Kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa on käsit­telyssä asukaspysäköin­nin hin­nan hilaamis­es­ta markki­nae­htoisem­paan suun­taan. Ajatuk­se­na on, että siel­lä, mis­sä paikoista on ylikysyn­tää, jono­tuk­sen sijas­ta niukku­ut­ta kar­si­taan hinnalla.

Täl­lä ker­taa ei ole kyse han­kkeesta, jol­la halu­taan vaikeut­taa auton käyt­töä Helsingis­sä. Pikem­minkin päin­vas­toin. Eniten autoilua vaikeut­taisi, jos pysäköin­nistä tehtäisi­in kaikkial­la kaupungis­sa ilmaista eikä olisi myöskään rajoituk­sia siitä, kuin­ka mon­ta tun­tia tai kuukaut­ta auto saa olla pysäköitynä.

Ehdo­tus olisi, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta asetet­taisi­in kaupungi­nosit­tain tasolle, joka tas­apain­ot­taisi tun­nusten määrän vas­taa­maan kadun­var­si­paikko­jen määrää. Nythän niitä voidaan myy­dä kuin­ka paljon tahansa, vaik­ka paikko­ja on vain niin paljon kuin niitä on.

Ehdo­tus nos­taisi pysäköin­nin hin­taa eniten siel­lä, mis­sä paikoista on eniten pulaa, lähin­nä Etelä-Helsingis­sä, Etu-Töölössä ja Kru­u­nun­haas­sa, mut­ta ei esimerkik­si Taka-Töölössä.

Ihan heti ei autoil­i­joille ole tulos­sa helpo­tus­ta pysäköin­tipaikan löy­tymiseen, sil­lä vuosit­tainen koro­tus rajoite­taan 20 pros­ent­ti­in. Näin se olisi vuon­na 2029 enim­mil­lään 90 euroa kuus­sa. Ei siis kaikkial­la vaan siel­lä, mis­sä tun­nuk­sia on nyt paljon enem­män kuin paikkoja.

Toisen vai­h­toe­hto olisi viedä tämä suo­raan markki­nae­htoisek­si. Tun­nuk­sia huu­tokau­pat­taisi­in vyöhykeko­htais­es­ti niin, että tun­nuk­sel­la myös saa paikan. Tätä ei kuitenkaan esitetä.

Tun­nuk­selle asetet­taisi­in kuitenkin 90 euron hin­takat­to. Niin­pä kaikkial­la tun­nus ei takaisi autopaikan löy­tymistä jatkossakaan.

Noin korkeak­si hin­ta ei siis nouse kaikkial­la. Suures­sa osas­sa Helsinkiä tun­nusten ja paikko­jen määrä on hyvin tas­apain­os­sa, eikä koro­tu­s­painet­ta ole.

(Tämä hin­takat­toti­eto on peräisin lehtikir­joituk­sista. En sitä ihan pienel­lä etsimisel­lä löytänyt pak­sus­ta raportista. Vain sen, ettei hin­ta vuo­teen 2029 men­nessä ylitä 90 euroa kuussa.

Asukaspysäköinnin hintajousto

Yleisönosas­tokir­joituk­sista päätellen moni ajat­telee, että pysäköin­ti on vält­tämät­tömyyshyödyke, jon­ka tarve ei vähene hin­taa nos­ta­mal­la, joten hin­nan nousus­ta on pelkkää hait­taa autoil­i­joille. Vaik­ka hin­ta nousee, saatavu­us ei parane.

Koke­muk­set puhu­vat toista. Kun asukaspysäköin­nin hin­taa on nos­tet­tu, tun­nusten kysyn­tä on vähen­tynyt. Eniten, noin kolmel­la tuhan­nel­la, se väheni, kun paikat tehti­in mak­sullisik­si. Sitä ennen tun­nuk­sen hin­ta, kolme euroa kuus­sa, oli perit­ty vain hallinnol­lis­ten kus­tan­nusten peit­tämisek­si. Itse pysäköin­ti ei mak­sanut mitään.

Mik­si vähäi­nenkin hin­ta vähen­si kysyn­tää? Yksi seli­tys oli, että monil­la oli paik­ka taloy­htiön pihal­la, mut­ta kos­ka talon eteen pysäköin­ti oli vai­vat­tomam­paa, heil­lä oli epä­sol­i­daaris­es­ti myös asukaspysäköin­ti­tun­nus. Oli miten oli, noin kolme tuhat­ta paikkaa vapautui.

