Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?

Hel­sin­gin kes­kus­ta on hyvä paik­ka työ­pai­koil­le kah­des­ta eri syystä

  • Kes­kus­ta – tar­kem­min sanoen osa sii­tä – on seu­dun par­hai­ten jouk­ko­lii­ken­teel­lä saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va paik­ka. Jos­kus HSL:n sivuil­la oli mat­ka-aika­kart­ta, jos­ta saat­toi las­kea mat­ka-ajan eri puo­lil­ta seu­tua annet­tuun pis­tee­seen. Vali­tet­ta­vas­ti en tätä erin­omais­ta työ­ka­lua siel­tä enää löytänyt.
  • Yri­tyk­set hyö­ty­vät kasau­tu­mi­se­duis­ta. Tie­de­tään, että yri­tys­ten tuot­ta­vuus nousee, kun saman alan yri­tyk­siä toi­mii lähel­lä toisiaan.

Vir­ka­mie­het tois­ta­vat mie­lel­lään, että seu­dun tuot­ta­vim­mat työ­pai­kat ovat Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Sik­si työ­pai­koil­le on rai­vat­ta­va siel­tä tilaa. Minus­ta täs­sä väit­tees­sä on kehä­pää­tel­män makua. Kun seu­dun kal­leim­mat toi­mis­to­ne­liöt ovat kes­kus­tas­sa, siel­lä voi olla vain hyvin tuot­ta­via yri­tyk­siä. Muil­la ei ole varaa.

Tuos­ta havain­nos­ta ei voi pää­tel­lä, että sijain­ti kes­kus­tas­sa on teh­nyt niis­tä tuot­ta­vam­pia eikä siis sitä­kään, että tilan rai­vaa­mi­nen toi­mis­toil­le lisäk­si näin yri­tys­ten tuot­ta­vuut­ta ja kan­san­ta­lou­den menestystä.

Se voi sil­ti olla tot­ta, mut­ta tämä kos­kee vain osaa yrityksistä.

Kasaus­tu­mi­se­dus­ta hyö­tyy vain osa yrityksistä

Työ­mat­kan help­pou­des­ta hyö­ty­vät kaik­ki yri­tyk­set, mut­ta kes­kus­tan tuo­mis­ta kasaus­tu­mi­se­duis­ta hyö­tyy mer­kit­tä­väs­ti vain osa yrityksistä.

Nyt seu­raa raju yksin­ker­tais­tus. Jaan yri­tyk­set nii­hin, jot­ka hyö­ty­vät kasau­tu­mi­se­duis­ta kes­kus­tas­sa ja nii­hin, jot­ka eivät hyödy.

Aloi­tan jälkimmäisestä.

Viras­to­mai­nen työ­paik­ka, johon saa­vu­taan aamul­la klo 8, puur­re­taan työ­pöy­dän ääres­sä, käy­dään syö­mäs­sä työ­paik­ka­ruo­ka­las­sa klo 12 ja pois­tu­taan työ­pai­kal­ta suo­raan kotiin klo 16 käy­mät­tä ker­taa­kaan talon ulko­puo­lel­la. Kasau­tu­mi­se­tu­jen kan­nal­ta täl­lai­nen työ­paik­ka voi­si olla mis­sä vain. Hen­ki­lö­kun­nan vai­va­ton pää­sy työ­pai­kal­le on sil­le ainoa hyö­ty sijain­nis­ta keskustassa.

Toi­sen­lai­ses­sa työ­pai­kas­sa oma toi­mis­to on lähin­nä vain tuki­koh­ta, jos­sa pii­pah­de­taan ja jos­sa on sil­loin täl­löin fir­man sisäi­siä pala­ve­re­ja. Työ­päi­vän aika­na on monia tapaa­mi­sia talon ulko­puo­lel­la. Täl­lai­sen yri­tyk­sen kan­nat­taa sijai­ta 15 minuu­tin kau­pun­gis­sa, jos­sa pää­see kävel­len useim­piin rele­vant­tei­hin koh­tei­siin ja jos­sa voi syn­tyä vahin­gos­sa myös antoi­sia satun­nai­sia kohtaamisia.

Nyt voi tul­la vää­rä tuo­mio, mut­ta väi­tän. ettei Enso-Gutzei­tin tuot­ta­vuut­ta nos­ta pal­jon­kaan se, että sil­lä on pra­mea pää­kont­to­ri Kata­ja­no­kal­la. Sta­tus­ta se toki antaa.

Nokian kal­tai­nen itse­riit­toi­nen yri­tys, jol­la on kit­saat omis­ta­jat, voi sijai­ta mel­kein mis­sä tahan­sa, jopa Karakalliossa.

Olen part­ne­ri­na Board­man Oy:ssä, joka on erän­lai­nen yri­tys­joh­don aat­teel­li­nen kou­lu­tus- ja men­to­roin­ti yri­tys. Se sijait­si aiem­min Tapio­las­sa, mut­ta muut­ti siel­tä Kamp­piin. Muut­to Kamp­piin kes­kel­le kaik­kea nos­ti sen toi­min­nan aivan uuteen len­toon. Sen tuot­ta­vuut­ta sijain­ti kes­kus­tas­sa nos­ti siis val­ta­vas­ti. Yri­tyk­ses­sä on vain muu­ta­ma työn­te­ki­jä, mut­ta sen tilois­sa koh­taa kym­me­niä ihmi­siä päivittäin.

Start upil­la ei ole varaa toi­mis­toon ydinkeskustassa 

Eni­ten kon­tak­tien help­pou­des­ta hyö­tyi­si­vät alku­vai­hees­sa ole­van start upit. Niil­lä taas on har­voin talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia toi­mis­toon ydin­kes­kus­tas­sa. Kun Ber­lii­nis­sä oli aluk­si kaik­ki hal­paa, sin­ne syn­tyi todel­la elä­vä start up ‑tihen­ty­mä. Se alkoi menes­tyä lii­an­kin hyvin ja nyt ovat neliöt hinnoissaan

Erit­täin hyvä han­ke täs­sä mie­les­sä on Marian val­tai­sa start up ‑kes­kus, ei huip­pu­pai­kal­la työ­mat­ko­ja aja­tel­len, mut­ta kon­tak­tien kan­nal­ta hyvä. Luu­len myös, että Val­li­lan alu­eel­le on nouse­mas­sa inno­va­tii­vis­ten yri­tys­ten tihen­ty­mä ihan ilman kau­pun­gin opas­tus­ta. Se ei kuu­lu samaan 15 minuu­tin kau­pun­kiin kes­kus­tan kans­sa, mut­ta se voi muo­dos­taa oman.

Mark­ki­nat vai vir­ka­mie­het portinvartioina?

