tap­paa, pitää toki paikkansa, mut­ta entä jos lehmä on maho ja lai­h­tuu silmis­sä. Olisiko parem­pi lait­taa lihoik­si ja syödä ennen kuin se heit­tää henkensä?
        Tiedän toki, että aja­tus on kerettiläi­nen ja toivon, että näin radikaali­in toimeen ei ajaudu­ta, mut­ta ei se täysin mah­do­ton­ta voi olla — siis rahas­to­jen purku, ainakin osittain.

  11. Mon­es­sa Afrikan ulkop­uolises­sa maas­sakin syn­tyvyys on edelleen korkeaa. Esimerkke­jä hedelmäl­lisyys­lu­vuista vuon­na 2022 (lähde: Glob­alis): Afgan­istan 3,9, Irak 3,5, Palesti­ina 3,4, Pak­istan 3,2. Vaik­ka nämä luvut ovat olleet laske­via viime vuosikym­meninä, ehkäpä ei pidä luot­taa sokeasti siihen, että ne ovat koh­ta alle kah­den ja väestön koko alka­isi vähetä. 

    Muut­topaine Euroop­paan var­mas­tikin kas­vaa. Mut­ta paineen alla ei tarvitse mur­tua. Ei Euroopan ole mikään pakko ottaa muut­ta­jia vastaan. 

    Naiset par­i­u­tu­vat “ylöspäin”. Naisia ei kuitenkaan vält­tämät­tä jää yli suun­nilleen yhtä paljon, kos­ka mies voi saa­da lap­sia use­am­man naisen kanssa. (Toki nainenkin voi use­am­man miehen kanssa, mut­ta esi­in­tyvyyk­sis­sä voi olla eroa.)

    Eikö net­tou­u­si­u­tu­mus­lu­vun tas­apain­opiste olisi tasan yksi, vaik­ka se määriteltäisi­inkin yksinker­taisem­min yhden naisen (keskimäärin) syn­nyt­tämien tyt­tö­jen määränä? Ei siis tarvitse odot­taa täysi-ikäisyyteen.

    1. Täysi-ikäisyy­teen säi­lymi­nen on kaavas­sa sik­si, että se ottaa välit­tömästi huomioon lap­sikuolleisu­u­den eikä vas­ta vaapeellä.

  12. Yksi monista pienistä paloista on myös luot­toti­eton­sa menet­tänei­den ase­ma työmarkkinoilla.

    Jos töi­den teko ylipäätään onnis­tuu, työt ovat mata­lan tuot­tavu­u­den ja mata­lan palkkauk­sen “hant­ti­hom­mia”.

    Tänäänkin uuti­soiti­in pimei­den töi­den teon määrästä. Osa tästä johtuu luot­toti­eto­jen menetyksestä.

    Ongel­ma on erit­täin vaikea ratkaista, kos­ka täältä meiltä ei löy­dy makro­talouden asiantun­ti­jaa joka voisi nähdä asian “sam­makkop­er­spek­ti­iviä” laajemmemmin.

    Myös todel­la osaav­ista kan­sain­välisen “lain­säädön­nön” eli sopimusten ja käytän­tö­jen tun­te­mus vaikut­taa — korostan: vaikut­taa — ole­van heikkoa.

    Molem­pi­en alo­jen asiantun­ti­joiden panos­ta tarvit­taisi­in sekä kansal­lisen lain­säädän­nön tark­istamiseen, että mah­dol­lisi­in neu­vot­telui­hin kan­sain­välisel­lä tasolla.

    +

    Yhteiskun­ta on muokkau­tunut sel­l­aisek­si mis­sä tarvi­taan eniten hyvää lain­säädän­nön ja siitä johdet­tu­jen käytän­tö­jen tuntemusta.

    Esimerkik­si puheis­sa kyl­lä propagoidaan “yrit­täjyy­den” puoles­ta, mut­ta näyt­tää siltä, että se tarkoit­taa asiana­jo-toim­intaan ja juridi­ikkaan keskit­tyvää “bränvinad­vokatyr” ‑tyyp­pistä toimintaa.

    +

    Ratkaisuk­si nähdään liian usein byrokra­t­ian kasvattaminen.

    Vero­tuk­sel­la ja hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä ongel­ma jos pari muu­takin pois­tuu huolien joukosta.

    Muinaisel­la jurakaudel­la esitet­ti­in sar­jo­ja “Kyl­lä, Min­is­teri” ja “Kyl­lä, Päämin­is­teri”, jois­sa byrokra­t­ian kas­vat­tamisen into­hi­mo saati­in näkyviin.

    Ongelmien ratkaisem­i­nen lähti uuden keskusvi­ras­ton perus­tamis­es­ta ja 85 tuhan­nen byrokraatin työ­paikko­jen luomisesta.

