Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: tässä postauk­ses­sa on amatöörin speku­laa­tio­ta lääketi­eteel­lisil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tarkkailu­un kolme aluet­ta, Tukhol­man, Lom­bar­dian ja New Yorkin nähdäk­seni, onko lau­ma­suo­jahy­po­teesis­sa mitään perää. Nuo alueet koki­vat mui­ta pahem­man korona-aal­lon. Olisiko niis­sä toinen aal­to lievempi?

Jos kat­somme tar­tun­to­ja, toinen aal­to on Tukhol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muual­la ja esimerkik­si Ruot­sis­sa kymme­nen ker­taa pahempi kuin Suomes­sa. New Yorkissa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muual­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi johtua karmeista koke­muk­sista viime keväältä.

Mut­ta koron­akuolemia on vähem­män. Kuolemia suh­teessa tar­tun­toi­hin on kaikkial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­demi­an kohtaamil­la alueil­la kuolemien pudo­tus on selvästi suurempi.

(Min­ul­la ei ole käytössä koko maail­maa koske­vaa aineis­toa, jot­ta voisin tutkia tämän kun­nol­la, mut­ta silmämääräis­es­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa amatöörin hypo­teesi. Hypo­teesi ei siis ole väite vaan mah­dolli­nen seli­tys, jota kan­nat­taisi tutkia.

Min­ua on koko ajan ihme­tyt­tänyt esimerkik­si koron­av­ilkus­sa ole­va peri­aate, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaarak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aal­isia eläim­iä, jot­ka vaati­si­vat kavere­i­ta monis­tu­ak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräisin ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa.  Pienet virus­määrät tuho­taan huomaamattomasti.

Ark­i­jär­jel­lä voisi ajatel­la, että pieniä virus­määrä tuot­tavia kohtaamisia on aivan olen­nais­es­ti enem­män kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.

Entä jos seli­tys kuolemien vähäisyy­teen Tukhol­mas­sa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähen­e­miseen ylipään­sä. Todel­la moni on saanut vähäisen virus­määrän ja voit­tanut sen oire­i­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myöskään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä tar­tut­tamista, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmän muistin vuok­si elim­istö on har­jaan­tuneem­pi kuk­ista­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lainen mini-infek­tio toimisi siis vähän niin kuin Pfiz­erin rokote, joka ei ehkä suo­jaa tar­tunnal­ta mut­ta suo­jaa vakaval­ta taudilta.