Kes­kus­ta­vi­sios­sa sano­taan, että kos­ka par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vil­le pai­koil­le eivät pää­se kaik­ki, kau­pun­gin on prio­ri­soi­ta­va. (Kes­kus­ta­vi­sion tie­dos­to­muo­to on sel­lai­nen, ettei sii­nä voi käyt­tää hakua, enkä enää löy­dä tark­kaa sana­muo­toa.) Vaik­ka pidän KYM­Pin vir­ka­mie­hiä huip­puo­saa­ji­na, tätä teh­tä­vää en heil­le antai­si. Kaik­ki hyö­ty­vät hen­ki­lö­kun­nan hel­pos­ta pää­sys­tä työ­pai­koil­leen, mut­ta vain osa hyö­tyy kes­kus­tan tar­joa­mis­ta kon­tak­teis­ta ja kasau­tu­mi­se­duis­ta. Joten­kin uskon täs­sä mark­ki­noi­hin enem­män kuin vir­ka­mies­ten ereh­ty­mät­tö­myy­teen. Yri­tys, joka hyö­tyy eri­tyi­sen pal­jon sijain­nis­ta kes­kus­tas­sa, tie­tää sen par­hai­ten itse ja mak­saa sii­tä vähän mui­ta enem­män. Jos kysy­tään, kuka halu­aa ton­tin kes­kus­tas­ta hal­val­la, kaik­ki osta­vat kätensä.

Valit­si­ja­na kau­pun­ki var­maan­kin pai­not­tai­si myös yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­ja. Näin ei pitäi­si teh­dä, mut­ta kun naa­pu­ri­kau­pun­git niin teke­vät, on Hel­sin­gin­kin teh­tä­vä. Ter­veh­dyt­täi­si tilan­net­ta, jos yhtei­sö­ve­rot pitäi­si jaet­tai­siin seu­dun kun­nil­le asu­kas­lu­vun suh­tees­sa, mut­ta sil­loin kes­kus­kau­pun­kien on saa­ta­va jokin kor­vaus maan osoit­ta­mi­ses­ta työpaikoille.

Kaup­pa antaa tilaa muil­le toiminnoille? 

Eri­kois­kaup­pa siir­tyy vauh­dil­la net­tiin. Tämä on isku Hel­sin­gin kes­kus­tal­le, mut­ta se voi olla myös voi­ma­va­ra. Vapau­tuu­han suu­ri mää­rä hyvää tilaa muul­le toiminnalle.

Raken­ne­taan ylöspäin?

Me olem­me jos­kus vuon­na 2011 päät­tä­neet, että kes­kus­tas­sa ei sal­li­ta muu­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta kuin kir­kon­tor­nit ja Hotel­li Tor­nin luvat­to­man rakennuksen.

En ole var­ma, että tämä oli vii­sas pää­tös. En ole eri­tyi­sen innos­tu­nut kor­keis­ta tor­neis­ta esi­kau­pun­kia­lueil­la, mut­ta kes­kus­tas­sa niis­tä oli­si toi­saal­ta ilmeis­tä hyö­tyä, kos­ka nii­den avul­la kes­kus­taan mah­tui­si sekä enem­män toi­mis­to­ja että enem­män asuk­kai­ta. Olen aika var­ma, että tule­vat suku­pol­vet tule­vat kor­jaa­maan tämän erehdyksemme.

Tor­neis­ta saa myös kau­niin, mut­ta se mak­saa. Esi­kau­pun­kei­hin ei sik­si saa­da kau­nii­ta tor­ne­ja, mut­ta kes­kus­tas­sa nii­den talous kes­tää visu­aa­li­sia vaa­ti­muk­sia paremmin.

Mut­ta onko niin­kään itses­tään sel­vää, että kes­kus­tas­sa pitäi­si prio­ri­soi­da toi­mis­to­ja asun­to­jen sijaan?

 

 

37 vastausta artikkeliin “Keskustavisio (2) Millaiset työpaikat kuuluvat keskustaan?”

  1. Pelk­kä hal­pa neliö­hin­ta ei rii­tä. Muu­toin­han yri­tys kan­nat­tai­si lait­taa jon­ne­kin Uuden­maan pie­nem­män kau­pun­gin kes­kus­taan, tai radan­var­ren pysä­kin vie­reen. Pai­kas­sa pitää olla inno­va­tii­vi­suut­ta, imua, veto­voi­maa, sen ener­gia pitää tukea tuo­tan­toa ja fii­lis ja pös­sis pitää teki­jöil­lä olla sel­lai­nen että he itse tun­te­vat olon­sa kotoi­sik­si. Ber­lii­nis­sä hal­van neliö­hin­nan lisäk­si oli myös pal­jon kult­tuu­ria ja yöelä­mää, jot­ka aut­toi­vat osal­taan star­tup­pien kotou­tu­mis­ta alu­eel­le. Kult­tuu­ria ei voi mita­ta mil­lään yksit­täi­sel­lä mit­ta­ril­la, se on moniu­lot­teis­ta, rön­syi­le­vää, kva­li­ta­tii­vis­ta (kvan­ti­ta­tii­vi­sen sijaan) ja jat­ku­vas­sa dynaa­mi­ses­sa kaa­ok­ses­sa. Samal­la taval­la nykyi­nen jenk­ki­vi­bo­ja hake­va star­tup-poruk­ka etsii kult­tuu­ria mm. Bur­ning Manis­ta kes­kel­tä aavik­koa, vaik­ka tapah­tu­man saa­vu­tet­ta­vuus logis­ti­ses­ti ei ole miten­kään jär­ke­vä ja ope­raa­tio muu­ten­kin on todel­la tee-se-itse.

  2. Jos­kus HSL:n sivuil­la oli mat­ka-aika­kart­ta, jos­ta saat­to las­kea mat­ka-ajan eri puo­lil­ta seu­tua annet­tuun pis­tee­seen. Vali­tet­ta­vas­ti en tätä erin­omais­ta työ­ka­lua siel­tä enää löytänyt.

    Tar­koi­tit ken­ties Reit­tio­pas­ta https://reittiopas.hsl.fi/ — vai onko jos­kus ollut ole­mas­sa joku vie­lä­kin hie­nom­pi, jos­ta en ole tien­nyt mitään?

    1. Tar­koi­tan kart­taa, jos­sa voi vali­ta pis­teen, vaik­ka alek­san­te­rin­ka­dun alku­pää ja se piir­tää tai värit­tään seu­dun kar­tan näyt­täen, mis­tä sin­ne pää­see alle 15 minuu­tin, alle 30 minuu­tin ja niin edelleen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tar­koi­tan kart­taa, jos­sa voi vali­ta pis­teen, vaik­ka alek­san­te­rin­ka­dun alku­pää ja se piir­tää tai värit­tään seu­dun kar­tan näyt­täen, mis­tä sin­ne pää­see alle 15 minuu­tin, alle 30 minuu­tin ja niin edelleen.

        Löy­tyi HSL:n tie­do­te vuo­del­ta 2012, mut­ta itse sivus­to on kadon­nut, Inter­net Arc­hi­ven tal­len­nus­ten lop­pu­mi­ses­ta pää­tel­len lop­pu­vuo­des­ta 2017. Samaan viit­taa tämä.

