Pyöräilyviikko Ranskassa (2/x) Ranskan koronapassiin käytöstä pitäisi ottaa oppia Suomessa

Jo Helsingis­sä lentokoneeseen kir­jautues­sa piti näyt­tää koron­a­pas­sia. Sitä tarvit­ti­in Ran­skas­sa aina, kun halusi men­nä rav­in­to­laan sisään. Vain teras­sil­la sai syödä ilman pas­sia. En käynyt kon­serteis­sa enkä taidenäyt­te­lyis­sä, mut­ta olen melko var­ma, ettei niihinkään ollut asi­aa ilman koronapassia. 

Toi­mi lois­tavasti. Passin tarkas­tus kesti muu­ta­man sekun­nin. Min­ul­la se oli kuvakaap­pauk­se­na puhe­limes­sani ja lisäk­si paper­ille printattuna.

Tosin jär­jestelmä tun­tui suo­ma­laisen silmin vuo­ta­van pahasti, sil­lä kos­ka vaik­ka kysyt­ti­in koron­a­pas­sia, ei kysyt­ty henkilöl­lisyys­todis­tus­ta. Ehkä väärän asi­akir­jan esit­tämi­nen on sank­tioitu Ran­skas­sa niin ankarasti, ettei toisen pas­sil­la kan­nat­tanut yrit­tää sisään.

Koron­a­pas­si pitäisi ottaa Suomes­sa käyt­töön samas­sa laa­ju­udessa kuin Ranskassakin.

Jos olisin saanut itse päät­tää, olisin avan­nut Suomen jo kesän alus­sa, mut­ta vain rokote­tu­ille, joi­ta oli alus­sa tietysti vähem­mistö. Tästä olisi koitunut sato­jen miljoonien euro­jen taloudelli­nen hyö­ty rav­in­toloille ja tapah­tu­mien jär­jestäjille, minkä lisäk­si rajoi­tusten purkami­nen olisi ollut tietysti mukavaa asi­akkaille. Voidaan sanoa, että viivytel­lessään koron­a­passin kanssa hal­li­tus haaskasi vähin­tään sato­ja miljoo­nia euro­ja. Siihen ver­rat­tuna nämä Veikkaus oy:n puut­tuvat rahat ovat vähäisiä.

Toisaal­ta Suo­mi on nyt avat­tu aivan liian nopeasti rokot­ta­mat­tomille. Hei­dän kesku­udessaan koro­nan ilmaan­tu­vu­us on järkyt­tävä 700. Kun kevääl­lä tilanne oli niin paha, että melkein kaik­ki oli sul­jet­tu ja kun­nal­lis­vaale­jakin lykät­ti­in, ilmaan­tu­vu­us oli koko väestön kesku­udessa enim­mil­lään 170.  Kos­ka epi­demia lev­iää ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, tar­tun­to­jen määrät rokot­ta­mat­tomien kesku­udessa tule­vat täl­lä poli­ti­ikalla kas­va­maan lähivi­ikkoina jyrkästi. Se tarkoit­taa enem­män sairaala­hoito­ja ja enem­män tehohoitoa.

On siis perustel­tua saat­taa voimaan yhtä tiukat tai jopa tiukem­mat rajoituk­set kuin kevääl­lä, mut­ta tietysti niin, etteivät ne koske rokotet­tu­ja, kos­ka rokotet­tu­jen kesku­udessa ilmaan­tu­vu­us­lu­vut taas ovat hyvin matalia, eikä tau­ti ole heille tilas­tol­lises­sa mielessä vaarallinen.

Tähän joudu­taan joka tapauk­ses­sa nopeasti, jos epi­demia lev­iää rokot­ta­mat­tomien kesku­udessa yhtä nopeasti kuin nyt, THL:n arvion mukaan nelink­er­taistuen viikossa.