Kaupunkisuunnittelu

Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?

Helsingin keskusta on hyvä paikka työpaikoille kahdesta eri syystä

  • Keskusta – tarkemmin sanoen osa siitä – on seudun parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavissa oleva paikka. Joskus HSL:n sivuilla oli matka-aikakartta, josta saattoi laskea matka-ajan eri puolilta seutua annettuun pisteeseen. Valitettavasti en tätä erinomaista työkalua sieltä enää löytänyt.
  • Yritykset hyötyvät kasautumiseduista. Tiedetään, että yritysten tuottavuus nousee, kun saman alan yrityksiä toimii lähellä toisiaan.

Virkamiehet toistavat mielellään, että seudun tuottavimmat työpaikat ovat Helsingin keskustassa. Siksi työpaikoille on raivattava sieltä tilaa. Minusta tässä väitteessä on kehäpäätelmän makua. Kun seudun kalleimmat toimistoneliöt ovat keskustassa, siellä voi olla vain hyvin tuottavia yrityksiä. Muilla ei ole varaa.

Tuosta havainnosta ei voi päätellä, että sijainti keskustassa on tehnyt niistä tuottavampia eikä siis sitäkään, että tilan raivaaminen toimistoille lisäksi näin yritysten tuottavuutta ja kansantalouden menestystä.

Se voi silti olla totta, mutta tämä koskee vain osaa yrityksistä.

Kasaustumisedusta hyötyy vain osa yrityksistä

Työmatkan helppoudesta hyötyvät kaikki yritykset, mutta keskustan tuomista kasaustumiseduista hyötyy merkittävästi vain osa yrityksistä.

Nyt seuraa raju yksinkertaistus. Jaan yritykset niihin, jotka hyötyvät kasautumiseduista keskustassa ja niihin, jotka eivät hyödy.

Aloitan jälkimmäisestä.

Virastomainen työpaikka, johon saavutaan aamulla klo 8, puurretaan työpöydän ääressä, käydään syömässä työpaikkaruokalassa klo 12 ja poistutaan työpaikalta suoraan kotiin klo 16 käymättä kertaakaan talon ulkopuolella. Kasautumisetujen kannalta tällainen työpaikka voisi olla missä vain. Henkilökunnan vaivaton pääsy työpaikalle on sille ainoa hyöty sijainnista keskustassa.

Toisenlaisessa työpaikassa oma toimisto on lähinnä vain tukikohta, jossa piipahdetaan ja jossa on silloin tällöin firman sisäisiä palavereja. Työpäivän aikana on monia tapaamisia talon ulkopuolella. Tällaisen yrityksen kannattaa sijaita 15 minuutin kaupungissa, jossa pääsee kävellen useimpiin relevantteihin kohteisiin ja jossa voi syntyä vahingossa myös antoisia satunnaisia kohtaamisia.

Nyt voi tulla väärä tuomio, mutta väitän. ettei Enso-Gutzeitin tuottavuutta nosta paljonkaan se, että sillä on pramea pääkonttori Katajanokalla. Statusta se toki antaa.

Nokian kaltainen itseriittoinen yritys, jolla on kitsaat omistajat, voi sijaita melkein missä tahansa, jopa Karakalliossa.

Olen partnerina Boardman Oy:ssä, joka on eränlainen yritysjohdon aatteellinen koulutus- ja mentorointi yritys. Se sijaitsi aiemmin Tapiolassa, mutta muutti sieltä Kamppiin. Muutto Kamppiin keskelle kaikkea nosti sen toiminnan aivan uuteen lentoon. Sen tuottavuutta sijainti keskustassa nosti siis valtavasti. Yrityksessä on vain muutama työntekijä, mutta sen tiloissa kohtaa kymmeniä ihmisiä päivittäin.

Start upilla ei ole varaa toimistoon ydinkeskustassa

Eniten kontaktien helppoudesta hyötyisivät alkuvaiheessa olevan start upit. Niillä taas on harvoin taloudellisia mahdollisuuksia toimistoon ydinkeskustassa. Kun Berliinissä oli aluksi kaikki halpaa, sinne syntyi todella elävä start up -tihentymä. Se alkoi menestyä liiankin hyvin ja nyt ovat neliöt hinnoissaan

Erittäin hyvä hanke tässä mielessä on Marian valtaisa start up -keskus, ei huippupaikalla työmatkoja ajatellen, mutta kontaktien kannalta hyvä. Luulen myös, että Vallilan alueelle on nousemassa innovatiivisten yritysten tihentymä ihan ilman kaupungin opastusta. Se ei kuulu samaan 15 minuutin kaupunkiin keskustan kanssa, mutta se voi muodostaa oman.

Markkinat vai virkamiehet portinvartioina?