  3. Jos te ette sitä tee, tule­vat suku­pol­vet sen teke­vät. Sitä, että mitä nii­hin kor­keam­piin raken­nuk­siin tulee pal­jas­tu­nee ajan myö­tä, maa­il­mal­la­han ei ole poik­keuk­sel­lis­ta, että toi­mis­to­ja täyn­nä ole­van tor­nin vie­res­sä on tor­ni, jos­sa on ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa pari has­sua kaup­paa ja toi­mis­toa ja sii­tä ylös­päin pelk­kiä asun­to­ja. Toi­voi­sin sik­si, että kun täs­tä type­räs­tä pää­tök­ses­tä luo­vu­taan ja kor­keam­pia tor­ne­ja ale­taan raken­ta­maan niin sii­nä annet­tai­siin mark­ki­noil­le aika vapaat kädet mää­rä­tä mis­sä suh­tees­sa mihin­kin tor­niin tulee nii­tä asun­to­ja ja toi­mis­to­ja. Pel­kään, että meil­lä anne­taan vir­ka­mie­hel­le kynä käteen ja siel­tä tulee mää­räyk­se­nä, että tor­ni A on kor­kein­taan 20% toi­mis­to­ja ja tor­niin B nii­tä toi­mis­to­ja on pak­ko lait­taa vähin­tään 80%. Kaik­kein jär­ke­vin­tä­hän oli­si pyr­kiä raken­ta­maan sen tor­nin tilat mah­dol­li­sim­man jous­ta­vak­si niin, että tämä suh­de mää­räy­tyy sen mukaan kum­pi on val­miim­pi mak­sa­maan enem­män: asun­toa kes­kus­tas­ta etsi­vät asuk­kaat vai toi­mis­toa kes­kus­tas­ta etsi­vät yri­tyk­set. Kun kat­soo mil­lä vauh­dil­la Hel­sin­gis­sä vir­ka­mies­ko­neis­to neli­raa­ja­jar­rut­taa tyh­jä­nä ole­vien toi­mis­to­ti­lo­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si, vaik­ka kes­kus­tas­sa asu­mi­ses­ta haa­vei­le­via on naa­pu­ri­kau­pun­git­kin pul­lol­laan niin vähän kal­lis­tun pes­si­mis­min puolelle.

    1. Juk­kis:
      Jos te ette sitä tee, tule­vat suku­pol­vet sen teke­vät. Sitä, että mitä nii­hin kor­keam­piin raken­nuk­siin tulee pal­jas­tu­nee ajan myö­tä, maa­il­mal­la­han ei ole poik­keuk­sel­lis­ta, että toi­mis­to­ja täyn­nä ole­van tor­nin vie­res­sä on tor­ni, jos­sa on ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa pari has­sua kaup­paa ja toi­mis­toa ja sii­tä ylös­päin pelk­kiä asun­to­ja. Toi­voi­sin sik­si, että kun täs­tä type­räs­tä pää­tök­ses­tä luo­vu­taan ja kor­keam­pia tor­ne­ja ale­taan raken­ta­maan niin sii­nä annet­tai­siin mark­ki­noil­le aika vapaat kädet mää­rä­tä mis­sä suh­tees­sa mihin­kin tor­niin tulee nii­tä asun­to­ja ja toi­mis­to­ja. Pel­kään, että meil­lä anne­taan vir­ka­mie­hel­le kynä käteen ja siel­tä tulee mää­räyk­se­nä, että tor­ni A on kor­kein­taan 20% toi­mis­to­ja ja tor­niin B nii­tä toi­mis­to­ja on pak­ko lait­taa vähin­tään 80%. Kaik­kein jär­ke­vin­tä­hän oli­si pyr­kiä raken­ta­maan sen tor­nin tilat mah­dol­li­sim­man jous­ta­vak­si niin, että tämä suh­de mää­räy­tyy sen mukaan kum­pi on val­miim­pi mak­sa­maan enem­män: asun­toa kes­kus­tas­ta etsi­vät asuk­kaat vai toi­mis­toa kes­kus­tas­ta etsi­vät yri­tyk­set. Kun kat­soo mil­lä vauh­dil­la Hel­sin­gis­sä vir­ka­mies­ko­neis­to neli­raa­ja­jar­rut­taa tyh­jä­nä ole­vien toi­mis­to­ti­lo­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si, vaik­ka kes­kus­tas­sa asu­mi­ses­ta haa­vei­le­via on naa­pu­ri­kau­pun­git­kin pul­lol­laan niin vähän kal­lis­tun pes­si­mis­min puolelle.

      Lain­sää­dän­tö ja jul­kis­hal­lin­to on mili­ta­ri­soi­tu var­mis­ta­maan että asu­mi­sen hin­ta ja asun­to­jen hin­nat nouse­vat vuo­des­ta toi­seen. Täl­lä taas var­mis­te­taan elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys, ja tuo­tot van­hem­mil­le suku­pol­vil­le. Tie­tys­tä tämä vaa­tii että ihmi­set otta­vat yhä suu­rem­pia ja suu­rem­pia lai­no­ja vuo­des­ta toiseen.

      Joku­han jo varoit­te­li että nykyi­nen koro­na­la­ma jat­kues­saan voi­si aiheut­taa ikä­viä ilmiöi­tä näis­sä ‘hal­vois­sa’ asun­nois­sa, jois­sa mer­kit­tä­vä osa osak­keen lai­naa on talo­yh­tiön­lai­no­ja. Oikein pahas­sa tilan­tees­sa näis­tä asun­nois­ta tulee mus­tia mai­jo­ja joi­ta kukaan ei halua ottaa vas­tuul­leen. Sitä sit­ten sopii poh­tia että onko vika maa­il­mas­sa vai täs­sä velkamallissa?

  4. Kan­nat­taa vie­rail­la Tam­pe­reel­la, mai­se­ma on muut­tu­nut vajaas­sa vuo­des­sa kun ”pil­ven­piir­tä­jiä” nousee nyt usei­ta. Ja lisää on tulos­sa. Tam­pe­reen rai­tio­tien var­teen näyt­täi­si myös syn­ty­vän uut­ta käve­ly­kort­te­lia monin paikoin.

  5. Hen­ki­lö­kun­nan vai­va­ton pää­sy työ­pai­kal­le voi olla var­sin mer­kit­tä­vä­kin hyö­ty yritykselle.

    Tut­ki­ja oli nuo­re­na mie­he­nä hom­mis­sa asian­tun­ti­jay­ri­tyk­ses­sä, joka toi­mi­ti­la­kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tääk­seen siir­si kont­to­rin ydin­kes­kus­tas­ta espoo­lai­seen busi­ness par­kiin. Vaik­ka espoo­lai­set työn­te­ki­jät oli­vat innois­saan, vaih­tui tuo­na vuon­na mel­kein kol­man­nes yri­tyk­sen työ­voi­mas­ta. Itä­hel­sin­ki­läi­sen per­hee­ni­sän sanoin: ”lap­sia oli­si kiva näh­dä muu­ten­kin kuin vii­kon­lop­pui­sin”. Pikais­ten paik­kaus­rek­ry­toin­tien ja pereh­dy­tys­ten joh­dos­ta sääs­tö kävi kal­liik­si. Sit­tem­min yri­tys on palan­nut takai­sin Hel­sin­gin keskustaan. 

    Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan nerok­kuus pii­lee sii­nä, että (i) har­val­la työn­te­ki­jäl­lä on ylitsepääsemätön/epäinhimillinen mat­ka toi­mis­tol­le, ja (ii) työ­paik­ka on mah­dol­li­nen myös Uuden­maan ulko­puo­len radan­var­si­kau­pun­geis­ta tule­val­le työvoimalle. 