Kun asukaspysäköin­ti­tun­nus on niin hal­pa kuin on, sitä käytetään, vaik­ka autoil­i­jan koke­ma hyö­ty asi­as­ta on vähäi­nen.  Tyyp­il­listä on kesäkäyt­töön han­ki­tun auton­rut­tanan säi­lyt­tämi­nen muiden autoil­i­joiden kiusak­si kodin oven edessä syksys­tä kevääseen. Laskin jokin aika sit­ten run­sas­lu­mise­na tal­ve­na, että Kata­janokan kadun­var­si­paikoil­la säi­lytet­tävistä autoista joka neljät­tä ei ollut liikutet­tu tal­ven aikana ker­taakaan. Sen näki katolle ker­tyneestä pak­sus­ta lumikerroksesta.

Jos pysäköin­ti olisi kalli­im­paa, kesäau­tot säi­lytet­täisi­in jos­sain muual­la tai kesäau­toil­i­ja siir­ty­isi käyt­tämään vuokrat­tua autoa.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la on siis hin­ta­jous­to. Jos hin­ta nousee, jotkut luop­u­vat tun­nuk­ses­taan ja muiden on helpom­pi löytää paik­ka koti­in tul­lessaan, kun he nyt joutu­vat aja­maan ympäri­in­sä paikkaa metsästämässä.

Kun paikkaa ei ole, joku joutuu pysäköimään väärin. Kata­janokalla Luot­sikadun ja Kata­janokankadun risteyk­sessä oli aikanaan melkein aina mak­si­maaliset neljä autoa pysäköi­tynä suo­ja­tien eteen, jos­ta pysäköin­nin­valvo­jat kävivät päivit­täin keräämässä helpon kolehdin.

Nykyi­nen läh­es ilmainen asukaspysäköin­ti hyödyt­tää eniten sitä, joka käyt­tää autoa vähiten. Syksyn tul­lessa kesäau­ton voi pysäköidä oven eteen eikä siitä tarvitse ennen seu­raavaa kesää huole­htia.  Joka oikeasti tarvit­see autoaan päivit­täin, joutuu seu­rauk­se­na hal­vas­ta hin­nas­ta etsimään joka päivä vaival­la jostain tyhjän paikan.

Onko 90 euroa paljon?

Onko 90 euroa kohtu­ut­toman paljon? Sille, jol­la ei ole tun­nus­ta, pysäköin­ti kan­takaupungis­sa mak­saa neljä euroa tun­nis­sa kah­den­toista tun­nin ajan, eli 48 euroa päivässä.

Uusis­sa asuin­talois­sa kaa­va edel­lyt­tää osoit­ta­maan pysäköin­tipaikat ton­til­ta, jol­loin paikan hin­naksi tulee 25 000 – 150 000 euroa paikkaa kohden. Kuukausi­hin­naksi muutet­tuna tämä on 100 – 600 euroa kuus­sa. Sitä eivät kaik­ki huo­maa, kos­ka mak­sa­vat sen asumisku­lu­jen­sa yhteydessä.

Tässä yhtey­dessä ei vähen­netä asukaspysäköin­tipaikko­jen määrää. Sitäkin voisi tehdä, ei autoil­i­joiden kiusak­si vaan hei­dän hyväk­seen. Kun kadun­var­si­paikat ovat asukkaiden auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­sessä, auton käyt­tö asioin­ti­in on vaikeaa. Kau­pas­sa kävi­jä näyt­tää ole­van valmis mak­samaan neljä euroa tun­nil­ta, mut­ta vapai­ta paikko­ja ei ole. Jos joka kort­telin­välil­lä olisi edes yksi paik­ka, joka ei kuu­lu asukaspysäköin­nin piiri­in, kaup­po­jen asi­akkaat, koti­hoidon työn­tek­i­jät ja muut voisi­vat käyt­tää autoaan paremmin.

Asukkaiden pysäköin­ti pitäisi ratkaista kan­takaupungis­sakin maan alla. Parkki­halle­ja ei syn­ny, kos­ka kil­pail­i­ja, kadun­var­sipysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista. Jokaisen autoil­i­jan kan­nat­taa toivoa, että muut autoil­i­jat siir­tyvät hal­li­in. Hal­liyrit­täjä Töölössä on vähän katk­era siitä, että kaupun­ki tuhoaa hänen liike­toimen­sa polkumyynnillä.

Sec­ond best vai­h­toe­hto olisikin nos­taa asukaspysäköin­nin hin­taa ja käyt­tää tulot hal­li­paikko­jen subventointiin.