Keskustavisiossa sanotaan, että koska parhaiten saavutettaville paikoille eivät pääse kaikki, kaupungin on priorisoitava. (Keskustavision tiedostomuoto on sellainen, ettei siinä voi käyttää hakua, enkä enää löydä tarkkaa sanamuotoa.) Vaikka pidän KYMPin virkamiehiä huippuosaajina, tätä tehtävää en heille antaisi. Kaikki hyötyvät henkilökunnan helposta pääsystä työpaikoilleen, mutta vain osa hyötyy keskustan tarjoamista kontakteista ja kasautumiseduista. Jotenkin uskon tässä markkinoihin enemmän kuin virkamiesten erehtymättömyyteen. Yritys, joka hyötyy erityisen paljon sijainnista keskustassa, tietää sen parhaiten itse ja maksaa siitä vähän muita enemmän. Jos kysytään, kuka haluaa tontin keskustasta halvalla, kaikki ostavat kätensä.

Valitsijana kaupunki varmaankin painottaisi myös yhteisöverotuloja. Näin ei pitäisi tehdä, mutta kun naapurikaupungit niin tekevät, on Helsinginkin tehtävä. Tervehdyttäisi tilannetta, jos yhteisöverot pitäisi jaettaisiin seudun kunnille asukasluvun suhteessa, mutta silloin keskuskaupunkien on saatava jokin korvaus maan osoittamisesta työpaikoille.

Kauppa antaa tilaa muille toiminnoille?

Erikoiskauppa siirtyy vauhdilla nettiin. Tämä on isku Helsingin keskustalle, mutta se voi olla myös voimavara. Vapautuuhan suuri määrä hyvää tilaa muulle toiminnalle.

Rakennetaan ylöspäin?

Me olemme joskus vuonna 2011 päättäneet, että keskustassa ei sallita muuta korkeaa rakentamista kuin kirkontornit ja Hotelli Tornin luvattoman rakennuksen.

En ole varma, että tämä oli viisas päätös. En ole erityisen innostunut korkeista torneista esikaupunkialueilla, mutta keskustassa niistä olisi toisaalta ilmeistä hyötyä, koska niiden avulla keskustaan mahtuisi sekä enemmän toimistoja että enemmän asukkaita. Olen aika varma, että tulevat sukupolvet tulevat korjaamaan tämän erehdyksemme.

Torneista saa myös kauniin, mutta se maksaa. Esikaupunkeihin ei siksi saada kauniita torneja, mutta keskustassa niiden talous kestää visuaalisia vaatimuksia paremmin.

Mutta onko niinkään itsestään selvää, että keskustassa pitäisi priorisoida toimistoja asuntojen sijaan?

 

 

Tagged

37 thoughts on “Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?

  1. Pelkkä halpa neliöhinta ei riitä. Muutoinhan yritys kannattaisi laittaa jonnekin Uudenmaan pienemmän kaupungin keskustaan, tai radanvarren pysäkin viereen. Paikassa pitää olla innovatiivisuutta, imua, vetovoimaa, sen energia pitää tukea tuotantoa ja fiilis ja pössis pitää tekijöillä olla sellainen että he itse tuntevat olonsa kotoisiksi. Berliinissä halvan neliöhinnan lisäksi oli myös paljon kulttuuria ja yöelämää, jotka auttoivat osaltaan startuppien kotoutumista alueelle. Kulttuuria ei voi mitata millään yksittäisellä mittarilla, se on moniulotteista, rönsyilevää, kvalitatiivista (kvantitatiivisen sijaan) ja jatkuvassa dynaamisessa kaaoksessa. Samalla tavalla nykyinen jenkkiviboja hakeva startup-porukka etsii kulttuuria mm. Burning Manista keskeltä aavikkoa, vaikka tapahtuman saavutettavuus logistisesti ei ole mitenkään järkevä ja operaatio muutenkin on todella tee-se-itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jos te ette sitä tee, tulevat sukupolvet sen tekevät. Sitä, että mitä niihin korkeampiin rakennuksiin tulee paljastunee ajan myötä, maailmallahan ei ole poikkeuksellista, että toimistoja täynnä olevan tornin vieressä on torni, jossa on ensimmäisessä kerroksessa pari hassua kauppaa ja toimistoa ja siitä ylöspäin pelkkiä asuntoja. Toivoisin siksi, että kun tästä typerästä päätöksestä luovutaan ja korkeampia torneja aletaan rakentamaan niin siinä annettaisiin markkinoille aika vapaat kädet määrätä missä suhteessa mihinkin torniin tulee niitä asuntoja ja toimistoja. Pelkään, että meillä annetaan virkamiehelle kynä käteen ja sieltä tulee määräyksenä, että torni A on korkeintaan 20% toimistoja ja torniin B niitä toimistoja on pakko laittaa vähintään 80%. Kaikkein järkevintähän olisi pyrkiä rakentamaan sen tornin tilat mahdollisimman joustavaksi niin, että tämä suhde määräytyy sen mukaan kumpi on valmiimpi maksamaan enemmän: asuntoa keskustasta etsivät asukkaat vai toimistoa keskustasta etsivät yritykset. Kun katsoo millä vauhdilla Helsingissä virkamieskoneisto neliraajajarruttaa tyhjänä olevien toimistotilojen muuttamista asunnoiksi, vaikka keskustassa asumisesta haaveilevia on naapurikaupungitkin pullollaan niin vähän kallistun pessimismin puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jukkis:
      Jos te ette sitä tee, tulevat sukupolvet sen tekevät. Sitä, että mitä niihin korkeampiin rakennuksiin tulee paljastunee ajan myötä, maailmallahan ei ole poikkeuksellista, että toimistoja täynnä olevan tornin vieressä on torni, jossa on ensimmäisessä kerroksessa pari hassua kauppaa ja toimistoa ja siitä ylöspäin pelkkiä asuntoja. Toivoisin siksi, että kun tästä typerästä päätöksestä luovutaan ja korkeampia torneja aletaan rakentamaan niin siinä annettaisiin markkinoille aika vapaat kädet määrätä missä suhteessa mihinkin torniin tulee niitä asuntoja ja toimistoja. Pelkään, että meillä annetaan virkamiehelle kynä käteen ja sieltä tulee määräyksenä, että torni A on korkeintaan 20% toimistoja ja torniin B niitä toimistoja on pakko laittaa vähintään 80%. Kaikkein järkevintähän olisi pyrkiä rakentamaan sen tornin tilat mahdollisimman joustavaksi niin, että tämä suhde määräytyy sen mukaan kumpi on valmiimpi maksamaan enemmän: asuntoa keskustasta etsivät asukkaat vai toimistoa keskustasta etsivät yritykset. Kun katsoo millä vauhdilla Helsingissä virkamieskoneisto neliraajajarruttaa tyhjänä olevien toimistotilojen muuttamista asunnoiksi, vaikka keskustassa asumisesta haaveilevia on naapurikaupungitkin pullollaan niin vähän kallistun pessimismin puolelle.