    Täs­tä syys­tä uskon ”Tul­li­hal­li­tuk­sen talo toi­mis­to­ti­lak­si” ‑tyyp­pi­siin hankkeisiin.

    Bubbling under: muis­tan myös Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­man ”lämpökartta”-työkalun. Verk­ko­pal­ve­luun sai muis­taak­se­ni syöt­tää halua­man­sa mää­rän osoit­tei­ta, ja pal­ve­lu las­ki opti­maa­li­sia sijain­te­ja osoit­tei­den välil­lä. Ver­ra­ton apu­vä­li­ne muu­al­ta Hel­sin­kiin muuttajalle!

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: toi­mi­ti­la­kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tääk­seen siir­si kont­to­rin ydin­kes­kus­tas­ta espoo­lai­seen busi­ness par­kiin. Vaik­ka espoo­lai­set työn­te­ki­jät oli­vat innois­saan, vaih­tui tuo­na vuon­na mel­kein kol­man­nes yri­tyk­sen työ­voi­mas­ta. Itä­hel­sin­ki­läi­sen per­hee­ni­sän sanoin: ”lap­sia oli­si kiva näh­dä muu­ten­kin kuin viikonloppuisin”. 

      Tämä­hän on ihan sel­vä tilan­ne vaik­ka siir­to teh­täi­siin päin­vas­tai­seen suun­taan. Yri­tyk­sen työn­te­ki­jät tule­vat jol­tain työs­sä­käyn­tia­lu­eel­ta ja jos paik­ka muut­tuu, kaik­kien työ­mat­ka muut­tuu. Toki kes­kus­tas­ta lai­dal­le-siir­ros­sa muu­tos tul­lee suu­rem­pa­na kuin lai­dal­ta kes­kus­taan-muu­tos­sa. Mut­ta mitä suu­rem­man rek­ry­toin­ti­poh­jan yri­tys halu­aa tai tar­vit­see, sen fik­sum­paa sen on sijoit­tua keskustaan.

      Oma työ­paik­ka­ni sijait­see pie­nes­sä kehys­kun­nas­sa. Tämän jos siir­täi­si kes­kus­kau­pun­gin kes­kus­taan, yli puo­lel­la työn­te­ki­jöis­tä mat­ka-aika kas­vai­si nykyi­ses­tä vähin­tään 30 minuut­tia. Työn­te­ki­jöi­den asuin­paik­ko­jen ”kes­kiar­vo” on sel­väs­ti kes­kus­kau­pun­gin täl­le puo­lel­la. Vas­taa­vas­ti kes­kus­kau­pun­gin taka­na asu­vat tus­kin näke­vät tätä työ­paik­kaa hou­kut­te­le­va­na. Jos haluai­si mak­si­moi­da rek­ry­toin­ti­poh­jan syvyy­den, kes­kus­ta oli­si var­maan se paik­ka, mut­ta muut­to luul­ta­vas­ti näkyi­si lyhy­tai­kai­se­na suu­re­na vaih­tu­vuu­te­na kun työn­te­ki­jät jär­jes­täy­tyi­si­vät uudel­leen alu­een yrityksissä.

  6. OS: “Nokian kal­tai­nen itse­riit­toi­nen yri­tys, jol­la on kit­saat omis­ta­jat, voi sijai­ta mel­kein mis­sä tahan­sa, jopa Karakalliossa.”

    Sat­tu­mal­ta satun tie­tä­mään, että Kara­por­tis­sa teh­dään ihan oikei­ta R&D‑hommia eikä har­ras­te­ta vain jotain kon­sult­ti­hö­pi­nää tai star­tup-pöhi­nää (“täs­sä me kaik­ki vii­si istu­taan lat­te­mu­kien samas­sa 10 neliön huo­nes­sa devaa­mas­sa aivan mah­ta­vaa mobii­li­pal­ve­lua”). Oli­si vähän vai­kea näh­dä miten se kaik­ki, mitää siel­lä puu­hail­laan, onnis­tui­si jos­sain itäi­sen sata­ma­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa — aina­kin vai­keus­as­tei­ta voi­si tul­la tur­han­kin pal­jon, jos kai­kes­ta pitäi­si neu­vo­tel­la jon­kun kau­pun­ki­ku­va / ‑suun­nit­te­lu­vi­ras­ton kanssa.

    Toi­sek­seen Kara­port­ti on pal­jon parem­min saa­vu­tet­ta­vis­sa mm. Ota­nie­mes­tä — var­sin­kin jos muka­na sat­tuu ole­maan muu­ta­kin kuin mari­me­kon olkalaukku…

    1. ksee:
      OS: ”Nokian kal­tai­nen itse­riit­toi­nen yri­tys, jol­la on kit­saat omis­ta­jat, voi sijai­ta mel­kein mis­sä tahan­sa, jopa Karakalliossa.”

      Sat­tu­mal­ta satun tie­tä­mään, että Kara­por­tis­sa teh­dään ihan oikei­ta R&D‑hommia eikä har­ras­te­ta vain jotain kon­sult­ti­hö­pi­nää tai star­tup-pöhi­nää (”täs­sä me kaik­ki vii­si istu­taan lat­te­mu­kien samas­sa 10 neliön huo­nes­sa devaa­mas­sa aivan mah­ta­vaa mobii­li­pal­ve­lua”). Oli­si vähän vai­kea näh­dä miten se kaik­ki, mitää siel­lä puu­hail­laan, onnis­tui­si jos­sain itäi­sen sata­ma­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa – aina­kin vai­keus­as­tei­ta voi­si tul­la tur­han­kin pal­jon, jos kai­kes­ta pitäi­si neu­vo­tel­la jon­kun kau­pun­ki­ku­va / ‑suun­nit­te­lu­vi­ras­ton kanssa.

      Toi­sek­seen Kara­port­ti on pal­jon parem­min saa­vu­tet­ta­vis­sa mm. Ota­nie­mes­tä – var­sin­kin jos muka­na sat­tuu ole­maan muu­ta­kin kuin mari­me­kon olkalaukku…

      Niin no Nokial­le oli­si voi­nut käy­dä parem­min, jos sen työn­te­ki­jät oli­si­vat olleet vähän hete­ro­gee­ni­sem­pi jouk­ko kuin kasa far­ma­ri­vol­voi­le­via insi­nöö­ri­hen­ki­löi­tä. Mut­ta ei noil­le peri­fe­ria­kam­puk­sil­le saa­nut rek­ryt­tyä nii­tä luo­via ihmi­siä, joil­la oli­si voi­nut olla annet­ta­vaa esim. kän­ny­kän käy­tet­tä­vyy­del­le. Puna­vuo­res­ta ja Kal­lios­ta oli Mari­me­kon olka­lau­kun kans­sa lii­an pit­kä matka.

      1. Ex-head­hun­te­rin puo­li­so: Niin no Nokial­le oli­si voi­nut käy­dä parem­min, jos sen työn­te­ki­jät oli­si­vat olleet vähän hete­ro­gee­ni­sem­pi jouk­ko kuin kasa far­ma­ri­vol­voi­le­via insi­nöö­ri­hen­ki­löi­tä. Mut­ta ei noil­le peri­fe­ria­kam­puk­sil­le saa­nut rek­ryt­tyä nii­tä luo­via ihmi­siä, joil­la oli­si voi­nut olla annet­ta­vaa esim. kän­ny­kän käy­tet­tä­vyy­del­le. Puna­vuo­res­ta ja Kal­lios­ta oli Mari­me­kon olka­lau­kun kans­sa lii­an pit­kä matka.

