Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?

Helsin­gin keskus­ta on hyvä paik­ka työ­paikoille kahdes­ta eri syystä

• Keskus­ta – tarkem­min sanoen osa siitä – on seudun parhait­en joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka. Joskus HSL:n sivuil­la oli mat­ka-aikakart­ta, jos­ta saat­toi laskea mat­ka-ajan eri puo­lil­ta seu­tua annet­tuun pis­teeseen. Valitet­tavasti en tätä eri­no­maista työkalua sieltä enää löytänyt.
• Yri­tyk­set hyö­tyvät kasautu­mise­duista. Tiede­tään, että yri­tys­ten tuot­tavu­us nousee, kun saman alan yri­tyk­siä toimii lähel­lä toisiaan.

Virkamiehet tois­ta­vat mielel­lään, että seudun tuot­tavim­mat työ­paikat ovat Helsin­gin keskus­tas­sa. Sik­si työ­paikoille on rai­vat­ta­va sieltä tilaa. Minus­ta tässä väit­teessä on kehäpäätelmän makua. Kun seudun kalleim­mat toimi­s­toneliöt ovat keskus­tas­sa, siel­lä voi olla vain hyvin tuot­tavia yri­tyk­siä. Muil­la ei ole varaa.

Tuos­ta havain­nos­ta ei voi päätel­lä, että sijain­ti keskus­tas­sa on tehnyt niistä tuot­tavampia eikä siis sitäkään, että tilan raivaami­nen toimis­toille lisäk­si näin yri­tys­ten tuot­tavu­ut­ta ja kansan­talouden menestystä.

Se voi silti olla tot­ta, mut­ta tämä kos­kee vain osaa yrityksistä.

Kasaus­tu­mise­dus­ta hyö­tyy vain osa yrityksistä

Työ­matkan help­poud­es­ta hyö­tyvät kaik­ki yri­tyk­set, mut­ta keskus­tan tuomista kasaus­tu­mise­duista hyö­tyy merkit­tävästi vain osa yrityksistä.

Nyt seu­raa raju yksinker­tais­tus. Jaan yri­tyk­set niihin, jot­ka hyö­tyvät kasautu­mise­duista keskus­tas­sa ja niihin, jot­ka eivät hyödy.

Aloi­tan jälkimmäisestä.

Viras­tom­ainen työ­paik­ka, johon saavu­taan aamul­la klo 8, puur­re­taan työpöy­dän ääressä, käy­dään syömässä työ­paikkaruokalas­sa klo 12 ja pois­tu­taan työ­paikalta suo­raan koti­in klo 16 käymät­tä ker­taakaan talon ulkop­uolel­la. Kasautu­mise­tu­jen kannal­ta täl­lainen työ­paik­ka voisi olla mis­sä vain. Henkilökun­nan vai­va­ton pääsy työ­paikalle on sille ain­oa hyö­ty sijain­nista keskustassa.

Toisen­laises­sa työ­paikas­sa oma toimis­to on lähin­nä vain tukiko­h­ta, jos­sa piipahde­taan ja jos­sa on sil­loin täl­löin fir­man sisäisiä palavere­ja. Työpäivän aikana on monia tapaamisia talon ulkop­uolel­la. Täl­laisen yri­tyk­sen kan­nat­taa sijai­ta 15 min­uutin kaupungis­sa, jos­sa pääsee kävellen useimpi­in rel­e­vant­tei­hin kohteisi­in ja jos­sa voi syn­tyä vahin­gos­sa myös antoisia sat­un­naisia kohtaamisia.

Nyt voi tul­la väärä tuomio, mut­ta väitän. ettei Enso-Gutzeitin tuot­tavu­ut­ta nos­ta paljonkaan se, että sil­lä on pramea pääkont­tori Kata­janokalla. Sta­tus­ta se toki antaa.

Nokian kaltainen itseri­it­toinen yri­tys, jol­la on kit­saat omis­ta­jat, voi sijai­ta melkein mis­sä tahansa, jopa Karakalliossa.

Olen part­ne­r­i­na Board­man Oy:ssä, joka on erän­lainen yri­tysjo­hdon aat­teelli­nen koulu­tus- ja men­toroin­ti yri­tys. Se sijait­si aiem­min Tapi­o­las­sa, mut­ta muut­ti sieltä Kamp­pi­in. Muut­to Kamp­pi­in keskelle kaikkea nos­ti sen toimin­nan aivan uuteen lentoon. Sen tuot­tavu­ut­ta sijain­ti keskus­tas­sa nos­ti siis val­tavasti. Yri­tyk­sessä on vain muu­ta­ma työn­tek­i­jä, mut­ta sen tilois­sa kohtaa kym­meniä ihmisiä päivittäin.