      Lainsäädäntö ja julkishallinto on militarisoitu varmistamaan että asumisen hinta ja asuntojen hinnat nousevat vuodesta toiseen. Tällä taas varmistetaan eläkejärjestelmän kestävyys, ja tuotot vanhemmille sukupolville. Tietystä tämä vaatii että ihmiset ottavat yhä suurempia ja suurempia lainoja vuodesta toiseen.

      Jokuhan jo varoitteli että nykyinen koronalama jatkuessaan voisi aiheuttaa ikäviä ilmiöitä näissä ’halvoissa’ asunnoissa, joissa merkittävä osa osakkeen lainaa on taloyhtiönlainoja. Oikein pahassa tilanteessa näistä asunnoista tulee mustia maijoja joita kukaan ei halua ottaa vastuulleen. Sitä sitten sopii pohtia että onko vika maailmassa vai tässä velkamallissa?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kannattaa vierailla Tampereella, maisema on muuttunut vajaassa vuodessa kun ”pilvenpiirtäjiä” nousee nyt useita. Ja lisää on tulossa. Tampereen raitiotien varteen näyttäisi myös syntyvän uutta kävelykorttelia monin paikoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Henkilökunnan vaivaton pääsy työpaikalle voi olla varsin merkittäväkin hyöty yritykselle.

    Tutkija oli nuorena miehenä hommissa asiantuntijayrityksessä, joka toimitilakustannuksissa säästääkseen siirsi konttorin ydinkeskustasta espoolaiseen business parkiin. Vaikka espoolaiset työntekijät olivat innoissaan, vaihtui tuona vuonna melkein kolmannes yrityksen työvoimasta. Itähelsinkiläisen perheenisän sanoin: ”lapsia olisi kiva nähdä muutenkin kuin viikonloppuisin”. Pikaisten paikkausrekrytointien ja perehdytysten johdosta säästö kävi kalliiksi. Sittemmin yritys on palannut takaisin Helsingin keskustaan.

    Helsingin ydinkeskustan nerokkuus piilee siinä, että (i) harvalla työntekijällä on ylitsepääsemätön/epäinhimillinen matka toimistolle, ja (ii) työpaikka on mahdollinen myös Uudenmaan ulkopuolen radanvarsikaupungeista tulevalle työvoimalle.

    Tästä syystä uskon ”Tullihallituksen talo toimistotilaksi” -tyyppisiin hankkeisiin.

    Bubbling under: muistan myös Soininvaaran mainitseman ”lämpökartta”-työkalun. Verkkopalveluun sai muistaakseni syöttää haluamansa määrän osoitteita, ja palvelu laski optimaalisia sijainteja osoitteiden välillä. Verraton apuväline muualta Helsinkiin muuttajalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tutkija Punavuoresta: toimitilakustannuksissa säästääkseen siirsi konttorin ydinkeskustasta espoolaiseen business parkiin. Vaikka espoolaiset työntekijät olivat innoissaan, vaihtui tuona vuonna melkein kolmannes yrityksen työvoimasta. Itähelsinkiläisen perheenisän sanoin: ”lapsia olisi kiva nähdä muutenkin kuin viikonloppuisin”.