        Sil­loin, kun Nokia vie­lä puu­has­te­li kän­ny­köi­den kans­sa, pää­kont­to­ri oli Kei­la­nie­mes­sä, tut­ki­mus­kes­kus Ruo­ho­lah­des­sa jne. Kara­por­tis­sa tai­si sil­loin olla vain kaik­kea epä­sek­si­käs­tä, joka ei sil­lois­ta joh­toa pal­joa kiinnosttanut.

      2. Ex-head­hun­te­rin puo­li­so: Niin no Nokial­le oli­si voi­nut käy­dä parem­min, jos sen työn­te­ki­jät oli­si­vat olleet vähän hete­ro­gee­ni­sem­pi jouk­ko kuin kasa far­ma­ri­vol­voi­le­via insi­nöö­ri­hen­ki­löi­tä. Mut­ta ei noil­le peri­fe­ria­kam­puk­sil­le saa­nut rek­ryt­tyä nii­tä luo­via ihmi­siä, joil­la oli­si voi­nut olla annet­ta­vaa esim. kän­ny­kän käy­tet­tä­vyy­del­le. Puna­vuo­res­ta ja Kal­lios­ta oli Mari­me­kon olka­lau­kun kans­sa lii­an pit­kä matka. 

        Nokial­la oli kän­nyk­kä-aikaan toi­mi­pis­tei­tä pk-seu­dul­la aina­kin Kei­la­nie­mes­sä, Pitä­jän­mäel­lä, Lep­pä­vaa­ras­sa ja Ruo­ho­lah­des­sa. Ruo­ho­lah­ti siis käve­ly­mat­kan pääs­sä Puna­vuo­res­ta ja metro/ratikkamatkan pääs­sä Kal­lios­ta. Sit­ten tie­tys­ti mones­sa muus­sa­kin kaupungissa.
        Kara­kal­lios­sa oli Nokia-Sie­mens Network joka nyt on siis pelk­kä Nokia.

      3. taas jon­kun mie­li­pi­de joka kos­kaan ei ole ollut tuo­te­ke­hi­tys hom­mis­sa. Ei ollut mitään ongel­maa saa­da ihmi­siä kehit­tä­mään kän­ny­kän käy­tet­tä­vyyt­tä. Kysy­mys on aina: mit­kä tavoit­teet ja prio­ri­tee­tit on ase­tet­tu tuo­te­hank­keel­le. Ne pää­tök­set teh­dään ylim­mäs­sä joh­dos­sa, jois­ta suh­teel­li­sen pie­ni osa oli insi­nöö­re­jä ja vie­lä pie­nem­pi osa sel­lai­sia jot­ka kos­kaan oli­vat teh­neet suun­nit­te­lu­työ­tä. N9 puhe­li­men käy­tet­tä­vyys oli hyvä, ei sii­nä ollut ongel­maa ja sen suun­nit­te­li huo­mat­ta­van iso mää­rä ihmi­siä joi­den työ on käyt­tö­liit­ty­män suunnittelu.

        Tyy­pil­li­ses­sä Nokian puhe­li­hank­kees­sa tär­kein yksit­täi­nen kri­tee­ri oli muut­tu­vat kus­tan­nuk­set. Ja ei tuos­ta oiken voi moit­tiak­kaan kun Nokia nousi tuol­la asen­teel­la mat­ka­pu­he­li­mis­sa ehdot­to­mak­si alan­joh­ta­jak­si. Kukaan mari­mek­ko hem­mo ei kos­kaa ole saa­nut yri­tyk­seel­laan 40% mark­ki­nao­suut­ta maa­il­mas­sa. Ja Nokian joh­to ei näh­nyt mark­ki­na­lo­gii­kan muut­tu­van. mikä on var­sin taval­lis­ta ei miten­kään nokia spe­si­fis­tä. IBM kävi aika­naan aika kuo­le­man laak­sos­sa kun lait­teis­to­jen hin­nat romahti.

    2. Kara­por­tis­sa teh­dään­kin, aivan kuten ilmai­sit, teol­li­ses­ti talou­del­li­ses­ti tuot­ta­vaa työ­tä. Tätä suun­nit­te­lua ei vaan osa­ta kuva­ta ei-insi­nöö­reil­le ymmär­ret­tä­väl­lä taval­la, sil­lä mediat ker­to­vat vain tek­ni­sis­tä epä­on­nis­tu­mi­sis­ta ts vir­heis­tä / vios­ta lop­pu­tu­lok­ses­sa mut­ta eivät ker­ro onnis­tu­mi­sis­ta. Vain fir­man talou­del­li­nen tulos on hel­pos­ti ymmärrettävä.
      Sinän­sä tuo Kara­port­ti on kyl­lä työn­te­ki­jäl­le pit­kän työ­mat­kan pääs­sä, jos ei asu pol­ku­pyö­rä­mat­kan etäi­syy­del­lä, max 4 km ympä­ri vuoden.

    3. Nokian kulut­ta­ja­lii­ke­toi­min­ta romah­ti aivan täy­sin alta ja B2B puo­lel­la­kin networks on kär­si­nyt 5G-epä­on­nis­tu­mi­sis­ta, joten ihan hir­veäs­ti en tuu­let­tai­si sii­tä nykyi­sen jär­jes­te­lyn hyvyydestä.

      Töi­tä siel­lä Kara­por­tis­sa teh­dään var­mas­ti pal­jon­kin, sitä en epäi­le yhtään. Tulok­set eivät vaan ole olleet hir­veän hyviä, mut­ta sii­tä­hän ei voi yksit­täis­tä insi­nöö­riä syyttää.

      1. Sepi:
        Nokian kulut­ta­ja­lii­ke­toi­min­ta romah­ti aivan täy­sin alta ja B2B puo­lel­la­kin networks on kär­si­nyt 5G-epä­on­nis­tu­mi­sis­ta, joten ihan hir­veäs­ti en tuu­let­tai­si sii­tä nykyi­sen jär­jes­te­lyn hyvyydestä.

        Töi­tä siel­lä Kara­por­tis­sa teh­dään var­mas­ti pal­jon­kin, sitä en epäi­le yhtään. Tulok­set eivät vaan ole olleet hir­veän hyviä, mut­ta sii­tä­hän ei voi yksit­täis­tä insi­nöö­riä syyttää.

        No, tuo­rei­den uutis­ten mukaan Suo­meen on pal­kat­tu pari­sa­taa insi­nöö­riä lisää (ja ilmei­ses­ti saman ver­ran on vie­lä haus­sa) — ja toi­saal­ta mm. Rans­kas­sa pot­ki­taan tuo­te­ke­hi­tyk­sen väkeä pihal­le. Ilman tämän tar­kem­paa tie­toa voi­si ehkä pää­tel­lä, ettei ongel­mien kes­ki­pis­te sijai­ti­si Kara­por­tis­sa… Ehkä se Allun han­ki­ta ei aina­kaan ajoi­tuk­sen kan­nal­ta ollut ihan ideaalinen.

