Kysynnän ja tarjonnan hintajoustoa lisättävä sähkömarkkinoilla

[Tämä kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä. Tek­sti on kir­joitet­tu maanan­taina 5.9.2022, joten sen jäl­keen tapah­tunut­ta ei ole voitu ottaa huomioon.]

_____

Suomes­sa siir­ryt­ti­in 1990-luvul­la sähkö­markki­naan, jos­sa hin­naksi muo­dos­tuu kalleim­man voimalaitok­sen mar­gin­aa­likus­tan­nus. Kos­ka kap­a­siteet­tia riit­ti, tulok­se­na oli hal­pa sähkö. Oli jopa vaikeuk­sia saa­da voimalaitosten kiin­teitä kus­tan­nuk­sia peit­e­tyk­si. Kallis kivi­hi­ililaude järjestyi useim­miten viimeisek­si voimalaitok­sek­si määrit­tämään hin­ta muiden kannal­ta riit­täväk­si. Kivi­hi­ililauhde itse ei saanut kiin­teitä kus­tan­nuk­si­aan peit­e­tyk­si ja voimalat lakkautet­ti­in yksi toisen­sa jälkeen.

Kukin sähkön­tuot­ta­ja päät­tää, myykö sähköä markki­nahin­nal­la vai pysäyt­tääkö voimalaitok­sen. Tulostaan mak­si­moi­va myy, kun­han saa muut­tuvat kus­tan­nuk­sen­sa peit­e­tyk­si. Sik­si hin­ta teo­ri­an mukaan aset­tuu viimeisen voimalaitok­sen muut­tuvien kus­tan­nusten tasolle.

Korkein mar­gin­aal­i­hin­ta ohjaa kulut­ta­jaakin oikein. Jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä kallein­ta laitos­ta. Kun alen­taa asun­non läm­pöti­laa, säästöä syn­tyy viimeisen voimalaitok­sen kus­tan­nusten mukaisesti.

Nyt tämä peri­aate on johtanut kohtu­ut­toman tun­tu­isi­in hin­toi­hin. Var­al­la ei ole edullista kap­a­siteet­tia reagoimas­sa kas­vavaan kysyntään.

Sekä kysyn­tä että tar­jon­ta jous­ta­vat perin vähän, joten pienikin epä­tas­apaino johtaa hin­to­jen suuri­in heilah­duk­si­in. Pitäisi lisätä sekä kysyn­tä- että tarjontajoustoa.

Kysyntäjousto

Kysyn­nän jous­tamis­es­ta vas­taa­vat nyt lähin­nä yri­tyk­set, jot­ka ovat pysäyt­täneet tuotan­toaan tai siir­tyneet yötyöhön.

Koti­talouk­sien kysyn­tä reagoi het­kel­lisi­in hin­toi­hin tuskin lainkaan, kos­ka melkein kaikil­la (91 %) on kiin­teähin­tainen sopimus. Voi huo­let­ta saunoa, oli sähkön markki­nahin­ta mikä vain.

Uskon tämän muut­tuvan, sil­lä uut­ta kiin­teähin­taista sopimus­ta ei kan­na­ta solmia. Niihin liit­tyvät vaku­us­vaa­timuk­set nos­ta­vat hin­taa voimakkaasti. Kiin­teän hin­nan valin­nut kulut­ta­ja mak­saa kaikesta sähköstään keskimääräistä pörssi­hin­taa riskil­isäl­lä korotettuna.

Pörssisähkö osta­va pääsee halvem­mal­la, kos­ka ohjaa­mal­la sähkön kulu­tus­taan halpoi­hin tun­tei­hin voi itse pienen­tää sähkön­sä hin­taa paljon keskiar­voa alem­mak­si. Lisäk­si ei tarvitse rahoit­taa sähköy­htiöi­den kalli­ita vakuuksia.

Itse tien­aan noin 50 sent­tiä muu­ta­man sekun­nin uuras­tuk­sel­la ajas­ta­mal­la astian­pe­sukoneen hal­van sähkön tun­tei­hin. Lait­teen vikaantues­sa vuo­ta­vat vedet ohjau­tu­vat meil­lä tur­val­lis­es­ti viemäriin.

Suurim­mat säästöt koitu­vat läm­mi­tyk­sen ja sähköau­ton lataamisen ajoit­tamis­es­ta halpo­jen tun­tien aikaan.

Omakoti­talo­ja on viime vuosi­na raken­net­tu paljon suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen varaan. Raken­nus­li­iket­tä on kiin­nos­tanut vain hal­pa investoin­ti. Korkeat sähkölaskut ovat tule­vien asukkaiden murhe.

Parhai­ta kohtei­ta val­tion rahalle ener­giaköy­hyy­den tor­ju­misek­si olisi suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen muut­ta­mi­nen varaavak­si. Vaik­ka Venäjä paran­taisi tapansa, tun­neit­tain rajusti vai­htel­e­vat sähkön hin­nat jäävät, kos­ka tuulivoima merk­i­tys kasvaa.

Tuulivoima tekee varaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä erit­täin edullista, kos­ka sähkö on välil­lä läh­es ilmaista. Joka yö ei tuule, joten kan­nat­taa kas­vat­taa varaa­jan kokoa, jot­ta yhden yön hal­pa sähkö riit­täisi mon­ek­si päiväksi.

Tarjontajousto

Viimeiset voimalaitok­set saa­vat peri­aat­teessa peit­e­tyk­si vain mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Sel­l­aiseen ei kan­na­ta investoi­da. Ne kan­nat­ta­vat vain, jos näköpi­iris­sä on vaka­va epä­tas­apaino, joka nos­taa hin­nat taivaisiin.

Tämä val­u­vi­ka ajaa sähkö­markki­noi­ta aina lähelle kri­isiä. Sen ver­ran tärkeä asia sähkö on, että kri­i­seistä pitäisi pysyä kaukana.

Jos sähkön kulut­ta­jat muo­dostaisi­vat osu­uskun­nan, sen kan­nat­taisi mak­saa ylimääräis­es­tä kap­a­siteetista, jot­ta kohtu­ut­tomil­ta hin­tapi­ikeiltä vältyttäisiin.

Fin­grid mak­saa hätätilo­ja varten varuil­laan ole­vista voimaloista ja mah­dol­lisu­ud­es­ta sulkea joitain kulu­tusko­htei­ta, mut­ta tämä on tarkoitet­tu tur­vak­si voimalaitoson­net­to­muu­den kaltaista häir­iötä varten, ei pitämään hin­to­ja kurissa.

Venäjäl­lä hin­to­ja vakaute­taan kap­a­siteet­ti­markki­noil­la. Kaikkea ei Venäjäl­läkään tehdä väärin. Ehkä Suomes­sakin pitäisi mak­saa kap­a­siteet­tiko­r­vaus­ta voimaloille, joi­ta tarvi­taan hin­to­jen vakauttamiseen.

Tähänkin liit­tyy ongelmia, mut­ta kap­a­siteet­ti­markki­noiden vai­h­toe­hto kan­nat­taisi selvittää.