      Tämähän on ihan selvä tilanne vaikka siirto tehtäisiin päinvastaiseen suuntaan. Yrityksen työntekijät tulevat joltain työssäkäyntialueelta ja jos paikka muuttuu, kaikkien työmatka muuttuu. Toki keskustasta laidalle-siirrossa muutos tullee suurempana kuin laidalta keskustaan-muutossa. Mutta mitä suuremman rekrytointipohjan yritys haluaa tai tarvitsee, sen fiksumpaa sen on sijoittua keskustaan.

      Oma työpaikkani sijaitsee pienessä kehyskunnassa. Tämän jos siirtäisi keskuskaupungin keskustaan, yli puolella työntekijöistä matka-aika kasvaisi nykyisestä vähintään 30 minuuttia. Työntekijöiden asuinpaikkojen ”keskiarvo” on selvästi keskuskaupungin tälle puolella. Vastaavasti keskuskaupungin takana asuvat tuskin näkevät tätä työpaikkaa houkuttelevana. Jos haluaisi maksimoida rekrytointipohjan syvyyden, keskusta olisi varmaan se paikka, mutta muutto luultavasti näkyisi lyhytaikaisena suurena vaihtuvuutena kun työntekijät järjestäytyisivät uudelleen alueen yrityksissä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. OS: ”Nokian kaltainen itseriittoinen yritys, jolla on kitsaat omistajat, voi sijaita melkein missä tahansa, jopa Karakalliossa.”

    Sattumalta satun tietämään, että Karaportissa tehdään ihan oikeita R&D-hommia eikä harrasteta vain jotain konsulttihöpinää tai startup-pöhinää (”tässä me kaikki viisi istutaan lattemukien samassa 10 neliön huonessa devaamassa aivan mahtavaa mobiilipalvelua”). Olisi vähän vaikea nähdä miten se kaikki, mitää siellä puuhaillaan, onnistuisi jossain itäisen satamakaupungin keskustassa – ainakin vaikeusasteita voisi tulla turhankin paljon, jos kaikesta pitäisi neuvotella jonkun kaupunkikuva / -suunnitteluviraston kanssa.

    Toisekseen Karaportti on paljon paremmin saavutettavissa mm. Otaniemestä – varsinkin jos mukana sattuu olemaan muutakin kuin marimekon olkalaukku…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      OS: ”Nokian kaltainen itseriittoinen yritys, jolla on kitsaat omistajat, voi sijaita melkein missä tahansa, jopa Karakalliossa.”

      Sattumalta satun tietämään, että Karaportissa tehdään ihan oikeita R&D-hommia eikä harrasteta vain jotain konsulttihöpinää tai startup-pöhinää (”tässä me kaikki viisi istutaan lattemukien samassa 10 neliön huonessa devaamassa aivan mahtavaa mobiilipalvelua”). Olisi vähän vaikea nähdä miten se kaikki, mitää siellä puuhaillaan, onnistuisi jossain itäisen satamakaupungin keskustassa – ainakin vaikeusasteita voisi tulla turhankin paljon, jos kaikesta pitäisi neuvotella jonkun kaupunkikuva / -suunnitteluviraston kanssa.

      Toisekseen Karaportti on paljon paremmin saavutettavissa mm. Otaniemestä – varsinkin jos mukana sattuu olemaan muutakin kuin marimekon olkalaukku…

      Niin no Nokialle olisi voinut käydä paremmin, jos sen työntekijät olisivat olleet vähän heterogeenisempi joukko kuin kasa farmarivolvoilevia insinöörihenkilöitä. Mutta ei noille periferiakampuksille saanut rekryttyä niitä luovia ihmisiä, joilla olisi voinut olla annettavaa esim. kännykän käytettävyydelle. Punavuoresta ja Kalliosta oli Marimekon olkalaukun kanssa liian pitkä matka.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ex-headhunterin puoliso: Niin no Nokialle olisi voinut käydä paremmin, jos sen työntekijät olisivat olleet vähän heterogeenisempi joukko kuin kasa farmarivolvoilevia insinöörihenkilöitä. Mutta ei noille periferiakampuksille saanut rekryttyä niitä luovia ihmisiä, joilla olisi voinut olla annettavaa esim. kännykän käytettävyydelle. Punavuoresta ja Kalliosta oli Marimekon olkalaukun kanssa liian pitkä matka.