      2. Sinul­la näyt­tää ole­van san­gen vähän tie­tä­mys­tä sii­tä, miten menes­tyk­sel­li­ses­ti Kara­por­tis­sa työs­ken­nel­lään. Huo­mau­tan, että se siis on se osa Noki­aa, joka oli median mie­les­tä vähem­män sek­si­käs­tä ja tyl­sää teol­li­suut­ta, mut­ta jäi eloon kun kän­nyk­kä­teol­li­suu­des­sa tapah­tui mur­ros­ta ja muo­dos­taa Nokian nyky-yti­men. Ruo­ho­lah­det jne eivät riit­tä­neet kan­nat­te­le­ma­na kännykkäbisnestä.

        Tie­tys­ti Nokian verk­ko­lii­ke­toi­min­nal­la on sil­ti haas­tei­ta. Täs­sä kan­nat­taa huo­ma­ta, että haas­tei­ta ovat tuo­neet eri­tyi­ses­ti Sie­men­sin (lii­ke­toi­min­taa Ber­lii­nis­sä, Münc­he­nis­sä jne) ja sit­tem­min Alca­tel-Lucen­tin (jon­ka pää­pai­kat ovat Parii­sis­sa ja Man­hat­ta­nil­la) lii­ke­toi­min­tayk­sik­kö­jen sulaut­ta­mi­nen, kos­ka ne oli­vat kovin ras­kai­ta ja jäykkiä.

  7. Ber­lii­nis­tä tuli mie­leen tyh­jien lii­ke­ti­lo­jen ongel­ma. Jos näet nii­tä tulee jol­le­kin kadul­le tai kaup­pa­kes­kuk­seen, alkaa muil­la­kin yri­tyk­sil­lä men­nä hel­pos­ti hei­kos­ti ympä­ris­tös­sä. Ber­lii­nis­sä näi­tä tyh­jik­si jää­nei­tä tilo­ja annet­tiin vuo­kral­le aivan mität­tö­mään hin­taan tai jopa ilmai­sek­si ehdol­la, että vuo­kra­lai­nen läh­tee pois heti, kun uusi vaki­nai­nen saadaan.

  8. UPM joh­ta­ja sanoi, että pää­tök­siä teh­täes­sä pitää yrit­tää kat­soa 10…20V eteen­päin. Aika vai­ke­aa. Siis mitä inter­net vai­kut­taa sosi­aa­li­seil­le kon­tak­teil­le, siis kun uudet suku­pol­vet tule­vat. Itse olen ruven­nut teke­mään koti­no­ja­tuo­lis­sa mat­ko­ja, teat­te­ris­sa käyn­te­jä, luen­to­jen kuun­te­lua ja muu­ta sel­lais­ta. Koro­na on tähän vai­kut­ta­nut, mut­ta minun koh­dal­la­ni muu­tos on pysy­vä. Arve­len, että pan­de­mios­ta tulee pysy­vä ilmiö joka on on syy­tä huo­mioi­da työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen sijoittelussa.
    PS luul­lak­se­ni aika monet ihmi­set viih­ty­vä Kara­kal­lios­sa eivät­kä lain­kaan kai­paa Hel­sin­gin yöker­ho­ja, teat­te­rei­ta, museoi­ta ja ruuhkaisuutta.

  9. Tär­keä ja mie­len­kiin­toi­nen aihe. Itse olen useam­man ker­ran miet­ti­nyt, että kan­nat­taa­ko mini­te­riöi­den ja Hel­sin­gin yli­opis­ton mak­saa Suo­men kor­keim­pia vuo­kria toi­mi­ti­lois­taan? Vai ovat­ko nämä juu­ri nii­tä toi­mi­joi­ta, joi­den vuok­si alu­een vuo­kra­ta­so on Suo­men kor­kein (eli että kor­keat vuo­krat seu­rai­si­vat nii­tä, vaik­ka muut­tai­si­vat pois ydinkeskustasta)?

    Pasi­lan-Val­li­lan alu­eel­le on muo­dos­tu­nut aika mer­kit­tä­vä val­ko­kau­lus­työ­läis­ten toi­mis­to­kes­kit­ty­mä, mut­ta ennen Triplaa alue oli sil­ti var­sin elo­ton. Jos Tripla ja Kes­ki-Pasi­lan raken­ta­mi­nen saa­vat alu­een herää­mään parem­min hen­kiin, niin täs­sä oli­si mal­lia muil­le­kin. Espoos­sa sama on näh­däk­se­ni jo toteu­tu­nut Lep­pä­vaa­ran alu­eel­la. Hel­sin­gin alu­eel­li­sis­ta kes­kuk­sis­ta Itä­kes­kus ja Mal­mi ovat lähin­nä lii­ken­teen sol­mu­koh­tia, eivät var­si­nai­sia työ­paik­ka­kes­kit­ty­miä kuten myös Tapio­la ja Matin­ky­lä Espoossa.

    Mitä jos muu­ta­ma minis­te­riö siir­tyi­si vaik­ka Hert­to­nie­meen? Loi­si­ko se Mega­hert­sin ympä­ris­töön enem­män elämää?

    1. Her­bert Havu: Itse olen useam­man ker­ran miet­ti­nyt, että kan­nat­taa­ko mini­te­riöi­den ja Hel­sin­gin yli­opis­ton mak­saa Suo­men kor­keim­pia vuo­kria toimitiloistaan? 

      Yli­opis­ton koh­dal­la ihan puh­das pol­ku­riip­pu­vuus on kyl­lä niin voi­ma­kas, ettei sen voi aja­tel­la sijait­se­van oikein mis­sään muu­al­la. Se on ollut pai­koil­laan sii­tä läh­tien kun muut­to Turus­ta saa­tiin val­miik­si vuon­na 1832. Met­ro­py­sä­kin nimi­kin ker­too jo jotain sen asemasta.

      Ja lisäk­si lain­kaan kaik­ki yli­opis­toon kuu­lu­va ei näy pääl­le­päin ulko­puo­li­sil­le. Koko­nai­suu­teen kuu­luu esi­mer­kik­si 80 000 hyl­ly­met­riä kir­jas­toa tar­koi­tuk­seen erik­seen kal­liil­la rää­tä­löi­dyis­sä maa­na­lai­sis­sa luo­lis­sa. Jot­ka sivu­men­nen sanoen omis­taa yli­opis­to eikä valtio.

    2. Her­bert Havu:
      Tär­keä ja mie­len­kiin­toi­nen aihe. Itse olen useam­man ker­ran miet­ti­nyt, että kan­nat­taa­ko mini­te­riöi­den ja Hel­sin­gin yli­opis­ton mak­saa Suo­men kor­keim­pia vuo­kria toi­mi­ti­lois­taan? Vai ovat­ko nämä juu­ri nii­tä toi­mi­joi­ta, joi­den vuok­si alu­een vuo­kra­ta­so on Suo­men kor­kein (eli että kor­keat vuo­krat seu­rai­si­vat nii­tä, vaik­ka muut­tai­si­vat pois ydinkeskustasta)?

