Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?

Asu­mis­tuen raken­ne on peräi­sin ajal­ta, jol­loin maas­sa val­lit­si vuo­kra­sään­nös­te­ly. Sil­loin asun­toa ei valit­tu vaan se osoi­tet­tiin. Yksi­tyi­siä vuo­kra-asun­to­ja oli vähän ja nii­tä sai lähin­nä suhteilla.

Tar­peek­si pie­ni­tu­loi­sel­ta asu­mis­tu­ki kor­vaa vuo­kras­ta 80 % per­heen koos­ta ja asu­mis­kun­nas­ta riip­pu­vaan mak­si­mi­vuo­kraan saakka.

Täy­den asu­mis­tuen saa, jos brut­to­tu­lot tulot ovat kor­kein­taan työ­mark­ki­na­tuen suu­rui­set. Sitä suu­rem­mat tulot pie­nen­tä­vät asu­mis­tu­kea 33,6 %, mikä nos­taa efek­tii­vi­sen mar­gi­naa­li­ve­ron var­sin korkeaksi.

Jos siis halu­aa muut­taa parem­paan ja sata euroa kuus­sa kal­liim­paan asun­toon, asu­mis­tu­ki mak­saa ero­tuk­ses­ta 80 €. Tämä 80 % on aika pal­jon, mut­ta ennen asun­toa ei valit­tu, vaan otet­tiin se, mikä saa­tiin. Ei tar­vin­nut kan­nus­taa hal­paan asun­toon, kos­ka asun­toa ei saa­nut vali­ta. Mak­si­mi­vuo­kran aja­tuk­se­na oli estää ylel­li­sen asu­mi­sen tukeminen.

Tilan­ne on nyt vuo­kra­sään­nös­te­lyn loput­tua aivan toi­nen. Vuo­kra­ta­so on nous­sut jyr­käs­ti, mut­ta toi­saal­ta on mis­tä vali­ta. Oiko­tiel­lä oli tänään 4 400 asun­toa vuo­krat­ta­va­na Helsingissä.

Asu­mis­tuen hyväk­sy­mät enim­mäis­vuo­krat ovat Hel­sin­gis­sä niin pal­jon alle mark­ki­na­vuo­krien, että asu­mis­tu­ki aut­taa pie­ni­tu­lois­ta todel­li­suu­des­sa vain ARA-asun­nois­sa. Kun ker­ro­taan, mil­lä sum­mil­la asu­mis­tu­ki tukee yksi­tyi­siä vuo­kra­nan­ta­jia, unoh­de­taan, että huo­mat­ta­va osa asu­mis­tues­ta menee ARA-asu­nois­sa asuville.

Jos siis halu­aa muut­taa parem­paan ja kal­liim­paan asun­toon, jou­tuu käy­tän­nös­sä mak­sa­maan ero­tuk­sen koko­naan itse. Lähes koko­naan itse jou­tuu mak­sa­maan myös ARA-asun­non ja yksi­tyi­sen vuo­kra-asun­non välillä.

Tyy­pil­li­nen yksin asu­van vuo­kra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk. Se on koko­naan asu­mis­tu­keen oikeut­ta­va. Asu­mis­tu­ki kor­vaa 360 euroa ja itse mak­set­ta­vak­si jää 90 euroa.

Kor­kein asu­mis­tues­sa hyväk­syt­tä­vä vuo­kra yksi­näi­sel­le ihmi­sel­le Hel­sin­gis­sä on 521 €/kk ja asu­mis­tu­ki on työ­mark­ki­na­tuen saa­jal­la tai vähä­va­rai­sel­la opis­ke­li­jal­la täl­löin 416,80 €. Näin hal­po­ja asun­to­ja ei vapail­la mark­ki­noil­la ole kuin soluasunnoissa.

Vapail­ta mark­ki­noil­ta on vai­kea löy­tää yksiö­tä alle 700 eurol­la kuus­sa. (Nyt se tosin onnis­tuu, kun koro­na on kar­kot­ta­nut opis­ke­li­jat Hel­sin­gis­tä, mut­ta tilan­ne ei ole pysyvä.)

Jos vuo­kra on 700 €, asu­mis­tu­ki on 416,80 euroa, joten itse pitää mak­saa 283,20 euroa. Se vei­si puo­let työ­mark­ki­na­tu­kea saa­van tulois­ta, eikä riit­tä­väs­ti rahaa jäi­si edes ruokaan.

Jot­ta työ­mark­ki­na­tuen varas­sa ole­val­la oli­si varaa asun­toon, hän tar­vit­see sekä ARA-asu­non että asu­mis­tuen. Pel­käs­tään toi­nen ei riitä.

Nyky­maa­il­mas­sa tuo 80 % hyväk­syt­tä­vään vuo­kraan saak­ka on ihan pöh­kö ja nol­la pro­sent­tia sen yli mene­väl­tä osal­ta on kohtuuton.

Kun opis­ke­li­jat siir­ret­tiin ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin, solua­sun­to­jen suo­sio romah­ti. Solua­sun­to on hal­vem­pi kuin oma yksiö, mut­ta väliä­kös sil­lä, kun asu­mis­tu­ki mak­saa ero­tuk­ses­ta 80 %.

Pie­nel­lä pal­kal­la ei pys­ty mark­ki­na­vuo­kraa Hel­sin­gis­sä mak­sa­maan, sil­lä vähän­kin isom­pi palk­ka pie­nen­tää asumistukea.