        Silloin, kun Nokia vielä puuhasteli kännyköiden kanssa, pääkonttori oli Keilaniemessä, tutkimuskeskus Ruoholahdessa jne. Karaportissa taisi silloin olla vain kaikkea epäseksikästä, joka ei silloista johtoa paljoa kiinnosttanut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ex-headhunterin puoliso: Niin no Nokialle olisi voinut käydä paremmin, jos sen työntekijät olisivat olleet vähän heterogeenisempi joukko kuin kasa farmarivolvoilevia insinöörihenkilöitä. Mutta ei noille periferiakampuksille saanut rekryttyä niitä luovia ihmisiä, joilla olisi voinut olla annettavaa esim. kännykän käytettävyydelle. Punavuoresta ja Kalliosta oli Marimekon olkalaukun kanssa liian pitkä matka.

        Nokialla oli kännykkä-aikaan toimipisteitä pk-seudulla ainakin Keilaniemessä, Pitäjänmäellä, Leppävaarassa ja Ruoholahdessa. Ruoholahti siis kävelymatkan päässä Punavuoresta ja metro/ratikkamatkan päässä Kalliosta. Sitten tietysti monessa muussakin kaupungissa.
        Karakalliossa oli Nokia-Siemens Network joka nyt on siis pelkkä Nokia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. taas jonkun mielipide joka koskaan ei ole ollut tuotekehitys hommissa. Ei ollut mitään ongelmaa saada ihmisiä kehittämään kännykän käytettävyyttä. Kysymys on aina: mitkä tavoitteet ja prioriteetit on asetettu tuotehankkeelle. Ne päätökset tehdään ylimmässä johdossa, joista suhteellisen pieni osa oli insinöörejä ja vielä pienempi osa sellaisia jotka koskaan olivat tehneet suunnittelutyötä. N9 puhelimen käytettävyys oli hyvä, ei siinä ollut ongelmaa ja sen suunnitteli huomattavan iso määrä ihmisiä joiden työ on käyttöliittymän suunnittelu.

        Tyypillisessä Nokian puhelihankkeessa tärkein yksittäinen kriteeri oli muuttuvat kustannukset. Ja ei tuosta oiken voi moittiakkaan kun Nokia nousi tuolla asenteella matkapuhelimissa ehdottomaksi alanjohtajaksi. Kukaan marimekko hemmo ei koskaa ole saanut yritykseellaan 40% markkinaosuutta maailmassa. Ja Nokian johto ei nähnyt markkinalogiikan muuttuvan. mikä on varsin tavallista ei mitenkään nokia spesifistä. IBM kävi aikanaan aika kuoleman laaksossa kun laitteistojen hinnat romahti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Karaportissa tehdäänkin, aivan kuten ilmaisit, teollisesti taloudellisesti tuottavaa työtä. Tätä suunnittelua ei vaan osata kuvata ei-insinööreille ymmärrettävällä tavalla, sillä mediat kertovat vain teknisistä epäonnistumisista ts virheistä / viosta lopputuloksessa mutta eivät kerro onnistumisista. Vain firman taloudellinen tulos on helposti ymmärrettävä.
      Sinänsä tuo Karaportti on kyllä työntekijälle pitkän työmatkan päässä, jos ei asu polkupyörämatkan etäisyydellä, max 4 km ympäri vuoden.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Nokian kuluttajaliiketoiminta romahti aivan täysin alta ja B2B puolellakin networks on kärsinyt 5G-epäonnistumisista, joten ihan hirveästi en tuulettaisi siitä nykyisen järjestelyn hyvyydestä.

      Töitä siellä Karaportissa tehdään varmasti paljonkin, sitä en epäile yhtään. Tulokset eivät vaan ole olleet hirveän hyviä, mutta siitähän ei voi yksittäistä insinööriä syyttää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sepi:
        Nokian kuluttajaliiketoiminta romahti aivan täysin alta ja B2B puolellakin networks on kärsinyt 5G-epäonnistumisista, joten ihan hirveästi en tuulettaisi siitä nykyisen järjestelyn hyvyydestä.

        Töitä siellä Karaportissa tehdään varmasti paljonkin, sitä en epäile yhtään. Tulokset eivät vaan ole olleet hirveän hyviä, mutta siitähän ei voi yksittäistä insinööriä syyttää.

        No, tuoreiden uutisten mukaan Suomeen on palkattu parisataa insinööriä lisää (ja ilmeisesti saman verran on vielä haussa) – ja toisaalta mm. Ranskassa potkitaan tuotekehityksen väkeä pihalle. Ilman tämän tarkempaa tietoa voisi ehkä päätellä, ettei ongelmien keskipiste sijaitisi Karaportissa… Ehkä se Allun hankita ei ainakaan ajoituksen kannalta ollut ihan ideaalinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Sinulla näyttää olevan sangen vähän tietämystä siitä, miten menestyksellisesti Karaportissa työskennellään. Huomautan, että se siis on se osa Nokiaa, joka oli median mielestä vähemmän seksikästä ja tylsää teollisuutta, mutta jäi eloon kun kännykkäteollisuudessa tapahtui murrosta ja muodostaa Nokian nyky-ytimen. Ruoholahdet jne eivät riittäneet kannattelemana kännykkäbisnestä.