      TL:

      Var­maan sekä että. Esi­mer­kik­si minis­te­riöt pyö­rit­tä­vät val­ta­vaa jul­kis­ten hal­kin­to­jen koko­nai­suut­ta, ja niis­sä käy myös tuhan­sia ihmi­siä lob­baa­mas­sa vuo­sit­tain pää­asias­sa kai vir­ka­mies­ta­soa. Jos­kus tuli seu­rat­tua minis­te­riöi­den jul­ki­sia kil­pai­lu­tuk­sia, mut­ta väliin jäi­vät, kos­ka kil­pai­lu­tuseh­dot käy­tän­nös­sä epä­suo­ras­ti vaa­ti­vat usein, että oli­si pitä­nyt olla toi­mi­paik­ka lähel­lä minis­te­riö­tä. Ehkä nyt koro­na-aika­na ehtoi­hin on tul­lut jotain muu­tos­ta, mut­ta jos pitäi­si esim. rava­ta minis­te­riön toi­mi­ti­lois­sa pro­jek­tin ajan, niin kyl­lä­hän sii­hen on alem­mat kus­tan­nuk­set, jos toi­mi­paik­ka on minis­te­riön lähel­lä kuin jos pal­ve­lun tuot­ta­ja­na on vaik­ka ina­ri­lai­nen yritys.

      Yli­opis­to­jen lähei­syys tun­ne­tus­ti hou­kut­te­lee monia yri­tyk­siä, ja osa yri­tyk­sis­tä perus­te­taan yli­opis­ton sisäl­tä käsin start-upei­na­kin. Käy­tän­nös­sä Lap­peen­ran­nan, Sei­nä­joen ja Joen­suun kal­tai­set­kin paik­ka­kun­nat kerää­vät yli­opis­ton tai yli­opis­to­kes­kuk­sen ympä­ril­le yri­tyk­siä, kun taas ilman yli­opis­toa ne saat­tai­si­vat olla kuo­le­via kuntia.

  10. Mie­les­tä­ni tul­kit­sit hel­pon saa­vu­tet­ta­vuu­den mer­ki­tyk­sen vää­rin. Lisään­ty­neet kon­tak­tit toki aut­ta­vat ideoi­ta muut­tu­maan lii­ke­vaih­dok­si, mut­ta toi­nen tär­keä teki­jä on kes­kit­ty­män tuo­ma mah­dol­li­suus eri­kois­tu­mi­seen. Iso osa vii­me vuo­si­sa­to­jen talous­kas­vus­ta on tul­lut eri­kois­tu­mi­sen tuo­mas­ta tuot­ta­vuu­den noususta.
    Hel­sin­ki on monel­la alal­la aivan lii­an pie­ni ja hajau­tu­nut kau­pun­ki pit­käl­le mene­vään eri­kois­tu­mi­seen, kos­ka jos osaa­mi­se­si on hyvin spe­si­fiä, et halua asua pai­kas­sa jos­sa sinul­la on vain yksi poten­ti­aa­li­nen asiakas/työnantaja. Tätä yleen­sä aja­tel­laan vain kau­pun­kien välil­lä, mut­ta sil­lä on pal­jon vai­ku­tus­ta myös kau­pun­gin sisäl­lä, sil­lä eri­kois­tu­mi­sen hou­kut­te­le­vuut­ta vähen­tää takuul­la se jos työpaikan/asiakkaan vaih­to vaa­tii tun­tia pitem­mät työ­mat­kat tai muut­ta­mi­sen toi­sel­le asuinalueelle.
    Tämä näkyy käy­tän­nös­sä sii­nä ettei vää­räs­sä pai­kas­sa sijait­se­va fir­ma saa hou­ku­tel­tua par­hai­ta työn­te­ki­jöi­tä ja on sen takia tuot­ta­vuu­del­taan ja kan­nat­ta­vuu­del­taan huo­nom­pi, eikä pys­ty mak­sa­maan kil­pai­lu­ky­kyi­siä palk­ko­ja joka jäl­leen huo­non­taa fir­man houkuttelevuutta.

    Eli help­po saa­vu­tet­ta­vuus ON kasau­tu­mi­se­tu ja itse­riit­toi­nen kit­sas työ­nan­ta­ja, jon­ka työ­pai­kat sijait­se­vat Kara­kal­lios­sa jou­tuu tyy­ty­mään nii­hin työn­te­ki­jöi­hin, jot­ka muil­ta jää­vät yli.
    Kes­kus­tas­sa pää­kont­to­ri­aan pitä­vä met­säyh­tiö siten toden­nä­köi­ses­ti saa esim. parem­pia juris­te­ja kuin Kehä 3:lla sijait­se­va, kos­ka par­haat juris­tit teke­vät työ­tään kes­kus­tas­sa, eivät­kä siten työ­nan­ta­jaa vaih­taes­saan mene­tä kave­rei­taan ja totut­tua työ­mat­kaan­sa ja asuinpaikkaansa.

    Mitä taas tulee kau­pun­gin vir­ka­mies­ten roo­liin täl­lai­sen kasau­tu­mi­se­tu­ja edis­tä­vän kau­pun­gin luo­mi­ses­sa, olen samaa miel­tä kans­sa­si, eli en usko sii­hen. Track record on perin keh­no, Hel­sin­kiä on pit­kään raken­net­tu vää­rin ja vää­riin paik­koi­hin: on tuo­tet­tu lähiö­tä kun ihmi­set halua­vat kaupunkia.

  11. Jos kau­pun­gin ml kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na oli­si kau­pun­ki­lais­ten pal­ve­lu, niin täl­löin kes­kus­taan pitäi­si lait­taa sai­raa­lat. Sai­raa­loi­hin pitää pääs­tä jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä hyvin kaik­ki­na päi­vi­nä. Ellei sit­ten tavoit­tee­na ole sai­raa­loi­den käy­tön mah­dol­li­sim­man vai­kea saavutettavuus.
    Jul­kis­ten viran­omais­ten sijoit­tu­mi­nen kes­kus­taan asian­tun­ti­joi­den osal­ta oli­si toi­vot­ta­vaa, jot­ta nämä asian­tun­ti­jat kul­ki­si­vat hel­pos­ti sel­vit­tä­mäs­sä kau­pun­ki­lais­ten tarpeet.

    1. Kau­pun­ki­lai­nen: Jos kau­pun­gin ml kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tavoit­tee­na oli­si kau­pun­ki­lais­ten pal­ve­lu, niin täl­löin kes­kus­taan pitäi­si lait­taa sai­raa­lat. Sai­raa­loi­hin pitää pääs­tä jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä hyvin kaik­ki­na päivinä. 

      Ohi­tat nyt koko­naan sen, että sai­raa­laan pitää pääs­tä myös häly­tys­ajo­neu­vol­la mah­dol­li­sim­man nopeas­ti kaik­ki­na vii­kon­päi­vi­nä ja vuo­ro­kau­de­nai­koi­na. Täs­sä suh­tees­sa kes­kus­ta epäi­le­mät­tä ei ole paras mah­dol­li­nen sijoituspaikka.

