Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?

Asum­istuen rakenne on peräisin ajal­ta, jol­loin maas­sa val­lit­si vuokrasään­nöste­ly. Sil­loin asun­toa ei valit­tu vaan se osoitet­ti­in. Yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja oli vähän ja niitä sai lähin­nä suhteilla.

Tarpeek­si pien­i­t­u­loiselta asum­is­tu­ki kor­vaa vuokras­ta 80 % per­heen koos­ta ja asumiskun­nas­ta riip­pu­vaan mak­simivuokraan saakka.

Täy­den asum­istuen saa, jos brut­to­tu­lot tulot ovat korkein­taan työ­markki­nat­uen suu­ruiset. Sitä suurem­mat tulot pienen­tävät asum­is­tukea 33,6 %, mikä nos­taa efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron varsin korkeaksi.

Jos siis halu­aa muut­taa parem­paan ja sata euroa kuus­sa kalli­im­paan asun­toon, asum­is­tu­ki mak­saa ero­tuk­ses­ta 80 €. Tämä 80 % on aika paljon, mut­ta ennen asun­toa ei valit­tu, vaan otet­ti­in se, mikä saati­in. Ei tarvin­nut kan­nus­taa hal­paan asun­toon, kos­ka asun­toa ei saanut vali­ta. Mak­simivuokran ajatuk­se­na oli estää ylel­lisen asumisen tukeminen.

Tilanne on nyt vuokrasään­nöste­lyn lop­ut­tua aivan toinen. Vuokrata­so on nous­sut jyrkästi, mut­ta toisaal­ta on mis­tä vali­ta. Oikotiel­lä oli tänään 4 400 asun­toa vuokrat­ta­vana Helsingissä.

Asum­istuen hyväksymät enim­mäisvuokrat ovat Helsingis­sä niin paljon alle markki­navuokrien, että asum­is­tu­ki aut­taa pien­i­t­u­loista todel­lisu­udessa vain ARA-asun­nois­sa. Kun ker­ro­taan, mil­lä sum­mil­la asum­is­tu­ki tukee yksi­ty­isiä vuokranan­ta­jia, uno­hde­taan, että huo­mat­ta­va osa asum­istues­ta menee ARA-asunois­sa asuville.

Jos siis halu­aa muut­taa parem­paan ja kalli­im­paan asun­toon, joutuu käytän­nössä mak­samaan ero­tuk­sen kokon­aan itse. Läh­es kokon­aan itse joutuu mak­samaan myös ARA-asun­non ja yksi­tyisen vuokra-asun­non välillä.

Tyyp­illi­nen yksin asu­van vuokra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk. Se on kokon­aan asum­is­tu­keen oikeut­ta­va. Asum­is­tu­ki kor­vaa 360 euroa ja itse mak­set­tavak­si jää 90 euroa.

Korkein asum­istues­sa hyväksyt­tävä vuokra yksinäiselle ihmiselle Helsingis­sä on 521 €/kk ja asum­is­tu­ki on työ­markki­nat­uen saa­jal­la tai vähä­varaisel­la opiske­li­jal­la täl­löin 416,80 €. Näin halpo­ja asun­to­ja ei vapail­la markki­noil­la ole kuin soluasunnoissa.

Vapail­ta markki­noil­ta on vaikea löytää yksiötä alle 700 eurol­la kuus­sa. (Nyt se tosin onnis­tuu, kun korona on karkot­tanut opiske­li­jat Helsingistä, mut­ta tilanne ei ole pysyvä.)

Jos vuokra on 700 €, asum­is­tu­ki on 416,80 euroa, joten itse pitää mak­saa 283,20 euroa. Se veisi puo­let työ­markki­natukea saa­van tuloista, eikä riit­tävästi rahaa jäisi edes ruokaan.

Jot­ta työ­markki­nat­uen varas­sa ole­val­la olisi varaa asun­toon, hän tarvit­see sekä ARA-asunon että asum­istuen. Pelkästään toinen ei riitä.

Nyky­maail­mas­sa tuo 80 % hyväksyt­tävään vuokraan saak­ka on ihan pöhkö ja nol­la pros­ent­tia sen yli menevältä osalta on kohtuuton.

Kun opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiri­in, solu­a­sun­to­jen suo­sio rom­ahti. Solu­a­sun­to on halvem­pi kuin oma yksiö, mut­ta väliäkös sil­lä, kun asum­is­tu­ki mak­saa ero­tuk­ses­ta 80 %.

Pienel­lä pal­ka­lla ei pysty markki­navuokraa Helsingis­sä mak­samaan, sil­lä vähänkin isom­pi palk­ka pienen­tää asumistukea.

Voidak­seen asua Helsingis­sä on pien­i­t­u­loisen joko saata­va ARA-asun­to tai täy­den­net­tävä asum­is­tukea toimeen­tu­lotues­ta. Kos­ka asum­is­tu­ki kor­vaa niin huonos­ti, lop­pu tulee toimeen­tu­lotues­ta. Kun yksinäisel­lä henkilöl­lä asum­is­tu­ki on korkein­taan 416,80 euroa, toimeen­tu­lotues­sa ote­taan täysimääräis­es­ti huomioon vuokrat aina 694 euroon saak­ka. Itse asi­as­sa erit­täin yleistä on kor­va­ta tätä suurem­piakin vuokria, kos­ka hal­paa vuokra-asun­toa ei pysty saa­maan. Tämä on aivan vihon­vi­imeinen asia, sil­lä toimeen­tu­lo­tu­ki on tukimuo­tona turmi­olli­nen. Jos joutuu siihen tur­vau­tu­maan, ei kan­na­ta tehdä työtä, kos­ka yli 80 % ansioista leikkau­tuu pois. Kymme­nen euron tun­tipalka­s­ta jää siis käteen alle kak­si euroa.

Tilanne on pieni­palkkaisen osalta huono, mut­ta ei aivan näin huono. Palka­s­ta jätetään otta­mat­ta huomioon 300 euroa, joten asum­is­tu­ki alkaa pienen­tua, kun palk­ka ylit­tää 1030 euroa. Se on helpot­tanut pieni­palkkaisten tilan­net­ta olen­nais­es­ti, tai siis korot­ti hei­dän asum­is­tukeaan sadal­la eurol­la. Pidän tätä hie­man omana ansio­n­ani. Esitimme suo­jaosaa Juhana Var­ti­aisen kanssa selvi­tyk­sessämme, jol­la pohdit­ti­in keino­ja paran­taa pieni­palkkaisten tilan­net­ta. (Lisää matalapalkkatyötä!)

Nyt kun vuokrasään­nöste­lyn päät­tymis­es­tä on kulunut neljän­nesvu­o­sisa­ta, olisi aika ottaa asia huomioon myös asumustuen rakenteessa.

Mitä siis pitäisi tehdä?

• Asum­istuen hyväksymiä mak­simivuokria on korotet­ta­va olen­nais­es­ti, kos­ka ei ole järkevää, että toimeen­tu­lotues­ta tulee läh­es ruti­ini­no­mainen lisä sosi­aalietuuk­si­in ja kos­ka asum­is­tu­ki ei vas­taa tuke­na sitä, että onnis­tuu saa­maan itselleen ARA-asun­non. Asum­istuen mak­simivuokrat tulee nos­taa samalle tasolle toimeen­tu­lotuen kanssa. Se on siis yksin asu­val­la nyt 694 €/kk.
• Asum­is­tu­ki voisi kor­va­ta johonkin järkevään rajaan saak­ka vuokran kokon­aan (tuloista riip­pu­val­la omavas­tu­u­o­su­udel­la vähen­net­tynä tietysti) ja sen yli menevältä osalta esimerkik­si 50 % ja jonkin korkeam­man rajan jäl­keen vaikka­pa vain 30 %
• Hyväksyt­tävä mak­simivuokra voisi olla kalli­il­la alueel­la korkeampi kuin muual­la, kos­ka yksi asum­is­poli­ti­ikan tavoite on edis­tää sosi­aal­ista sekoit­tumista. Tämä voi herät­tää vasta­lau­sei­ta, mut­ta ei se sen kum­mallisem­paa ole kuin ARA-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kalli­isi­in kaupunginosiin.
• Asum­istuen suo­jao­su­ut­ta voisi korot­taa 300 eurosta. Täl­lä tuet­taisi­in pieni­palkkaisia. On vähän outo tilanne, että työt­tömät pää­sevät asumaan Helsinki­in helpom­min kuin pieni­palkkaiset. Tämä on vai­h­toe­hoinen toimen­pide mak­simivuokrien korot­tamiselle. Jos suo­jao­su­ut­ta korote­taan, voidaan mak­samivuokria korot­taa vas­taavasti vähemmän.
• Asum­istuen mak­satuk­ses­sa pitäisi ehkä muut­taa vas­tui­ta val­tion ja kun­nan välillä.