        Tietysti Nokian verkkoliiketoiminnalla on silti haasteita. Tässä kannattaa huomata, että haasteita ovat tuoneet erityisesti Siemensin (liiketoimintaa Berliinissä, Münchenissä jne) ja sittemmin Alcatel-Lucentin (jonka pääpaikat ovat Pariisissa ja Manhattanilla) liiketoimintayksikköjen sulauttaminen, koska ne olivat kovin raskaita ja jäykkiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Berliinistä tuli mieleen tyhjien liiketilojen ongelma. Jos näet niitä tulee jollekin kadulle tai kauppakeskukseen, alkaa muillakin yrityksillä mennä helposti heikosti ympäristössä. Berliinissä näitä tyhjiksi jääneitä tiloja annettiin vuokralle aivan mitättömään hintaan tai jopa ilmaiseksi ehdolla, että vuokralainen lähtee pois heti, kun uusi vakinainen saadaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. UPM johtaja sanoi, että päätöksiä tehtäessä pitää yrittää katsoa 10…20V eteenpäin. Aika vaikeaa. Siis mitä internet vaikuttaa sosiaaliseille kontakteille, siis kun uudet sukupolvet tulevat. Itse olen ruvennut tekemään kotinojatuolissa matkoja, teatterissa käyntejä, luentojen kuuntelua ja muuta sellaista. Korona on tähän vaikuttanut, mutta minun kohdallani muutos on pysyvä. Arvelen, että pandemiosta tulee pysyvä ilmiö joka on on syytä huomioida työpaikkojen ja asuntojen sijoittelussa.
    PS luullakseni aika monet ihmiset viihtyvä Karakalliossa eivätkä lainkaan kaipaa Helsingin yökerhoja, teattereita, museoita ja ruuhkaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Itse olen useamman kerran miettinyt, että kannattaako miniteriöiden ja Helsingin yliopiston maksaa Suomen korkeimpia vuokria toimitiloistaan? Vai ovatko nämä juuri niitä toimijoita, joiden vuoksi alueen vuokrataso on Suomen korkein (eli että korkeat vuokrat seuraisivat niitä, vaikka muuttaisivat pois ydinkeskustasta)?

    Pasilan-Vallilan alueelle on muodostunut aika merkittävä valkokaulustyöläisten toimistokeskittymä, mutta ennen Triplaa alue oli silti varsin eloton. Jos Tripla ja Keski-Pasilan rakentaminen saavat alueen heräämään paremmin henkiin, niin tässä olisi mallia muillekin. Espoossa sama on nähdäkseni jo toteutunut Leppävaaran alueella. Helsingin alueellisista keskuksista Itäkeskus ja Malmi ovat lähinnä liikenteen solmukohtia, eivät varsinaisia työpaikkakeskittymiä kuten myös Tapiola ja Matinkylä Espoossa.

    Mitä jos muutama ministeriö siirtyisi vaikka Herttoniemeen? Loisiko se Megahertsin ympäristöön enemmän elämää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Herbert Havu: Itse olen useamman kerran miettinyt, että kannattaako miniteriöiden ja Helsingin yliopiston maksaa Suomen korkeimpia vuokria toimitiloistaan?

      Yliopiston kohdalla ihan puhdas polkuriippuvuus on kyllä niin voimakas, ettei sen voi ajatella sijaitsevan oikein missään muualla. Se on ollut paikoillaan siitä lähtien kun muutto Turusta saatiin valmiiksi vuonna 1832. Metropysäkin nimikin kertoo jo jotain sen asemasta.

      Ja lisäksi lainkaan kaikki yliopistoon kuuluva ei näy päällepäin ulkopuolisille. Kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi 80 000 hyllymetriä kirjastoa tarkoitukseen erikseen kalliilla räätälöidyissä maanalaisissa luolissa. Jotka sivumennen sanoen omistaa yliopisto eikä valtio.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Herbert Havu:
      Tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Itse olen useamman kerran miettinyt, että kannattaako miniteriöiden ja Helsingin yliopiston maksaa Suomen korkeimpia vuokria toimitiloistaan? Vai ovatko nämä juuri niitä toimijoita, joiden vuoksi alueen vuokrataso on Suomen korkein (eli että korkeat vuokrat seuraisivat niitä, vaikka muuttaisivat pois ydinkeskustasta)?

      TL:

      Varmaan sekä että. Esimerkiksi ministeriöt pyörittävät valtavaa julkisten halkintojen kokonaisuutta, ja niissä käy myös tuhansia ihmisiä lobbaamassa vuosittain pääasiassa kai virkamiestasoa. Joskus tuli seurattua ministeriöiden julkisia kilpailutuksia, mutta väliin jäivät, koska kilpailutusehdot käytännössä epäsuorasti vaativat usein, että olisi pitänyt olla toimipaikka lähellä ministeriötä. Ehkä nyt korona-aikana ehtoihin on tullut jotain muutosta, mutta jos pitäisi esim. ravata ministeriön toimitiloissa projektin ajan, niin kyllähän siihen on alemmat kustannukset, jos toimipaikka on ministeriön lähellä kuin jos palvelun tuottajana on vaikka inarilainen yritys.

      Yliopistojen läheisyys tunnetusti houkuttelee monia yrityksiä, ja osa yrityksistä perustetaan yliopiston sisältä käsin start-upeinakin. Käytännössä Lappeenrannan, Seinäjoen ja Joensuun kaltaisetkin paikkakunnat keräävät yliopiston tai yliopistokeskuksen ympärille yrityksiä, kun taas ilman yliopistoa ne saattaisivat olla kuolevia kuntia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mielestäni tulkitsit helpon saavutettavuuden merkityksen väärin. Lisääntyneet kontaktit toki auttavat ideoita muuttumaan liikevaihdoksi, mutta toinen tärkeä tekijä on keskittymän tuoma mahdollisuus erikoistumiseen. Iso osa viime vuosisatojen talouskasvusta on tullut erikoistumisen tuomasta tuottavuuden noususta.
    Helsinki on monella alalla aivan liian pieni ja hajautunut kaupunki pitkälle menevään erikoistumiseen, koska jos osaamisesi on hyvin spesifiä, et halua asua paikassa jossa sinulla on vain yksi potentiaalinen asiakas/työnantaja. Tätä yleensä ajatellaan vain kaupunkien välillä, mutta sillä on paljon vaikutusta myös kaupungin sisällä, sillä erikoistumisen houkuttelevuutta vähentää takuulla se jos työpaikan/asiakkaan vaihto vaatii tuntia pitemmät työmatkat tai muuttamisen toiselle asuinalueelle.
    Tämä näkyy käytännössä siinä ettei väärässä paikassa sijaitseva firma saa houkuteltua parhaita työntekijöitä ja on sen takia tuottavuudeltaan ja kannattavuudeltaan huonompi, eikä pysty maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja joka jälleen huonontaa firman houkuttelevuutta.

    Eli helppo saavutettavuus ON kasautumisetu ja itseriittoinen kitsas työnantaja, jonka työpaikat sijaitsevat Karakalliossa joutuu tyytymään niihin työntekijöihin, jotka muilta jäävät yli.
    Keskustassa pääkonttoriaan pitävä metsäyhtiö siten todennäköisesti saa esim. parempia juristeja kuin Kehä 3:lla sijaitseva, koska parhaat juristit tekevät työtään keskustassa, eivätkä siten työnantajaa vaihtaessaan menetä kavereitaan ja totuttua työmatkaansa ja asuinpaikkaansa.

    Mitä taas tulee kaupungin virkamiesten rooliin tällaisen kasautumisetuja edistävän kaupungin luomisessa, olen samaa mieltä kanssasi, eli en usko siihen. Track record on perin kehno, Helsinkiä on pitkään rakennettu väärin ja vääriin paikkoihin: on tuotettu lähiötä kun ihmiset haluavat kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jos kaupungin ml kaupunkisuunnittelun tavoitteena olisi kaupunkilaisten palvelu, niin tällöin keskustaan pitäisi laittaa sairaalat. Sairaaloihin pitää päästä julkisella liikenteellä hyvin kaikkina päivinä. Ellei sitten tavoitteena ole sairaaloiden käytön mahdollisimman vaikea saavutettavuus.
    Julkisten viranomaisten sijoittuminen keskustaan asiantuntijoiden osalta olisi toivottavaa, jotta nämä asiantuntijat kulkisivat helposti selvittämässä kaupunkilaisten tarpeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kaupunkilainen: Jos kaupungin ml kaupunkisuunnittelun tavoitteena olisi kaupunkilaisten palvelu, niin tällöin keskustaan pitäisi laittaa sairaalat. Sairaaloihin pitää päästä julkisella liikenteellä hyvin kaikkina päivinä.

      Ohitat nyt kokonaan sen, että sairaalaan pitää päästä myös hälytysajoneuvolla mahdollisimman nopeasti kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Tässä suhteessa keskusta epäilemättä ei ole paras mahdollinen sijoituspaikka.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Minäkin muistan sen työkalun ja sillä tehdyt tavoitettavuuskartat – Hesarikin julkaisi niitä.

    Mutta niiden perusteella tavoitettavin paikka ei suinkaan muistaakseni ollut keskusta, vaan Käpylän ”aseman” korttelit. Ainakin jos kysymyksenasettelu oli siten, että kuinka monta ihmistä pääsee kotoaan puolessa tunnissa joukkoliikennettä käyttäen kuhunkin paikkaan, Käpylän asema oli keskeisin.