    Fik­tios­sakin on totu­u­den rippeitä…

    Yhteiskun­nal­lista konkurssia odottaen…

  13. Odelta hyvä kir­joi­tus tärkeästä asiasta.

    Tähän voisi vielä lisätä tämän:

    Oden mainit­semi­in asioi­hin vaikut­ta­vat vielä merkit­tävästi Suomen julk­istalouden mak­sukyvyn rom­ah­dus ja työt­tömyy­teen hylät­ty 300 000 “kur­jal­is­tomme”. Työt­tömät ihmiset tietenkin kuor­mit­ta­vat mas­si­ivis­es­ti koko ter­veys- ja sosiaalijärjestelmäämme. 

    Ei ole ihme, että kol­ma­sosa nuoris­tamme koke­vat, ettei hei­dän elämäl­lään ole merk­i­tys­tä ja mie­len­ter­veysongel­mat vaan lisään­tyvät. Täl­laiseen “paska­maa­han” ei var­maankaan halu­ta lisää lapsiakaan.

    Tein arvio-laskel­man siitä, että jos puo­let (150 000) noista työt­tömistä siir­ty­i­sivät töi­hin ja mak­samaan vero­ja, Suomen talousongel­mat ratkeaisi­vat kuin taika-iskusta!

    Tämä muu­tos tietenkin vaatii ensin sen tun­nus­tamista, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, niinkuin kaikkial­la muual­lakin. Ja sitä, että hir­mukallis vihreä siir­tymä laite­taan jok­sikin ajak­si jäähylle. 

    Onhan yleis­es­ti tiedos­sa, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on pää­sosoin Suomelle edullista…

    Lisäk­si ay-liik­keen pyörit­tämä Hakaniemen veroparati­isi on pan­ta­va verolle, sekä Perus­tus­lain vas­tainen työvoimakartel­li (“kivikaudelta” peräisin ole­va yleis­si­tovu­us) lopetet­ta­va ja talous­todel­lisu­ud­es­ta irronneet ay-politruk­it pan­ta­va heti eläkkeelle.

    Näin Suomes­ta saadaan taas kil­pailukykyi­nen ja hyvä maa, jos­sa yri­tys­ten kan­nat­taa ottaa riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan, työl­listää ja tehdä lapsia.

    Real­isti­na, kuitenkin arvaan, että mitään ylläol­e­vaa ei tul­la tekemään ja sama Suomen kansan edun vas­tainen, tuhoon johta­va poli­ti­ik­ka vaan jatkuu. Parhait­ten yri­tys­ten ja osaa­jien maastapako vaan kiihtyy…

  14. “Hoita­jami­toituk­sen kaltaiset jäykkyy­det pitäisi pois­taa turmi­ol­lisi­na. Kiin­nitetään­hän siinä tämän het­ken toim­intat­a­pa ja teknolo­gia ja kiel­letään etsiä työvoimasäätöjä uusista innovaatioista.”

    Tämä olisi var­maan help­po kan­nus­taa samal­la tavoin kuin bio­jätel­o­gis­ti­ik­ka. Kulut­ta­ja voi ottaa ilon irti kom­pos­toin­nista ja hyö­tyä siitä taloudel­lis­es­ti jätel­o­gis­ti­ikan huo­jen­nuksi­na, mut­ta on ymmär­ret­tävä vaa­timus osoit­taa kom­pos­toin­ti toteen. Olen melko var­ma, että robot­te­ja ja eri­laisia automaa­tioi­ta ei kiel­letä hoita­jami­toisuk­sen vuok­si ja niistä saa huo­jen­nuk­sia mikäli sovel­lus on niin kelvolli­nen kuin main­osur­pot ja myyn­ti­mai­jat pow­er­point­taa­vat. Ja kyl­lä — olet aivan samaa mieltä. Tämä ei ollutkaan turmion kätilö.

  15. Min­ulle sopisi kyl­lä englan­ninkielisen lääkärin palve­lut, jos olisi saata­vana. Eikös Espoos­sa? suun­nitel­tukin englan­ninkielis­ten maa­han­muut­ta­jien han­kkimi­as­ta, mut­ta kek­sitään vain kaiken­laisia tekoesteitä. Tässä voisi jär­ki voittaa.

  16. Suo­mi vaan ei houkut­tele osaavaa työvoimaa (vaa­di­taan pikkukie­len osaamista, kur­ja ilmasto…)
    Kieli­taito­vaa­timuk­sek­si riit­täisi Englan­nin kieli, saat­taisi aut­taa aika paljon. Jos se poruk­ka joka rak­en­teli urheilukulis­se­ja Dohas­sa 300E kuukausi­pal­ka­lla kel­paa, niin ei hätää. Huip­pu­osaa­jia he eivät ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *