Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?

25 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (8) Miten uudistaa asumistukea?”

1. Minus­ta asum­istues­sa pitäisi olla myös kan­nuste jär­jestää oma asumisen­sa mah­dol­lisim­man edullis­es­ti. On se sit­ten van­hempi­en luona asum­ista, kimp­pakämp­pä tms., mut­ta edullis­es­ti asu­valle pitäisi jäädä enem­män rahaa käyt­töön jotakin muu­ta kautta.

   Vastaa

   1. Maalaisvihreä:
      Minus­ta asum­istues­sa pitäisi olla myös kan­nuste jär­jestää oma asumisen­sa mah­dol­lisim­man edullis­es­ti. On se sit­ten van­hempi­en luona asum­ista, kimp­pakämp­pä tms., mut­ta edullis­es­ti asu­valle pitäisi jäädä enem­män rahaa käyt­töön jotakin muu­ta kautta.

      Eli siis jonkin­lainen perus­tu­lo + asuin­paikkaan perus­tu­va asum­is­lisä. Sat­tumoisin vihrei­den aja­tus­pa­ja Visio on ehdot­tanut jotain tämän kaltaista sosi­aal­i­tur­van uudistusta.

      Vastaa

   2. Voisi olla että tämä toimisi taas tuo­ta Osmon mainit­se­maa sosi­aal­ista sekoit­tumista vas­taan; edulli­nen asun­to on sama kuin asun­to jostain pien­i­t­u­lois­t­en asuinalueelta.

      Itse pidän tosin tuo­ta sosi­aalisen sekoit­tumisen edis­tämistä aika mah­dot­tomana tehtävänä muutenkin. Hyvä­tu­loisil­la tun­tuu ole­van erit­täin vah­va halu päästä eroon “roskaväestä” ympäristössään ja “roskavä­ki” ei arvos­ta sno­bialuei­ta sen ver­taa että olisi valmis mak­samaan pen­niäkään enem­pää siel­lä asumis­es­ta. Ain­oak­si keinok­si jää melkein­pä pakot­taa ihmiset asumaan sekaisin, mikä kuu­lostaa hie­man neuvostoliittolaiselta.

      Vastaa

      1. Olen asunut vuosikym­me­nien ajan hyvä­tu­lois­t­en alueil­la Espoos­sa ja Hgis­sä. Kaikissa tapauk­sis­sa eri­laiset häir­iöt, tupakoin­ti jne. ovat keskit­tyneet niihin (har­voihin) asun­toi­hin, jois­sa on eri syistä asunut vuokralaisia. Ympäröivän alueen sta­tus ei näyt­tänyt vaikut­ta­van mitenkään jalostavasti hei­hin, mut­ta heistä aiheu­tui eri­laista suurem­paa ja pienem­pää häir­iötä. (Ain­oa poikkeus oli ulko­maalainen EU-virkamies, joka oli vuokran­nut ns. kovan rahan asun­non pientaloalueelta.)

   3. Maalaisvihreä:
      Minus­ta asum­istues­sa pitäisi olla myös kan­nuste jär­jestää oma asumisen­sa mah­dol­lisim­man edullis­es­ti. On se sit­ten van­hempi­en luona asum­ista, kimp­pakämp­pä tms., mut­ta edullis­es­ti asu­valle pitäisi jäädä enem­män rahaa käyt­töön jotakin muu­ta kautta.

      Tää on mie­lenki­in­toinen idea. Siis kannustinta:
      Mak­se­taan sitä enem­män asum­is­tukea, mitä vähem­män sitä tarvii?

      Vastaa

      1. toke: Tää on mie­lenki­in­toinen idea. Siis kannustinta:
         Mak­se­taan sitä enem­män asum­is­tukea, mitä vähem­män sitä tarvii?

         Miten määrit­telet tarvit­semisen? Kenel­lä on “tarve” asua kalli­isti tai kalli­il­la alueella?