    Sittemmin Pasilaan on rakennettu paljon ja Kalasatama sekä ainakin valtaosa Jätkäsaarta mahtunee puolen tunnin sisään Käpylästä. Lähitulevaisuudessa Raidejokeri ulottanee puolen tunnin aluetta hieman pidemmälle itään ja länteen. Käpylän tavoitettavuusylivoima lienee siis selvästi kasvanut. Mutta näkyykö tämä missään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. ”Tuosta havainnosta ei voi päätellä, että sijainti keskustassa on tehnyt niistä tuottavampia”

    No, ainakin sen, että firma on pysynyt keskustassa pitkään, luulisi kertovan siitä, että vuokranmaksukyky on vähintään säilynyt, jos ei parantunut.

    Omaan silmääni korkea rakentaminen ei helsinkiläisellä mallilla näytä oikein ratkaisulta mihinkään. Redin tornien rakentuminen myöhästyi vuosia SRV:n hankkiessa rahoitusta (rahoitusalan säännöt tiukentuivat finanssikriisin jälkeen) ja kauppakeskus ja ensimmäinen torni suistivat koko firman tappiolle. Tosin varmaan saavat lopulta rahansa suunnilleen pois, jos loppujen tornien rakentaminen sujuu. Hommassa oli kuitenkin todellinen riski, että rakennusfirma kaatuu siihen.

    Pasilan torneissa on samaa vikaa. Suunnittelukilpailu otettiin kertaalleen uusiksi, kun halukkaita rakennuttajia ei ilmaantunut, ja paraikaa YIT yrittää halpuuttaa suunnitelmia ja riitelee viraston kanssa. Kolmion muotoisista torneista näki heti kilpailun ratkettua, että pohjamuoto on epätaloudellinen. Itse ihmettelin, että miten YIT:n kaltainen putiikki edes ehdottaa tuommoisia, mutta näemmä tulivat sittemmin laskuissaan itsekin siihen tulokseen, että pitäis saada paksumpi ja edullisempi torni.

    Helsinkiläisten pilvenpiirtäjien rakentamisessa on siis melkoisen pitkät tai suorastaan tolkuttomat käynnistysajat ja vaatimuksena satojen miljardien eurojen rahoituksen löytyminen. En tiedä, johtuuko vaan kaavoittajien tyyriistä ideoista vai mistä. Redi on tietysti ilmiselvästi kallis tapa rakentaa, kun kompleksin läpi menee metro ja moottoritie, ja torneja tehdään kauppakeskuksen katolle, jolloin perustukset täytyy tehdä vuosia ennen tornia, eli niissä on pääomaa kiinni tyhjän panttina pitkään. Näin ei olisi ollut mikään pakko tehdä, vaan rakennukset olisi voinut kaavoittaa omina kokonaisuuksinaan kadun varteen ja luovuttaa tontit eri toimijoille. SRV:kin talous saattaisi näyttää paremmalta.

    Vai lasketaanko Kalasatamaa ja Pasilaa keskustaksi tässä yhteydessä? Tornien haikaileminen vanhaan keskustaan tuntuu vähän hassulta sekin, kun sinne on rakennettu Töölönlahden toimistotalojen kaltaista harvaleppävaaraa. Jos tehoja halutaan lisätä, niin mahdollisuuksia näyttäisi olevan aika paljon Helsingin perinteisen räystäskorkeuden sisälläkin, ja niitä voisi hyödyntää ilman noita tornien haittoja, eli ilman, että aloitukseen menee kymmenen vuotta ja puoli miljardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pahinta torneille (joita itse kannatan, ja siis nykyistä Helsinki-visiota) on päällä oleva tilanne (korona ja sen seurauksena talous vaikeuksissa), jossa maahanmuutto lienee seis. Lieneekö myös maan sisäinen muutto seis? Suomessa vain on luontaisesti liian vähän ihmisiä (noin Pietarin asukasluku) kaikille noille torneille? Joita myös maakuntien keskuskaupungeissa yritetään ’kopioida’. Syrjäisissä maakunnissa (niitä kiertäneenä) ei ole enää kovin paljon tyhjennettävää. (Ja syntyvyys. Ennen hyvä muistisääntö oli, että Suomessa syntyy ja kuolee vuosittain n. 50 000 ihmistä. N. 1% väestöstä ’vaihtuu’/v. Nyt syntyvyys huitelee reilusti alle 50 000 tuhannen, kuolleisuus yli 50 000.) Tässä saattaa käydä kuin Turun ratikalle [päättävät ihmiset vaihtoon!], että suunnitelmat on valmiina seuraavaksi viideksi vuodeksi – ja sillä välillä ei tapahdu mitään. [Ps. Sidonnaisuudet: Olen kahden, eiku, kolmen kaupungin ’kansalainen’. R:ma-Turku-H:ki]

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.