Start upil­la ei ole varaa toimis­toon ydinkeskustassa 

Eniten kon­tak­tien help­poud­es­ta hyö­ty­i­sivät alku­vai­heessa ole­van start upit. Niil­lä taas on har­voin taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia toimis­toon ydinkeskus­tas­sa. Kun Berli­inis­sä oli aluk­si kaik­ki hal­paa, sinne syn­tyi todel­la elävä start up ‑tihen­tymä. Se alkoi men­estyä liiankin hyvin ja nyt ovat neliöt hinnoissaan

Erit­täin hyvä han­ke tässä mielessä on Mar­i­an val­taisa start up ‑keskus, ei huip­pu­paikalla työ­matko­ja ajatellen, mut­ta kon­tak­tien kannal­ta hyvä. Luulen myös, että Vallilan alueelle on nouse­mas­sa inno­vati­ivis­ten yri­tys­ten tihen­tymä ihan ilman kaupun­gin opas­tus­ta. Se ei kuu­lu samaan 15 min­uutin kaupunki­in keskus­tan kanssa, mut­ta se voi muo­dostaa oman.

Markki­nat vai virkamiehet portinvartioina?

Keskus­tavi­sios­sa san­o­taan, että kos­ka parhait­en saavutet­taville paikoille eivät pääse kaik­ki, kaupun­gin on pri­or­isoita­va. (Keskus­tavi­sion tiedos­to­muo­to on sel­l­ainen, ettei siinä voi käyt­tää hakua, enkä enää löy­dä tarkkaa sana­muo­toa.) Vaik­ka pidän KYMPin virkamiehiä huip­pu­osaa­ji­na, tätä tehtävää en heille antaisi. Kaik­ki hyö­tyvät henkilökun­nan hel­pos­ta pääsys­tä työ­paikoilleen, mut­ta vain osa hyö­tyy keskus­tan tar­joamista kon­tak­teista ja kasautu­mise­duista. Jotenkin uskon tässä markki­noi­hin enem­män kuin virkami­esten ere­htymät­tömyy­teen. Yri­tys, joka hyö­tyy eri­tyisen paljon sijain­nista keskus­tas­sa, tietää sen parhait­en itse ja mak­saa siitä vähän mui­ta enem­män. Jos kysytään, kuka halu­aa ton­tin keskus­tas­ta hal­val­la, kaik­ki osta­vat kätensä.

Val­it­si­jana kaupun­ki var­maankin pain­ot­taisi myös yhteisövero­tu­lo­ja. Näin ei pitäisi tehdä, mut­ta kun naa­purikaupun­git niin tekevät, on Helsinginkin tehtävä. Ter­ve­hdyt­täisi tilan­net­ta, jos yhteisöverot pitäisi jaet­taisi­in seudun kun­nille asukaslu­vun suh­teessa, mut­ta sil­loin keskuskaupunkien on saata­va jokin kor­vaus maan osoit­tamis­es­ta työpaikoille.

Kaup­pa antaa tilaa muille toiminnoille? 

Erikoiskaup­pa siir­tyy vauhdil­la net­ti­in. Tämä on isku Helsin­gin keskustalle, mut­ta se voi olla myös voimavara. Vapau­tu­uhan suuri määrä hyvää tilaa muulle toiminnalle.

Raken­netaan ylöspäin?

Me olemme joskus vuon­na 2011 päät­täneet, että keskus­tas­sa ei sal­li­ta muu­ta korkeaa rak­en­tamista kuin kirkon­tor­nit ja Hotel­li Tornin luvat­toman rakennuksen.

En ole var­ma, että tämä oli viisas päätös. En ole eri­tyisen innos­tunut korkeista torneista esikaupunkialueil­la, mut­ta keskus­tas­sa niistä olisi toisaal­ta ilmeistä hyö­tyä, kos­ka niiden avul­la keskus­taan mah­tu­isi sekä enem­män toimis­to­ja että enem­män asukkai­ta. Olen aika var­ma, että tule­vat sukupol­vet tule­vat kor­jaa­maan tämän erehdyksemme.

Torneista saa myös kau­ni­in, mut­ta se mak­saa. Esikaupunkei­hin ei sik­si saa­da kau­ni­ita torne­ja, mut­ta keskus­tas­sa niiden talous kestää visuaal­isia vaa­timuk­sia paremmin.

Mut­ta onko niinkään itses­tään selvää, että keskus­tas­sa pitäisi pri­or­isoi­da toimis­to­ja asun­to­jen sijaan?