         Paras­ta olisi luop­ua kokon­aan asum­istues­ta ja kor­va­ta se perus­tu­lol­la. Jos tähän ei pystytä, ensim­mäisenä tulisi siirtää asum­is­tu­ki kun­nan mak­set­tavak­si (tietenkin kun­tien val­tiono­suuk­sis­sa huomioitaisi­in ne kun­nat, joiden vero­tu­lot ovat pienet). Näin jäisi kun­nan sisäisek­si kiis­tak­si se, mis­sä määrin ja mil­lä tavoin seg­re­goi­tu­mista halu­taan hidastaa.

      2. Aika ajatel­la: Miten määrit­telet tarvit­semisen? Kenel­lä on “tarve” asua kalli­isti tai kalli­il­la alueella?

         Paras­ta olisi luop­ua kokon­aan asum­istues­ta ja kor­va­ta se perustulolla.

         En tai­da nyt ehtiä määritel­lä asi­aa, joten jätän määrit­te­lyn tuen anta­jan hommaksi.

         Kom­mentin tarkoi­tus oli osoit­taa, ettei asia ole mil­lään tapaa yksioikoinen.
         Ja se, että asum­is­tu­ki on perus­tu­lon sisäl­lä tai kyl­jessä ei muu­ta asi­aa mitenkään.

         Tot­takai olis hyödyl­listä ohja­ta tuel­la saa­jia opti­moimaan asumiskulunsa.
         Ongel­ma vaan on se, ettei saa­jaa oikein voi hirveästi ran­gaista siitä, että muut nos­ta­vat asumisen hin­taa saa­jan asuinalueel­la, eikä pidem­män päälle saa­jaa kan­na­ta häätää pois sieltä, mis­sä voisi olla työpaikkoja.
         Eikä ihan hirveesti kan­na­ta tar­jo­ta “mukavaa” elin­ta­soa niille, jot­ka elelevät hal­van asumisen alueil­la, ilman inten­si­iviä työl­listymiseen. Vai kan­nat­taisko sittenkin?
         Kun ker­ran iso osa väestöstä ei koskaan tule työl­listymään kansan­talouden kannal­ta kan­nat­tavasti, niin kan­deisko ne rou­da­ta sinne muut­to­tap­piokun­tien ilmaisi­in asuntoihin?

      3. Tot­takai olis hyödyl­listä ohja­ta tuel­la saa­jia opti­moimaan asumiskulunsa.
         Ongel­ma vaan on se, ettei saa­jaa oikein voi hirveästi ran­gaista siitä, että muut nos­ta­vat asumisen hin­taa saa­jan asuinalueel­la, eikä pidem­män päälle saa­jaa kan­na­ta häätää pois sieltä, mis­sä voisi olla työpaikkoja.
         Eikä ihan hirveesti kan­na­ta tar­jo­ta “mukavaa” elin­ta­soa niille, jot­ka elelevät hal­van asumisen alueil­la, ilman inten­si­iviä työl­listymiseen. Vai kan­nat­taisko sittenkin?
         Kun ker­ran iso osa väestöstä ei koskaan tule työl­listymään kansan­talouden kannal­ta kan­nat­tavasti, niin kan­deisko ne rou­da­ta sinne muut­to­tap­piokun­tien ilmaisi­in asuntoihin? 

         Jonkin­lainen perus­tu­lopo­h­jainen malli olisi ehkä paras ratkaisu. Sen lisäk­si voisi saa­da “asum­is­lisää” joka riip­puisi asuin­paikkakun­nas­ta tai kaupungi­nosas­ta. Asum­is­lisän määrä voisi riip­pua jol­lain laskukaaval­la alueen keskimääräis­es­tä vuokrata­sos­ta. Täl­löin tietysti kalli­il­la alueel­la keskimääräistä halvem­mas­sa käm­pässä asusteli­ja hyö­ty­isi, ja vas­taavasti hal­val­la alueel­la kalli­is­sa asun­nos­sa asu­ja kär­sisi, joten mitenkään täy­delli­nen sys­tee­mi se ei olisi. Mut­ta tuskin mikään tuk­i­him­meli pystyy tukki­maan kaikkia por­saan­reik­iä ja jonk­i­nasteista moraa­lika­toa pitää vain sietää.

         Sen, että joku jää pysyvästi elämään yhteiskun­nan tuel­la ilman että on mitään real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta työl­listyä kalli­il­la alueel­la, voitaisi­in ratkaista tekemäl­lä asum­istues­ta määräaikainen ansiosi­don­naisen tapaan. Jos olisi vaik­ka tiet­ty määrä asum­is­tukikuukau­sia, joiden lop­ut­tua tuki putoaisi jon­nekin alem­malle perus­ta­solle, kan­nus­taisi elämän­ta­p­atyöt­tömiä muut­ta­maan halvem­malle alueelle ennen pitkää. Mikäli ihmi­nen työl­listy­isi eikä enää nos­taisi tukia, kuukaudet voisi­vat hil­jalleen palautua.

   4. Maalaisvihreä:
      Minus­ta asum­istues­sa pitäisi olla myös kan­nuste jär­jestää oma asumisen­sa mah­dol­lisim­man edullis­es­ti. On se sit­ten van­hempi­en luona asum­ista, kimp­pakämp­pä tms., mut­ta edullis­es­ti asu­valle pitäisi jäädä enem­män rahaa käyt­töön jotakin muu­ta kautta.

      Toinen kaupungille hyödylli­nen muu­tos olisi, että asum­is­tukea mak­set­taisi­in eri määrä palkkat­u­lo­ja saav­ille kuin tuel­la eläville. Eli 700 e/kk jos on palkkat­u­lo­ja vähin­tään sen ver­ran, tai 350 e/kk jos ei ole palkkat­u­lo­ja lainkaan. Siis jos töitä (ja kun­nal­lisvero­tu­lo­ja) ei ole, ei tue­ta Helsingis­sä asumistakaan.

      Vastaa

   5. Nimeno­maan, tarvi­taan jokin kan­nuste, tuki­in sisään­raken­net­tu automaat­ti­nen säätö, joka ohjaa kaikkia osa­puo­lia toim­i­maan yhteiskun­nan kannal­ta optimaalisesti.

      Tähän liit­tyen myös seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa on olta­va tolkkua, sopi­vaa kom­pro­mis­sia ihanteen ja real­is­min välil­lä. Ehkä riit­täisi, että tuen tarvit­si­joi­ta ohjat­taisi­in keski­t­u­lois­t­en sekaan keski­hin­tais­ten asun­to­jen alueille, eikä kalli­iden asun­to­jen alueille.

      Vastaa

      1. viher­lan­dia:
         Tähän liit­tyen myös seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa on olta­va tolkkua, sopi­vaa kom­pro­mis­sia ihanteen ja real­is­min välil­lä. Ehkä riit­täisi, että tuen tarvit­si­joi­ta ohjat­taisi­in keski­t­u­lois­t­en sekaan keski­hin­tais­ten asun­to­jen alueille, eikä kalli­iden asun­to­jen alueille.

         Mis­sä kohtaa siinä nyt ei ole tolkkua?
         Tuen tarvit­si­joi­ta voisi hyvinkin ohja­ta keski­hin­tais­ten asun­to­jen alueille, mut­ta ongel­ma on se, ettei niitä oikein enää ole.
         Kos­ka ei raken­neta halpo­ja asun­to­ja, kuten ennen.
         Keski­hin­tais­ten asun­to­jen perässä pitää nyt muut­taa Van­taan rajalle tai sen yli.

         Kos­ka siis Hki ei enää ole huole­ht­in­ut siitä, että halpo­ja asun­to­ja tuote­taan. Ainakin 13 vuot­ta put­keen on raken­net­tu tavoitet­ta vähem­män ara-asun­to­ja. Hitas­ten hin­ta on pom­pan­nut keski­t­u­lois­t­en ulot­tumat­tomi­in. Yleishyödyl­liset asun­non­tar­joa­jat ovat kadonneet.

         Vuosikäm­men on nyt hoet­tu sitä, että “lisää rak­en­t­a­mi­nen” kor­jaa tilanteen ja heilutel­tu käsiä ilmas­sa. Ehkä jatke­taan vielä pari vuosikym­men­tä samal­la tavalla?
         Mikä per­in­tei­sistä tari­noista “vääristä pro­fe­tioista” sopii tähän tilanteeseen parhaiten?

      2. toke:
         Keski­hin­tais­ten asun­to­jen perässä pitää nyt muut­taa Van­taan rajalle tai sen yli. 

         Sou wot. Pääkaupunkiseu­tua kan­nat­taa kat­soa kokon­aisuute­na. Jos Helsingistä ei löy­dy keski­hin­taisia aluei­ta, niin tor­ju­taan seg­re­gaa­tio­ta sit­ten Van­taal­la ja Espoossa.

2. “Tilanne on pieni­palkkaisen osalta huono, mut­ta ei aivan näin huono. Palka­s­ta jätetään otta­mat­ta huomioon 300 euroa, joten asum­is­tukea alkaa pienen­työ, kun palk­ka ylit­tää 1030 euroa. Se on helpot­tanut pieni­palkkaisten tilan­net­ta olen­nais­es­ti, tai siis korot­ti hei­dän asum­is­tukeaan sadal­la eurolla.”

   Minus­ta tuo on yksi nykyisen yleisen asum­istuen isoista ongelmista. Se kan­nus­taa ole­maan mm. osa-aikaopiske­li­ja ja samanaikainen osa-aikatyön­tek­i­jä sen sijaan, että tek­isi nopeasti opin­ton­sa töitä sen sivus­sa tekemät­tä ja valmis­tu­isi pian. Joka kuukausi kan­nat­taa tien­ata ainakin joitain sato­ja euro­ja ansio­tu­loa, kun taas jos menee tien­aa­maan vähän liikaa, tuki kutis­tuu, ja jos tien­aa pari ton­nia, tipah­taa kokon­aan pois tuelta.

   300 €/kk raja on vieläpä henkilöko­htainen, eli esim. pariskun­nal­la kat­so­taan molem­pi­en tulo­jen osalta se erik­seen, kun taas muu osa asum­istuen tulo­ra­jas­ta on ruokakun­tako­htaista. Tosin tuen ehdot ovat niin vaikei­ta, että tuo­ta 300 €/kk vähen­nyk­sen ymmärtäjistä mon­et ovat aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, kun taas syr­jäy­tymis­riskin vaaras­sa ole­vat eivät ole enää aikoi­hin ymmärtäneet mon­imutkaisen asum­istuen ehto­ja niin hyvin, että osaisi­vat itse laskea tuen määrän oikein etukä­teen omas­sa tilanteessaan. Yleis­es­ti ensin han­ki­taan asun­to, ja vas­ta sen jäl­keen Kelas­ta selvitetään hake­muk­sel­la, että paljonko asum­is­tukea päätök­sen­mukaan tulisi, jon­ka jäl­keen moni vas­ta tietää, mikä oma osu­us on.

   300 €/kk vähen­nys aut­taa pieni­palkkaisia, mut­ta ei niitä pien­i­t­u­loisia, jot­ka eivät saa palkkat­u­loa ollenkaan. Nyky­isin asum­is­tukea saav­ista pieni­palkkai­sista ruokakun­nista huo­mat­tavas­sa osas­sa asuu opiske­li­joi­ta. Tuos­ta 300 €/kk on tul­lut samal­la ihan eri­lainen luon­teeltaan kuin oli sil­loin kun se otet­ti­in käyt­töön, sil­lä siihen aikaan vuokral­la asu­vat opiske­li­jat oli­vat vielä asum­is­lisän piiris­sä, ja opiske­li­joista sil­loin vain omis­tusasu­jat oli­vat yleisen asum­istuen piirissä.

   Itseäni asum­istues­sa eniten huo­le­tus­tut­taa kysymys, että osuuko tuki edes nykyään kovin hyvin eniten tukea tarvit­se­vi­in, vai tue­taanko eniten niitä, jot­ka osaa­vat parhait­en tukea hakea. Juuri eilen jut­telin yhden kiin­teistön­välit­täjän kanssa, joka sanoi, että asun­tomarkki­nas­sa täl­lä het­kel­lä oma­lle lapselleen vuokra-asun­toa osta­vat van­hem­mat ovat nyt iso asun­nonos­ta­jaryh­miä. Varakkaat van­hem­mat osta­vat asun­non, ja perivät sit­ten lapseltaan vuokraa, jon­ka Kela sit­ten asum­istuen ja osin toimeen­tu­lotuen muo­dos­sa isol­ta osin mak­sa­vat. Täl­lainen vuokralainen tuhoaa asun­non paljon epä­to­den­näköisem­min kuin joku ven­tovieras. Lisäk­si — ellen ihan väärin muista — Kelan tuk­isään­tö­jen mukaan on sal­lit­tua, että van­hem­mat itse mak­sa­vatkin vuokrat, jos niin halu­a­vat tehdä. Asum­istuen ehtona on vain se, että kun­han joku ne vain mak­saa. Ilman asum­is­meno­ja kun tukea ei makseta.

   Olen samaa mieltä aiem­man kir­joit­ta­jan kanssa siitä, että yhteiskun­nalle saat­taisi olla halvem­paa tukea ennem­min edullista tapaa jär­jestää asum­i­nen kuin vaikka­pa tyhjiä asun­to­ja — joi­ta asum­istuel­la nyky­isin myös tue­taan. Sen saamisen ehtona kun ei ole asum­i­nen koko aikaa tukea saavas­sa asun­nos­sa, vaan liki 4 kuukaut­ta saa asun­to olla ker­ral­laan vaik­ka tyhjänäkin. Nykyi­nen malli suosii solu­jen sijaan yksiöitä ja van­hempi­en tai edes puoli­son kanssa yhdessä asumisen sijaan sitä, että kukin muo­dostaa oman ruokakun­tansa ainakin tuen kannalta.

   Vastaa

3. Kun­nan­val­tu­us­toko asum­istues­ta päät­tää? Onko kun­nal­lis­vaalit kansanäänestys soteu­ud­is­tuk­ses­ta, aami­ais­sa­tases­ta vai asumistuesta?

   Vastaa

4. “Tyyp­illi­nen yksin asu­van vuokra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk. Se on kokon­aan asum­is­tu­keen oikeut­ta­va. Asum­is­tu­ki kor­vaa 360 euroa itse mak­set­tavak­si jää 90 euroa.”

   Sit­ten naa­pu­ri­talos­sa keskilu­okkainen mak­saa vuokraa sen 900‑1800€ saman­lais­es­ta asunnosta.

   Reilua. Oikein kan­nus­taa rehkimään ja tekemään duunia.

   Asum­is­tu­ki, ARA ja kaik­ki pas­sivoivat tuet pitäisi lopet­taa kokonaan.

   Jos ei ole varaa asua Helsingis­sä, niin sit­ten muu­ta muualle. Suomes­sa on yli 300 kun­taa ja var­masti löy­tyy köy­hälle asun­to halvem­mal­la, ja kaikin puolin ter­veel­lisem­mästä ympäristöstä.

   Vastaa

   1. Kaikissa tuis­sa pitäisi aina olla 

      FOOBAR:
      “Tyyp­illi­nen yksin asu­van vuokra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk. Se on kokon­aan asum­is­tu­keen oikeut­ta­va. Asum­is­tu­ki kor­vaa 360 euroa itse mak­set­tavak­si jää 90 euroa.”

      Sit­ten­naa­pu­ri­talos­sa keskilu­okkainen mak­saa vuokraa sen 900‑1800€ saman­lais­es­ta asunnosta.

      Reilua. Oikein kan­nus­taa rehkimään ja tekemään duunia.

      Asum­is­tu­ki, ARA ja kaik­ki pas­sivoivat tuet pitäisi lopet­taa kokonaan.

      Jos ei ole varaa asua Helsingis­sä, niin sit­ten muu­ta muualle. Suomes­sa on yli 300 kun­taa ja var­masti löy­tyy köy­hälle asun­to halvem­mal­la, ja kaikin puolin ter­veel­lisem­mästä ympäristöstä.

      Sitä olen joskus miet­tinyt, että jos kaik­ki sel­l­aiset saisi nap­pia paina­mal­la pois pääkaupunkiseudun asun­tomarkki­noil­ta, joil­la ei ole varaa omil­la rahoil­laan asum­is­taan mak­saa, mitä tapah­tu­isi pääkaupunkiseudun asun­tomarkki­noille? Tai Helsingin? 

      Luon­nol­lis­es­ti joko asumisen hin­ta lask­isi tai tilalle muut­taisi ihmisiä, joil­la olisi varaa. Käytän­nössä hin­ta lask­isi kos­ka ei niitä tuli­joi­ta ole niin paljoa. Mut­ta lask­isiko hin­ta tarpeek­si, että pieni­palkkaisil­la olisi taas varaa asua Helsingis­sä, vaik­ka jou­tu­isikin vuokransa mak­samaan pal­ka­llaan ilman tukia? 

      Var­masti tilanne olisi ainakin ter­veem­pi kuin se on nyt. Nyt tun­tuu, että olemme kier­teessä, jos­sa tukia on jatku­vasti lisät­tävä ja samal­la työn­teosta tulee yhä vähem­män kannattavaa.

      Vastaa

5. Fak­tan­ta­rk­istus­ta:

   Ode: “Kun ker­ro­taan, mil­lä sum­mil­la asum­is­tu­ki tukee yksi­ty­isiä vuokranan­ta­jia, uno­hde­taan, että huo­mat­ta­va osa asum­istues­ta menee ARA-asunois­sa asuville.”

   Hmm, kävit siis Oikotiel­lä, jos­sa 4400 vuokra-asuntoa.
   Jos ajatel­laan, että kipu­ra­ja vuokralle on 650€ (jot­ta jää tarpeek­si rahaa ruokaan), niin kun Oikotiel­lä rajaa tulok­set välille 0–650€, niin löy­tyy 290 asuntoa.
   Joista ei tai­da yksikään olla Hoasin tai kaupun­gin vuokra-asunto.

   Joten jotain tilas­toti­etoa pitäs var­maan saa­da tuolle väittämälle?

   Vastaa

6. Fak­tan­ta­rk­istus 2:
   Ode: “Tyyp­illi­nen yksin asu­van vuokra ARA-asun­nos­ta on 450 €/kk.”
   Mis­täs tämä tieto on peräisin?
   Onko ole­tuk­se­na, että yksin asu­va asuu aina yksiössä?
   Ara-kesk­ineliövuokra on täl­lä het­kel­lä 13,21€/m2, arvatenkin pienis­sä asun­nois­sa isompi.
   Eli ara-vuokral­la yksin asu­va asuu keskimäärin 34 neliön asunnossa?

   Vastaa

7. Tulisiko­han tämän mallin (asum­is­tu­ki 690€/kk ja kalli­im­mil­la alueil­la korkeam­mat enim­mäisvuokrat) seu­rauk­se­na helsinkiläisille asun­tosi­joit­ta­jille entistäkin lokoisem­mat oltavat?

   Enim­mäisvuokrakat­to tun­tuu nykyisen asumisen tuen jär­jestelmän suurim­mal­ta ongel­mal­ta. Kyseinen kat­to kun muo­dostaa vuokra­markki­noille lat­t­ian: halvem­mal­la asun­toa ei kan­na­ta vuokra­ta, sil­lä kiin­nos­tus­ta riit­täisi kallim­mal­la vuokral­la. Jos kat­to nousisi vaik­ka 750€:on, nou­se­vat halvimpi­enkin vuokra­mur­ju­jen vuokrat pienel­lä viipeel­lä tuolle tasolle. 

   Vuokraka­ton nousu hait­taa eniten pien­i­t­u­lois­ta/osa-aikaista työn­tek­i­jää, joka tulo­jen­sa takia juuri ja juuri jää asum­is­tukien ulkop­uolelle. Jos asumisen tuk­i­jär­jestelmän tulo­rajo­ja ei samal­la nos­te­ta, syr­jäy­tyy mata­la­palkkatyön­tek­i­jä asun­tomarkki­noil­ta. Ikävim­mässä tapauk­ses­sa mata­la­palkkatyön­tek­i­jä tajuaa, että työn­teosta jää kovin vähän käteen asum­is­meno­jen jälkeen.

   Näen seg­re­gaa­tion niin, että olisi yhteiskun­nankin kannal­ta hyödyl­listä, jos hyvil­lä alueil­la asu­isi myös työvoimaa. En niin, että jokaisel­la tulisi olla tulota­sostaan riip­puma­ton oikeus mieleisek­si kat­so­maansa asumiseen. En ole ihan var­ma, kan­nat­taako pitkäaikaistyöt­tömiä / pysyvästi työvoiman ulkop­uolel­la ole­via toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta asut­taa kaik­ista halu­tu­impi­in vuokra-asun­toi­hin, jos vai­h­toe­htona olisi aluei­den tarvit­se­man työvoiman asuttaminen.

   Vastaa

8. Ehdot­tomasti olisi myös kor­jat­ta­va, ettei yrit­täjä saa asum­is­tukea YEL-työ­tu­lon vaan todel­lis­ten tulo­jen mukaan. Nyt voin saa­da sata­ton­nia vuodessa fir­malle ja mak­saa itsel­leni 5000 e/kk palkkaa, mut­ta kos­ka YEL-työ­tu­loni on min­imin ver­ran (8000 e/v), saan asumistukea.

   Vastaa

   1. Krtek:
      Ehdot­tomasti olisi myös kor­jat­ta­va, ettei yrit­täjä saa asum­is­tukea YEL-työ­tu­lon vaan todel­lis­ten tulo­jen mukaan. Nyt voin saa­da sata­ton­nia vuodessa fir­malle ja mak­saa itsel­leni 5000 e/kk palkkaa, mut­ta kos­ka YEL-työ­tu­loni on min­imin ver­ran (8000 e/v), saan asumistukea.

      Ei kai? Miten tuol­lainen idioot­ti­maisu­us on voin­ut päästä läpi lainsäädännössä…

      Vastaa

      1. Peter: Ei kai? Miten tuol­lainen idioot­ti­maisu­us on voin­ut päästä läpi lainsäädännössä…

         Se vielä muutet­ti­in tuol­laisek­si, aiem­pi käytän­tö oli todel­lis­ten tulo­jen mukaan 😂

9. Mik­si asum­is­tu­ki ylipäätään on?

   Vastaa

   1. Peruskysymys:
      Mik­si asum­is­tu­ki ylipäätään on?

      Jot­ta ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömät voisi­vat jatkaa loisimista.

      Esimerkik­si köy­hien eläkeläis­ten asi­aa asum­istuen aiheut­ta­ma paine vuokrata­son kasvu­un ei auta yhtään.

      Jos ikää on yli 55-vuot­ta ja koulu­tus vähäistä, niin tuki on paikallaan. Mut­ta onko siltikään hyväksyt­tävää mak­saa tukea kalleim­mille alueille tässä maassa?

      Jos ikää on alle 30-vuot­ta, niin kyse on ihan puh­taas­ta laisku­ud­es­ta ja loisimis­es­ta. Suo­ranais­es­ta asennevammasta.