Voi­dak­seen asua Hel­sin­gis­sä on pie­ni­tu­loi­sen joko saa­ta­va ARA-asun­to tai täy­den­net­tä­vä asu­mis­tu­kea toi­meen­tu­lo­tues­ta. Kos­ka asu­mis­tu­ki kor­vaa niin huo­nos­ti, lop­pu tulee toi­meen­tu­lo­tues­ta. Kun yksi­näi­sel­lä hen­ki­löl­lä asu­mis­tu­ki on kor­kein­taan 416,80 euroa, toi­meen­tu­lo­tues­sa ote­taan täy­si­mää­räi­ses­ti huo­mioon vuo­krat aina 694 euroon saak­ka. Itse asias­sa erit­täin yleis­tä on kor­va­ta tätä suu­rem­pia­kin vuo­kria, kos­ka hal­paa vuo­kra-asun­toa ei pys­ty saa­maan. Tämä on aivan vihon­vii­mei­nen asia, sil­lä toi­meen­tu­lo­tu­ki on tuki­muo­to­na tur­miol­li­nen. Jos jou­tuu sii­hen tur­vau­tu­maan, ei kan­na­ta teh­dä työ­tä, kos­ka yli 80 % ansiois­ta leik­kau­tuu pois. Kym­me­nen euron tun­ti­pal­kas­ta jää siis käteen alle kak­si euroa.

Tilan­ne on pie­ni­palk­kai­sen osal­ta huo­no, mut­ta ei aivan näin huo­no. Pal­kas­ta jäte­tään otta­mat­ta huo­mioon 300 euroa, joten asu­mis­tu­ki alkaa pie­nen­tua, kun palk­ka ylit­tää 1030 euroa. Se on hel­pot­ta­nut pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta olen­nai­ses­ti, tai siis korot­ti hei­dän asu­mis­tu­ke­aan sadal­la eurol­la. Pidän tätä hie­man oma­na ansio­na­ni. Esi­tim­me suo­jao­saa Juha­na Var­tiai­sen kans­sa sel­vi­tyk­ses­säm­me, jol­la poh­dit­tiin kei­no­ja paran­taa pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta. (Lisää matalapalkkatyötä!)

Nyt kun vuo­kra­sään­nös­te­lyn päät­ty­mi­ses­tä on kulu­nut nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta, oli­si aika ottaa asia huo­mioon myös asu­mus­tuen rakenteessa.

Mitä siis pitäi­si tehdä?

  • Asu­mis­tuen hyväk­sy­miä mak­si­mi­vuo­kria on koro­tet­ta­va olen­nai­ses­ti, kos­ka ei ole jär­ke­vää, että toi­meen­tu­lo­tues­ta tulee lähes rutii­nin­omai­nen lisä sosi­aa­lie­tuuk­siin ja kos­ka asu­mis­tu­ki ei vas­taa tuke­na sitä, että onnis­tuu saa­maan itsel­leen ARA-asun­non. Asu­mis­tuen mak­si­mi­vuo­krat tulee nos­taa samal­le tasol­le toi­meen­tu­lo­tuen kans­sa. Se on siis yksin asu­val­la nyt 694 €/kk.
  • Asu­mis­tu­ki voi­si kor­va­ta johon­kin jär­ke­vään rajaan saak­ka vuo­kran koko­naan (tulois­ta riip­pu­val­la oma­vas­tuu­osuu­del­la vähen­net­ty­nä tie­tys­ti) ja sen yli mene­väl­tä osal­ta esi­mer­kik­si 50 % ja jon­kin kor­keam­man rajan jäl­keen vaik­ka­pa vain 30 %
  • Hyväk­syt­tä­vä mak­si­mi­vuo­kra voi­si olla kal­liil­la alu­eel­la kor­keam­pi kuin muu­al­la, kos­ka yksi asu­mis­po­li­tii­kan tavoi­te on edis­tää sosi­aa­lis­ta sekoit­tu­mis­ta. Tämä voi herät­tää vas­ta­lausei­ta, mut­ta ei se sen kum­mal­li­sem­paa ole kuin ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­lii­siin kaupunginosiin.
  • Asu­mis­tuen suo­jao­suut­ta voi­si korot­taa 300 euros­ta. Täl­lä tuet­tai­siin pie­ni­palk­kai­sia. On vähän outo tilan­ne, että työt­tö­mät pää­se­vät asu­maan Hel­sin­kiin hel­pom­min kuin pie­ni­palk­kai­set. Tämä on vaih­toe­hoi­nen toi­men­pi­de mak­si­mi­vuo­krien korot­ta­mi­sel­le. Jos suo­jao­suut­ta koro­te­taan, voi­daan mak­sa­mi­vuo­kria korot­taa vas­taa­vas­ti vähemmän.
  • Asu­mis­tuen mak­sa­tuk­ses­sa pitäi­si ehkä muut­taa vas­tui­ta val­tion ja kun­nan välillä.

25 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?”

  1. Minus­ta asu­mis­tues­sa pitäi­si olla myös kan­nus­te jär­jes­tää oma asu­mi­sen­sa mah­dol­li­sim­man edul­li­ses­ti. On se sit­ten van­hem­pien luo­na asu­mis­ta, kimp­pa­kämp­pä tms., mut­ta edul­li­ses­ti asu­val­le pitäi­si jää­dä enem­män rahaa käyt­töön jota­kin muu­ta kautta.

    1. Maa­lais­vih­reä:
      Minus­ta asu­mis­tues­sa pitäi­si olla myös kan­nus­te jär­jes­tää oma asu­mi­sen­sa mah­dol­li­sim­man edul­li­ses­ti. On se sit­ten van­hem­pien luo­na asu­mis­ta, kimp­pa­kämp­pä tms., mut­ta edul­li­ses­ti asu­val­le pitäi­si jää­dä enem­män rahaa käyt­töön jota­kin muu­ta kautta.

      Eli siis jon­kin­lai­nen perus­tu­lo + asuin­paik­kaan perus­tu­va asu­mis­li­sä. Sat­tu­moi­sin vih­rei­den aja­tus­pa­ja Visio on ehdot­ta­nut jotain tämän kal­tais­ta sosi­aa­li­tur­van uudistusta.

    2. Voi­si olla että tämä toi­mi­si taas tuo­ta Osmon mai­nit­se­maa sosi­aa­lis­ta sekoit­tu­mis­ta vas­taan; edul­li­nen asun­to on sama kuin asun­to jos­tain pie­ni­tu­lois­ten asuinalueelta.

      Itse pidän tosin tuo­ta sosi­aa­li­sen sekoit­tu­mi­sen edis­tä­mis­tä aika mah­dot­to­ma­na teh­tä­vä­nä muu­ten­kin. Hyvä­tu­loi­sil­la tun­tuu ole­van erit­täin vah­va halu pääs­tä eroon “ros­ka­väes­tä” ympä­ris­tös­sään ja “ros­ka­vä­ki” ei arvos­ta sno­bia­luei­ta sen ver­taa että oli­si val­mis mak­sa­maan pen­niä­kään enem­pää siel­lä asu­mi­ses­ta. Ainoak­si kei­nok­si jää mel­kein­pä pakot­taa ihmi­set asu­maan sekai­sin, mikä kuu­los­taa hie­man neuvostoliittolaiselta.

      1. Olen asu­nut vuo­si­kym­me­nien ajan hyvä­tu­lois­ten alueil­la Espoos­sa ja Hgis­sä. Kai­kis­sa tapauk­sis­sa eri­lai­set häi­riöt, tupa­koin­ti jne. ovat kes­kit­ty­neet nii­hin (har­voi­hin) asun­toi­hin, jois­sa on eri syis­tä asu­nut vuo­kra­lai­sia. Ympä­röi­vän alu­een sta­tus ei näyt­tä­nyt vai­kut­ta­van miten­kään jalos­ta­vas­ti hei­hin, mut­ta heis­tä aiheu­tui eri­lais­ta suu­rem­paa ja pie­nem­pää häi­riö­tä. (Ainoa poik­keus oli ulko­maa­lai­nen EU-vir­ka­mies, joka oli vuo­kran­nut ns. kovan rahan asun­non pientaloalueelta.)

    3. Maa­lais­vih­reä:
      Minus­ta asu­mis­tues­sa pitäi­si olla myös kan­nus­te jär­jes­tää oma asu­mi­sen­sa mah­dol­li­sim­man edul­li­ses­ti. On se sit­ten van­hem­pien luo­na asu­mis­ta, kimp­pa­kämp­pä tms., mut­ta edul­li­ses­ti asu­val­le pitäi­si jää­dä enem­män rahaa käyt­töön jota­kin muu­ta kautta.

      Tää on mie­len­kiin­toi­nen idea. Siis kannustinta:
      Mak­se­taan sitä enem­män asu­mis­tu­kea, mitä vähem­män sitä tarvii?

      1. toke: Tää on mie­len­kiin­toi­nen idea. Siis kannustinta:
        Mak­se­taan sitä enem­män asu­mis­tu­kea, mitä vähem­män sitä tarvii?

        Miten mää­rit­te­let tar­vit­se­mi­sen? Kenel­lä on “tar­ve” asua kal­liis­ti tai kal­liil­la alueella?

        Paras­ta oli­si luo­pua koko­naan asu­mis­tues­ta ja kor­va­ta se perus­tu­lol­la. Jos tähän ei pys­ty­tä, ensim­mäi­se­nä tuli­si siir­tää asu­mis­tu­ki kun­nan mak­set­ta­vak­si (tie­ten­kin kun­tien val­tio­no­suuk­sis­sa huo­mioi­tai­siin ne kun­nat, joi­den vero­tu­lot ovat pie­net). Näin jäi­si kun­nan sisäi­sek­si kiis­tak­si se, mis­sä mää­rin ja mil­lä tavoin segre­goi­tu­mis­ta halu­taan hidastaa.

      2. Aika aja­tel­la: Miten mää­rit­te­let tar­vit­se­mi­sen? Kenel­lä on “tar­ve” asua kal­liis­ti tai kal­liil­la alueella?

        Paras­ta oli­si luo­pua koko­naan asu­mis­tues­ta ja kor­va­ta se perustulolla.

        En tai­da nyt ehtiä mää­ri­tel­lä asi­aa, joten jätän mää­rit­te­lyn tuen anta­jan hommaksi.

        Kom­men­tin tar­koi­tus oli osoit­taa, ettei asia ole mil­lään tapaa yksioikoinen.
        Ja se, että asu­mis­tu­ki on perus­tu­lon sisäl­lä tai kyl­jes­sä ei muu­ta asi­aa mitenkään.

        Tot­ta­kai olis hyö­dyl­lis­tä ohja­ta tuel­la saa­jia opti­moi­maan asumiskulunsa.
        Ongel­ma vaan on se, ettei saa­jaa oikein voi hir­veäs­ti ran­gais­ta sii­tä, että muut nos­ta­vat asu­mi­sen hin­taa saa­jan asui­na­lu­eel­la, eikä pidem­män pääl­le saa­jaa kan­na­ta hää­tää pois siel­tä, mis­sä voi­si olla työpaikkoja.
        Eikä ihan hir­vees­ti kan­na­ta tar­jo­ta “muka­vaa” elin­ta­soa niil­le, jot­ka ele­le­vät hal­van asu­mi­sen alueil­la, ilman inten­sii­viä työl­lis­ty­mi­seen. Vai kan­nat­tais­ko sittenkin?
        Kun ker­ran iso osa väes­tös­tä ei kos­kaan tule työl­lis­ty­mään kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vas­ti, niin kan­deis­ko ne rou­da­ta sin­ne muut­to­tap­pio­kun­tien ilmai­siin asuntoihin?

      3. Tot­ta­kai olis hyö­dyl­lis­tä ohja­ta tuel­la saa­jia opti­moi­maan asumiskulunsa.
        Ongel­ma vaan on se, ettei saa­jaa oikein voi hir­veäs­ti ran­gais­ta sii­tä, että muut nos­ta­vat asu­mi­sen hin­taa saa­jan asui­na­lu­eel­la, eikä pidem­män pääl­le saa­jaa kan­na­ta hää­tää pois siel­tä, mis­sä voi­si olla työpaikkoja.
        Eikä ihan hir­vees­ti kan­na­ta tar­jo­ta “muka­vaa” elin­ta­soa niil­le, jot­ka ele­le­vät hal­van asu­mi­sen alueil­la, ilman inten­sii­viä työl­lis­ty­mi­seen. Vai kan­nat­tais­ko sittenkin?
        Kun ker­ran iso osa väes­tös­tä ei kos­kaan tule työl­lis­ty­mään kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­vas­ti, niin kan­deis­ko ne rou­da­ta sin­ne muut­to­tap­pio­kun­tien ilmai­siin asuntoihin? 

        Jon­kin­lai­nen perus­tu­lo­poh­jai­nen mal­li oli­si ehkä paras rat­kai­su. Sen lisäk­si voi­si saa­da “asu­mis­li­sää” joka riip­pui­si asuin­paik­ka­kun­nas­ta tai kau­pun­gin­osas­ta. Asu­mis­li­sän mää­rä voi­si riip­pua jol­lain las­ku­kaa­val­la alu­een kes­ki­mää­räi­ses­tä vuo­kra­ta­sos­ta. Täl­löin tie­tys­ti kal­liil­la alu­eel­la kes­ki­mää­räis­tä hal­vem­mas­sa käm­päs­sä asus­te­li­ja hyö­tyi­si, ja vas­taa­vas­ti hal­val­la alu­eel­la kal­liis­sa asun­nos­sa asu­ja kär­si­si, joten miten­kään täy­del­li­nen sys­tee­mi se ei oli­si. Mut­ta tus­kin mikään tuki­him­me­li pys­tyy tuk­ki­maan kaik­kia por­saan­rei­kiä ja jon­ki­nas­teis­ta moraa­li­ka­toa pitää vain sietää.

        Sen, että joku jää pysy­väs­ti elä­mään yhteis­kun­nan tuel­la ilman että on mitään rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta työl­lis­tyä kal­liil­la alu­eel­la, voi­tai­siin rat­kais­ta teke­mäl­lä asu­mis­tues­ta mää­rä­ai­kai­nen ansio­si­don­nai­sen tapaan. Jos oli­si vaik­ka tiet­ty mää­rä asu­mis­tu­ki­kuu­kausia, joi­den loput­tua tuki putoai­si jon­ne­kin alem­mal­le perus­ta­sol­le, kan­nus­tai­si elä­män­ta­pa­työt­tö­miä muut­ta­maan hal­vem­mal­le alu­eel­le ennen pit­kää. Mikä­li ihmi­nen työl­lis­tyi­si eikä enää nos­tai­si tukia, kuu­kau­det voi­si­vat hil­jal­leen palautua.

    4. Maa­lais­vih­reä:
      Minus­ta asu­mis­tues­sa pitäi­si olla myös kan­nus­te jär­jes­tää oma asu­mi­sen­sa mah­dol­li­sim­man edul­li­ses­ti. On se sit­ten van­hem­pien luo­na asu­mis­ta, kimp­pa­kämp­pä tms., mut­ta edul­li­ses­ti asu­val­le pitäi­si jää­dä enem­män rahaa käyt­töön jota­kin muu­ta kautta.

      Toi­nen kau­pun­gil­le hyö­dyl­li­nen muu­tos oli­si, että asu­mis­tu­kea mak­set­tai­siin eri mää­rä palk­ka­tu­lo­ja saa­vil­le kuin tuel­la elä­vil­le. Eli 700 e/kk jos on palk­ka­tu­lo­ja vähin­tään sen ver­ran, tai 350 e/kk jos ei ole palk­ka­tu­lo­ja lain­kaan. Siis jos töi­tä (ja kun­nal­lis­ve­ro­tu­lo­ja) ei ole, ei tue­ta Hel­sin­gis­sä asumistakaan.

    5. Nime­no­maan, tar­vi­taan jokin kan­nus­te, tukiin sisään­ra­ken­net­tu auto­maat­ti­nen sää­tö, joka ohjaa kaik­kia osa­puo­lia toi­mi­maan yhteis­kun­nan kan­nal­ta optimaalisesti.

      Tähän liit­tyen myös segre­gaa­tion tor­jun­nas­sa on olta­va tolk­kua, sopi­vaa kom­pro­mis­sia ihan­teen ja rea­lis­min välil­lä. Ehkä riit­täi­si, että tuen tar­vit­si­joi­ta ohjat­tai­siin kes­ki­tu­lois­ten sekaan kes­ki­hin­tais­ten asun­to­jen alueil­le, eikä kal­lii­den asun­to­jen alueille.

      1. viher­lan­dia:
        Tähän liit­tyen myös segre­gaa­tion tor­jun­nas­sa on olta­va tolk­kua, sopi­vaa kom­pro­mis­sia ihan­teen ja rea­lis­min välil­lä. Ehkä riit­täi­si, että tuen tar­vit­si­joi­ta ohjat­tai­siin kes­ki­tu­lois­ten sekaan kes­ki­hin­tais­ten asun­to­jen alueil­le, eikä kal­lii­den asun­to­jen alueille.

        Mis­sä koh­taa sii­nä nyt ei ole tolkkua?
        Tuen tar­vit­si­joi­ta voi­si hyvin­kin ohja­ta kes­ki­hin­tais­ten asun­to­jen alueil­le, mut­ta ongel­ma on se, ettei nii­tä oikein enää ole.
        Kos­ka ei raken­ne­ta hal­po­ja asun­to­ja, kuten ennen.
        Kes­ki­hin­tais­ten asun­to­jen peräs­sä pitää nyt muut­taa Van­taan rajal­le tai sen yli.

        Kos­ka siis Hki ei enää ole huo­leh­ti­nut sii­tä, että hal­po­ja asun­to­ja tuo­te­taan. Aina­kin 13 vuot­ta put­keen on raken­net­tu tavoi­tet­ta vähem­män ara-asun­to­ja. Hitas­ten hin­ta on pom­pan­nut kes­ki­tu­lois­ten ulot­tu­mat­to­miin. Yleis­hyö­dyl­li­set asun­non­tar­joa­jat ovat kadonneet.

        Vuo­si­käm­men on nyt hoet­tu sitä, että “lisää raken­ta­mi­nen” kor­jaa tilan­teen ja hei­lu­tel­tu käsiä ilmas­sa. Ehkä jat­ke­taan vie­lä pari vuo­si­kym­men­tä samal­la tavalla?
        Mikä perin­tei­sis­tä tari­nois­ta “vää­ris­tä pro­fe­tiois­ta” sopii tähän tilan­tee­seen parhaiten?

      2. toke:
        Kes­ki­hin­tais­ten asun­to­jen peräs­sä pitää nyt muut­taa Van­taan rajal­le tai sen yli. 

        Sou wot. Pää­kau­pun­ki­seu­tua kan­nat­taa kat­soa koko­nai­suu­te­na. Jos Hel­sin­gis­tä ei löy­dy kes­ki­hin­tai­sia aluei­ta, niin tor­ju­taan segre­gaa­tio­ta sit­ten Van­taal­la ja Espoossa.

  2. Tilan­ne on pie­ni­palk­kai­sen osal­ta huo­no, mut­ta ei aivan näin huo­no. Pal­kas­ta jäte­tään otta­mat­ta huo­mioon 300 euroa, joten asu­mis­tu­kea alkaa pie­nen­työ, kun palk­ka ylit­tää 1030 euroa. Se on hel­pot­ta­nut pie­ni­palk­kais­ten tilan­net­ta olen­nai­ses­ti, tai siis korot­ti hei­dän asu­mis­tu­ke­aan sadal­la eurolla.”

    Minus­ta tuo on yksi nykyi­sen ylei­sen asu­mis­tuen isois­ta ongel­mis­ta. Se kan­nus­taa ole­maan mm. osa-aikao­pis­ke­li­ja ja saman­ai­kai­nen osa-aika­työn­te­ki­jä sen sijaan, että teki­si nopeas­ti opin­ton­sa töi­tä sen sivus­sa teke­mät­tä ja val­mis­tui­si pian. Joka kuu­kausi kan­nat­taa tie­na­ta aina­kin joi­tain sato­ja euro­ja ansio­tu­loa, kun taas jos menee tie­naa­maan vähän lii­kaa, tuki kutis­tuu, ja jos tie­naa pari ton­nia, tipah­taa koko­naan pois tuelta.

    300 €/kk raja on vie­lä­pä hen­ki­lö­koh­tai­nen, eli esim. paris­kun­nal­la kat­so­taan molem­pien tulo­jen osal­ta se erik­seen, kun taas muu osa asu­mis­tuen tulo­ra­jas­ta on ruo­ka­kun­ta­koh­tais­ta. Tosin tuen ehdot ovat niin vai­kei­ta, että tuo­ta 300 €/kk vähen­nyk­sen ymmär­tä­jis­tä monet ovat aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja, kun taas syr­jäy­ty­mis­ris­kin vaa­ras­sa ole­vat eivät ole enää aikoi­hin ymmär­tä­neet moni­mut­kai­sen asu­mis­tuen ehto­ja niin hyvin, että osai­si­vat itse las­kea tuen mää­rän oikein etu­kä­teen omas­sa tilan­tees­saan. Ylei­ses­ti ensin han­ki­taan asun­to, ja vas­ta sen jäl­keen Kelas­ta sel­vi­te­tään hake­muk­sel­la, että pal­jon­ko asu­mis­tu­kea pää­tök­sen­mu­kaan tuli­si, jon­ka jäl­keen moni vas­ta tie­tää, mikä oma osuus on.

    300 €/kk vähen­nys aut­taa pie­ni­palk­kai­sia, mut­ta ei nii­tä pie­ni­tu­loi­sia, jot­ka eivät saa palk­ka­tu­loa ollen­kaan. Nykyi­sin asu­mis­tu­kea saa­vis­ta pie­ni­palk­kai­sis­ta ruo­ka­kun­nis­ta huo­mat­ta­vas­sa osas­sa asuu opis­ke­li­joi­ta. Tuos­ta 300 €/kk on tul­lut samal­la ihan eri­lai­nen luon­teel­taan kuin oli sil­loin kun se otet­tiin käyt­töön, sil­lä sii­hen aikaan vuo­kral­la asu­vat opis­ke­li­jat oli­vat vie­lä asu­mis­li­sän pii­ris­sä, ja opis­ke­li­jois­ta sil­loin vain omis­tusa­su­jat oli­vat ylei­sen asu­mis­tuen piirissä.

    Itseä­ni asu­mis­tues­sa eni­ten huo­le­tus­tut­taa kysy­mys, että osuu­ko tuki edes nyky­ään kovin hyvin eni­ten tukea tar­vit­se­viin, vai tue­taan­ko eni­ten nii­tä, jot­ka osaa­vat par­hai­ten tukea hakea. Juu­ri eilen jut­te­lin yhden kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jän kans­sa, joka sanoi, että asun­to­mark­ki­nas­sa täl­lä het­kel­lä omal­le lap­sel­leen vuo­kra-asun­toa osta­vat van­hem­mat ovat nyt iso asun­no­nos­ta­ja­ryh­miä. Varak­kaat van­hem­mat osta­vat asun­non, ja peri­vät sit­ten lap­sel­taan vuo­kraa, jon­ka Kela sit­ten asu­mis­tuen ja osin toi­meen­tu­lo­tuen muo­dos­sa isol­ta osin mak­sa­vat. Täl­lai­nen vuo­kra­lai­nen tuho­aa asun­non pal­jon epä­to­den­nä­köi­sem­min kuin joku ven­to­vie­ras. Lisäk­si — ellen ihan vää­rin muis­ta — Kelan tuki­sään­tö­jen mukaan on sal­lit­tua, että van­hem­mat itse mak­sa­vat­kin vuo­krat, jos niin halua­vat teh­dä. Asu­mis­tuen ehto­na on vain se, että kun­han joku ne vain mak­saa. Ilman asu­mis­me­no­ja kun tukea ei makseta.

    Olen samaa miel­tä aiem­man kir­joit­ta­jan kans­sa sii­tä, että yhteis­kun­nal­le saat­tai­si olla hal­vem­paa tukea ennem­min edul­lis­ta tapaa jär­jes­tää asu­mi­nen kuin vaik­ka­pa tyh­jiä asun­to­ja — joi­ta asu­mis­tuel­la nykyi­sin myös tue­taan. Sen saa­mi­sen ehto­na kun ei ole asu­mi­nen koko aikaa tukea saa­vas­sa asun­nos­sa, vaan liki 4 kuu­kaut­ta saa asun­to olla ker­ral­laan vaik­ka tyh­jä­nä­kin. Nykyi­nen mal­li suo­sii solu­jen sijaan yksiöi­tä ja van­hem­pien tai edes puo­li­son kans­sa yhdes­sä asu­mi­sen sijaan sitä, että kukin muo­dos­taa oman ruo­ka­kun­tan­sa aina­kin tuen kannalta.

  3. Kun­nan­val­tuus­to­ko asu­mis­tues­ta päät­tää? Onko kun­nal­lis­vaa­lit kan­sa­nää­nes­tys sote­uu­dis­tuk­ses­ta, aamiais­sa­ta­ses­ta vai asumistuesta?

  4. Tyy­pil­li­nen yksin asu­van vuo­kra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk. Se on koko­naan asu­mis­tu­keen oikeut­ta­va. Asu­mis­tu­ki kor­vaa 360 euroa itse mak­set­ta­vak­si jää 90 euroa.”

    Sit­ten naa­pu­ri­ta­los­sa kes­ki­luok­kai­nen mak­saa vuo­kraa sen 900‑1800€ saman­lai­ses­ta asunnosta.

    Rei­lua. Oikein kan­nus­taa reh­ki­mään ja teke­mään duunia.

    Asu­mis­tu­ki, ARA ja kaik­ki pas­si­voi­vat tuet pitäi­si lopet­taa kokonaan.

    Jos ei ole varaa asua Hel­sin­gis­sä, niin sit­ten muu­ta muu­al­le. Suo­mes­sa on yli 300 kun­taa ja var­mas­ti löy­tyy köy­häl­le asun­to hal­vem­mal­la, ja kai­kin puo­lin ter­veel­li­sem­mäs­tä ympäristöstä.

    1. Kai­kis­sa tuis­sa pitäi­si aina olla 

      FOOBAR:
      “Tyy­pil­li­nen yksin asu­van vuo­kra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk. Se on koko­naan asu­mis­tu­keen oikeut­ta­va. Asu­mis­tu­ki kor­vaa 360 euroa itse mak­set­ta­vak­si jää 90 euroa.”

      Sit­ten­naa­pu­ri­ta­los­sa kes­ki­luok­kai­nen mak­saa vuo­kraa sen 900‑1800€ saman­lai­ses­ta asunnosta.

      Rei­lua. Oikein kan­nus­taa reh­ki­mään ja teke­mään duunia.

      Asu­mis­tu­ki, ARA ja kaik­ki pas­si­voi­vat tuet pitäi­si lopet­taa kokonaan.

      Jos ei ole varaa asua Hel­sin­gis­sä, niin sit­ten muu­ta muu­al­le. Suo­mes­sa on yli 300 kun­taa ja var­mas­ti löy­tyy köy­häl­le asun­to hal­vem­mal­la, ja kai­kin puo­lin ter­veel­li­sem­mäs­tä ympäristöstä.

      Sitä olen jos­kus miet­ti­nyt, että jos kaik­ki sel­lai­set sai­si nap­pia pai­na­mal­la pois pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­mark­ki­noil­ta, joil­la ei ole varaa omil­la rahoil­laan asu­mis­taan mak­saa, mitä tapah­tui­si pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­mark­ki­noil­le? Tai Helsingin? 

      Luon­nol­li­ses­ti joko asu­mi­sen hin­ta las­ki­si tai tilal­le muut­tai­si ihmi­siä, joil­la oli­si varaa. Käy­tän­nös­sä hin­ta las­ki­si kos­ka ei nii­tä tuli­joi­ta ole niin pal­joa. Mut­ta las­ki­si­ko hin­ta tar­peek­si, että pie­ni­palk­kai­sil­la oli­si taas varaa asua Hel­sin­gis­sä, vaik­ka jou­tui­si­kin vuo­kran­sa mak­sa­maan pal­kal­laan ilman tukia? 

      Var­mas­ti tilan­ne oli­si aina­kin ter­veem­pi kuin se on nyt. Nyt tun­tuu, että olem­me kier­tees­sä, jos­sa tukia on jat­ku­vas­ti lisät­tä­vä ja samal­la työn­teos­ta tulee yhä vähem­män kannattavaa.

  5. Fak­tan­tar­kis­tus­ta:

    Ode: “Kun ker­ro­taan, mil­lä sum­mil­la asu­mis­tu­ki tukee yksi­tyi­siä vuo­kra­nan­ta­jia, unoh­de­taan, että huo­mat­ta­va osa asu­mis­tues­ta menee ARA-asu­nois­sa asuville.”

    Hmm, kävit siis Oiko­tiel­lä, jos­sa 4400 vuokra-asuntoa.
    Jos aja­tel­laan, että kipu­ra­ja vuo­kral­le on 650€ (jot­ta jää tar­peek­si rahaa ruo­kaan), niin kun Oiko­tiel­lä rajaa tulok­set välil­le 0–650€, niin löy­tyy 290 asuntoa.
    Jois­ta ei tai­da yksi­kään olla Hoa­sin tai kau­pun­gin vuokra-asunto.

    Joten jotain tilas­to­tie­toa pitäs var­maan saa­da tuol­le väittämälle?

  6. Fak­tan­tar­kis­tus 2:
    Ode: “Tyy­pil­li­nen yksin asu­van vuo­kra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk.”
    Mis­täs tämä tie­to on peräisin?
    Onko ole­tuk­se­na, että yksin asu­va asuu aina yksiössä?
    Ara-kes­ki­ne­liö­vuo­kra on täl­lä het­kel­lä 13,21€/m2, arva­ten­kin pie­nis­sä asun­nois­sa isompi.
    Eli ara-vuo­kral­la yksin asu­va asuu kes­ki­mää­rin 34 neliön asunnossa?

  7. Tuli­si­ko­han tämän mal­lin (asu­mis­tu­ki 690€/kk ja kal­liim­mil­la alueil­la kor­keam­mat enim­mäis­vuo­krat) seu­rauk­se­na hel­sin­ki­läi­sil­le asun­to­si­joit­ta­jil­le entis­tä­kin lokoi­sem­mat oltavat?

    Enim­mäis­vuo­kra­kat­to tun­tuu nykyi­sen asu­mi­sen tuen jär­jes­tel­män suu­rim­mal­ta ongel­mal­ta. Kysei­nen kat­to kun muo­dos­taa vuo­kra­mark­ki­noil­le lat­tian: hal­vem­mal­la asun­toa ei kan­na­ta vuo­kra­ta, sil­lä kiin­nos­tus­ta riit­täi­si kal­lim­mal­la vuo­kral­la. Jos kat­to nousi­si vaik­ka 750€:on, nouse­vat hal­vim­pien­kin vuo­kra­mur­ju­jen vuo­krat pie­nel­lä vii­peel­lä tuol­le tasolle. 

    Vuo­kra­ka­ton nousu hait­taa eni­ten pie­ni­tu­lois­ta/o­sa-aikais­ta työn­te­ki­jää, joka tulo­jen­sa takia juu­ri ja juu­ri jää asu­mis­tu­kien ulko­puo­lel­le. Jos asu­mi­sen tuki­jär­jes­tel­män tulo­ra­jo­ja ei samal­la nos­te­ta, syr­jäy­tyy mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jä asun­to­mark­ki­noil­ta. Ikä­vim­mäs­sä tapauk­ses­sa mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jä taju­aa, että työn­teos­ta jää kovin vähän käteen asu­mis­me­no­jen jälkeen.

    Näen segre­gaa­tion niin, että oli­si yhteis­kun­nan­kin kan­nal­ta hyö­dyl­lis­tä, jos hyvil­lä alueil­la asui­si myös työ­voi­maa. En niin, että jokai­sel­la tuli­si olla tulo­ta­sos­taan riip­pu­ma­ton oikeus mie­lei­sek­si kat­so­maan­sa asu­mi­seen. En ole ihan var­ma, kan­nat­taa­ko pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä / pysy­väs­ti työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­via toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kai­ta asut­taa kai­kis­ta halu­tuim­piin vuo­kra-asun­toi­hin, jos vaih­toeh­to­na oli­si aluei­den tar­vit­se­man työ­voi­man asuttaminen.

  8. Ehdot­to­mas­ti oli­si myös kor­jat­ta­va, ettei yrit­tä­jä saa asu­mis­tu­kea YEL-työ­tu­lon vaan todel­lis­ten tulo­jen mukaan. Nyt voin saa­da sata­ton­nia vuo­des­sa fir­mal­le ja mak­saa itsel­le­ni 5000 e/kk palk­kaa, mut­ta kos­ka YEL-työ­tu­lo­ni on mini­min ver­ran (8000 e/v), saan asumistukea.

    1. Krtek:
      Ehdot­to­mas­ti oli­si myös kor­jat­ta­va, ettei yrit­tä­jä saa asu­mis­tu­kea YEL-työ­tu­lon vaan todel­lis­ten tulo­jen mukaan. Nyt voin saa­da sata­ton­nia vuo­des­sa fir­mal­le ja mak­saa itsel­le­ni 5000 e/kk palk­kaa, mut­ta kos­ka YEL-työ­tu­lo­ni on mini­min ver­ran (8000 e/v), saan asumistukea.

      Ei kai? Miten tuol­lai­nen idioot­ti­mai­suus on voi­nut pääs­tä läpi lainsäädännössä…

      1. Peter: Ei kai? Miten tuol­lai­nen idioot­ti­mai­suus on voi­nut pääs­tä läpi lainsäädännössä…

        Se vie­lä muu­tet­tiin tuol­lai­sek­si, aiem­pi käy­tän­tö oli todel­lis­ten tulo­jen mukaan 😂

    1. Perus­ky­sy­mys:
      Mik­si asu­mis­tu­ki yli­pää­tään on?

      Jot­ta ideo­lo­gi­ses­ti työt­tö­mät voi­si­vat jat­kaa loisimista.

      Esi­mer­kik­si köy­hien elä­ke­läis­ten asi­aa asu­mis­tuen aiheut­ta­ma pai­ne vuo­kra­ta­son kas­vuun ei auta yhtään.

      Jos ikää on yli 55-vuot­ta ja kou­lu­tus vähäis­tä, niin tuki on pai­kal­laan. Mut­ta onko sil­ti­kään hyväk­syt­tä­vää mak­saa tukea kal­leim­mil­le alueil­le täs­sä maassa?

      Jos ikää on alle 30-vuot­ta, niin kyse on ihan puh­taas­ta lais­kuu­des­ta ja loi­si­mi­ses­ta. Suo­ra­nai­ses­ta asennevammasta.

      Halu­taan asua maan kal­leim­mil­la huu­deil­la, mut­ta käsi veron­mak­sa­jien kuk­ka­ros­sa. Iha­nan urbaa­nia ja vasem­mis­to­lais­ta. Välil­lä käy­dään oksen­ta­mas­sa spray­pur­kil­la jotain seinille.

      Pie­ni­tu­loi­sen ase­maa asu­mis­tu­ki ei myös­kään auta vaan hei­ken­tää. Heil­le nämä loi­set ovat pahim­pia kilpailijoita.

      Minä arvos­tan suu­res­ti sii­voa­jia, kun­tien pie­ni­palk­kai­sia duu­na­rei­ta ja mui­ta raa­ta­ja. Mut­ta hal­vek­sin hei­tä, jot­ka eivät osal­lis­tu yhteis­kun­nan rakentamiseen.

      Myös mil­jo­nää­ri voi olla loi­nen. Veron­kier­to mah­dol­lis­taa sen, että vero­ja ei mak­se­ta, mut­ta veron­mak­sa­jan kus­tan­ta­mat auto­tiet kyl­lä kelpaavat.

      Kes­ki­luok­ka ei kii­tos­ta saa työs­tään ja vero­tus­ta halu­taan enti­ses­tään kiristää.

      1. FOOBAR: Jot­ta ideo­lo­gi­ses­ti työt­tö­mät voi­si­vat jat­kaa loisimista.

        Esi­mer­kik­si köy­hien elä­ke­läis­te­na­si­aa asu­mis­tuen aiheut­ta­ma pai­ne vuo­kra­ta­son kas­vuun ei auta yhtään.

        Jos ikää on yli 55-vuot­ta ja kou­lu­tus vähäis­tä, niin tuki on pai­kal­laan. Mut­ta onko sil­ti­kään hyväk­syt­tä­vää mak­saa tukea kal­leim­mil­le alueil­le täs­sä maassa?

        Jos ikää on alle 30-vuot­ta, niin kyse on ihan puh­taas­ta lais­kuu­des­ta ja loi­si­mi­ses­ta. Suo­ra­nai­ses­ta asennevammasta.

        Halu­taan asua maan kal­leim­mil­la huu­deil­la, mut­ta käsi veron­mak­sa­jien kuk­ka­ros­sa. Iha­nan urbaa­nia ja vasem­mis­to­lais­ta. Välil­lä käy­dään oksen­ta­mas­sa spray­pur­kil­la jotain seinille.

        Pie­ni­tu­loi­sen ase­maa asu­mis­tu­ki ei myös­kään auta vaan hei­ken­tää. Heil­le nämä loi­set ovat pahim­pia kilpailijoita.

        Minä arvos­tan suu­res­ti sii­voa­jia, kun­tien pie­ni­palk­kai­sia duu­na­rei­ta ja mui­ta raa­ta­ja. Mut­ta hal­vek­sin hei­tä, jot­ka eivät osal­lis­tu yhteis­kun­nan rakentamiseen.

        Myös mil­jo­nää­ri voi olla loi­nen. Veron­kier­to mah­dol­lis­taa sen, että vero­ja ei mak­se­ta, mut­ta veron­mak­sa­jan kus­tan­ta­mat auto­tiet kyl­lä kelpaavat.

        Kes­ki­luok­ka ei kii­tos­ta saa työs­tään ja vero­tus­ta halu­taan enti­ses­tään kiristää.

        Ehkä näin­kin.

        Mut­ta myös esi­mer­kik­si ne jot­ka ovat saa­neet mak­su­häi­riö­mer­kin­nän ovat väkeä jot­ka jou­tu­vat tähän louk­kuun, jot­kut niin että työ­tä teki­si mie­li teh­dä mut­ta tilan­ne ei tee sitä mahdolliseksi.

        Pie­ni siel­tä tääl­tä teh­ty muu­ta­man laki­py­kä­län uudel­leen kir­joi­tus ei rii­tä, vaan tar­vit­tai­siin suu­rem­pien koko­nai­suuk­sien ymmär­tä­mis­tä ja uudel­leen ajat­te­lua ja sit­ten uudel­leen kirjoittamista.

        On help­po puhua pie­nis­tä yksi­tyis­koh­dis­ta ja syyt­tää niis­tä “niii­tä mui­ta”, mut­ta lain­sää­dän­nös­tä on tul­lut lii­an moni­mut­kais­ta ja jos­kus sen muut­ta­mi­ses­ta lii­an kal­lis­ta ja hankalaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.