      Halu­taan asua maan kalleim­mil­la huudeil­la, mut­ta käsi veron­mak­sajien kukkarossa. Ihanan urbaa­nia ja vasem­mis­to­laista. Välil­lä käy­dään oksen­ta­mas­sa spray­purkil­la jotain seinille.

      Pien­i­t­u­loisen ase­maa asum­is­tu­ki ei myöskään auta vaan heiken­tää. Heille nämä loiset ovat pahimpia kilpailijoita.

      Minä arvostan suuresti siivoa­jia, kun­tien pieni­palkkaisia duunare­i­ta ja mui­ta raata­ja. Mut­ta halveksin heitä, jot­ka eivät osal­lis­tu yhteiskun­nan rakentamiseen.

      Myös miljonääri voi olla loinen. Veronkier­to mah­dol­lis­taa sen, että vero­ja ei mak­se­ta, mut­ta veron­mak­sa­jan kus­tan­ta­mat autoti­et kyl­lä kelpaavat.

      Keskilu­ok­ka ei kiitos­ta saa työstään ja vero­tus­ta halu­taan entis­es­tään kiristää.

      Vastaa

      1. FOOBAR: Jot­ta ide­ol­o­gis­es­ti työt­tömät voisi­vat jatkaa loisimista.

         Esimerkik­si köy­hien eläkeläis­te­nasi­aa asum­istuen aiheut­ta­ma paine vuokrata­son kasvu­un ei auta yhtään.

         Jos ikää on yli 55-vuot­ta ja koulu­tus vähäistä, niin tuki on paikallaan. Mut­ta onko siltikään hyväksyt­tävää mak­saa tukea kalleim­mille alueille tässä maassa?

         Jos ikää on alle 30-vuot­ta, niin kyse on ihan puh­taas­ta laisku­ud­es­ta ja loisimis­es­ta. Suo­ranais­es­ta asennevammasta.

         Halu­taan asua maan kalleim­mil­la huudeil­la, mut­ta käsi veron­mak­sajien kukkarossa. Ihanan urbaa­nia ja vasem­mis­to­laista. Välil­lä käy­dään oksen­ta­mas­sa spray­purkil­la jotain seinille.

         Pien­i­t­u­loisen ase­maa asum­is­tu­ki ei myöskään auta vaan heiken­tää. Heille nämä loiset ovat pahimpia kilpailijoita.

         Minä arvostan suuresti siivoa­jia, kun­tien pieni­palkkaisia duunare­i­ta ja mui­ta raata­ja. Mut­ta halveksin heitä, jot­ka eivät osal­lis­tu yhteiskun­nan rakentamiseen.

         Myös miljonääri voi olla loinen. Veronkier­to mah­dol­lis­taa sen, että vero­ja ei mak­se­ta, mut­ta veron­mak­sa­jan kus­tan­ta­mat autoti­et kyl­lä kelpaavat.

         Keskilu­ok­ka ei kiitos­ta saa työstään ja vero­tus­ta halu­taan entis­es­tään kiristää.

         Ehkä näinkin.

         Mut­ta myös esimerkik­si ne jot­ka ovat saa­neet mak­suhäir­iömerkin­nän ovat väkeä jot­ka joutu­vat tähän loukku­un, jotkut niin että työtä tek­isi mieli tehdä mut­ta tilanne ei tee sitä mahdolliseksi.

         Pieni sieltä täältä tehty muu­ta­man lakipykälän uudelleen kir­joi­tus ei riitä, vaan tarvit­taisi­in suurem­pi­en kokon­aisuuk­sien ymmärtämistä ja uudelleen ajat­telua ja sit­ten uudelleen kirjoittamista.

         On help­po puhua pienistä yksi­tyisko­hdista ja syyt­tää niistä “nii­itä mui­ta”, mut­ta lain­säädän­nöstä on tul­lut liian mon­imutkaista ja joskus sen muut­tamis­es­ta liian kallista ja hankalaa.