  12. Minä­kin muis­tan sen työ­ka­lun ja sil­lä teh­dyt tavoi­tet­ta­vuus­kar­tat — Hesa­ri­kin jul­kai­si niitä.

    Mut­ta nii­den perus­teel­la tavoi­tet­ta­vin paik­ka ei suin­kaan muis­taak­se­ni ollut kes­kus­ta, vaan Käpy­län “ase­man” kort­te­lit. Aina­kin jos kysy­myk­se­na­set­te­lu oli siten, että kuin­ka mon­ta ihmis­tä pää­see koto­aan puo­les­sa tun­nis­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen kuhun­kin paik­kaan, Käpy­län ase­ma oli keskeisin. 

    Sit­tem­min Pasi­laan on raken­net­tu pal­jon ja Kala­sa­ta­ma sekä aina­kin val­tao­sa Jät­kä­saar­ta mah­tu­nee puo­len tun­nin sisään Käpy­läs­tä. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa Rai­de­jo­ke­ri ulot­ta­nee puo­len tun­nin aluet­ta hie­man pidem­mäl­le itään ja län­teen. Käpy­län tavoi­tet­ta­vuusy­li­voi­ma lie­nee siis sel­väs­ti kas­va­nut. Mut­ta näkyy­kö tämä missään?

  13. Silicon Val­ley ei ole aina­kaan min­kään suu­ren kai­pun­gin keskustassa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jupit tosin halua­vat asua San Franciscos­sa, jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat räjäh­tä­neet pilviin.

        Näin olen kans­sa kuul­lut. Kos­ka Friscos­sa on elä­mää klo 18:00 jäl­keen ja jul­ki­nen lii­ken­ne toimii.

  14. Tuos­ta havain­nos­ta ei voi pää­tel­lä, että sijain­ti kes­kus­tas­sa on teh­nyt niis­tä tuottavampia”

    No, aina­kin sen, että fir­ma on pysy­nyt kes­kus­tas­sa pit­kään, luu­li­si ker­to­van sii­tä, että vuo­kran­mak­su­ky­ky on vähin­tään säi­ly­nyt, jos ei parantunut.

    Omaan sil­mää­ni kor­kea raken­ta­mi­nen ei hel­sin­ki­läi­sel­lä mal­lil­la näy­tä oikein rat­kai­sul­ta mihin­kään. Redin tor­nien raken­tu­mi­nen myö­häs­tyi vuo­sia SRV:n hank­kies­sa rahoi­tus­ta (rahoi­tusa­lan sään­nöt tiu­ken­tui­vat finans­si­krii­sin jäl­keen) ja kaup­pa­kes­kus ja ensim­mäi­nen tor­ni suis­ti­vat koko fir­man tap­piol­le. Tosin var­maan saa­vat lopul­ta rahan­sa suun­nil­leen pois, jos lop­pu­jen tor­nien raken­ta­mi­nen sujuu. Hom­mas­sa oli kui­ten­kin todel­li­nen ris­ki, että raken­nus­fir­ma kaa­tuu siihen.

    Pasi­lan tor­neis­sa on samaa vikaa. Suun­nit­te­lu­kil­pai­lu otet­tiin ker­taal­leen uusik­si, kun haluk­kai­ta raken­nut­ta­jia ei ilmaan­tu­nut, ja parai­kaa YIT yrit­tää hal­puut­taa suun­ni­tel­mia ja rii­te­lee viras­ton kans­sa. Kol­mion muo­toi­sis­ta tor­neis­ta näki heti kil­pai­lun rat­ket­tua, että poh­ja­muo­to on epä­ta­lou­del­li­nen. Itse ihmet­te­lin, että miten YIT:n kal­tai­nen putiik­ki edes ehdot­taa tuom­moi­sia, mut­ta näem­mä tuli­vat sit­tem­min las­kuis­saan itse­kin sii­hen tulok­seen, että pitäis saa­da pak­sum­pi ja edul­li­sem­pi torni.

    Hel­sin­ki­läis­ten pil­ven­piir­tä­jien raken­ta­mi­ses­sa on siis mel­koi­sen pit­kät tai suo­ras­taan tol­kut­to­mat käyn­nis­ty­sa­jat ja vaa­ti­muk­se­na sato­jen mil­jar­dien euro­jen rahoi­tuk­sen löy­ty­mi­nen. En tie­dä, joh­tuu­ko vaan kaa­voit­ta­jien tyy­riis­tä ideois­ta vai mis­tä. Redi on tie­tys­ti ilmi­sel­väs­ti kal­lis tapa raken­taa, kun komplek­sin läpi menee met­ro ja moot­to­ri­tie, ja tor­ne­ja teh­dään kaup­pa­kes­kuk­sen katol­le, jol­loin perus­tuk­set täy­tyy teh­dä vuo­sia ennen tor­nia, eli niis­sä on pää­omaa kiin­ni tyh­jän pant­ti­na pit­kään. Näin ei oli­si ollut mikään pak­ko teh­dä, vaan raken­nuk­set oli­si voi­nut kaa­voit­taa omi­na koko­nai­suuk­si­naan kadun var­teen ja luo­vut­taa ton­tit eri toi­mi­joil­le. SRV:kin talous saat­tai­si näyt­tää paremmalta.

    Vai las­ke­taan­ko Kala­sa­ta­maa ja Pasi­laa kes­kus­tak­si täs­sä yhtey­des­sä? Tor­nien hai­kai­le­mi­nen van­haan kes­kus­taan tun­tuu vähän has­sul­ta sekin, kun sin­ne on raken­net­tu Töö­lön­lah­den toi­mis­to­ta­lo­jen kal­tais­ta har­va­lep­pä­vaa­raa. Jos teho­ja halu­taan lisä­tä, niin mah­dol­li­suuk­sia näyt­täi­si ole­van aika pal­jon Hel­sin­gin perin­tei­sen räys­täs­kor­keu­den sisäl­lä­kin, ja nii­tä voi­si hyö­dyn­tää ilman noi­ta tor­nien hait­to­ja, eli ilman, että aloi­tuk­seen menee kym­me­nen vuot­ta ja puo­li miljardia.

    1. Pahin­ta tor­neil­le (joi­ta itse kan­na­tan, ja siis nykyis­tä Hel­sin­ki-visio­ta) on pääl­lä ole­va tilan­ne (koro­na ja sen seu­rauk­se­na talous vai­keuk­sis­sa), jos­sa maa­han­muut­to lie­nee seis. Lie­nee­kö myös maan sisäi­nen muut­to seis? Suo­mes­sa vain on luon­tai­ses­ti lii­an vähän ihmi­siä (noin Pie­ta­rin asu­kas­lu­ku) kai­kil­le noil­le tor­neil­le? Joi­ta myös maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­geis­sa yri­te­tään ‘kopioi­da’. Syr­jäi­sis­sä maa­kun­nis­sa (nii­tä kier­tä­nee­nä) ei ole enää kovin pal­jon tyh­jen­net­tä­vää. (Ja syn­ty­vyys. Ennen hyvä muis­ti­sään­tö oli, että Suo­mes­sa syn­tyy ja kuo­lee vuo­sit­tain n. 50 000 ihmis­tä. N. 1% väes­tös­tä ‘vaihtuu’/v. Nyt syn­ty­vyys hui­te­lee rei­lus­ti alle 50 000 tuhan­nen, kuol­lei­suus yli 50 000.) Täs­sä saat­taa käy­dä kuin Turun rati­kal­le [päät­tä­vät ihmi­set vaih­toon!], että suun­ni­tel­mat on val­mii­na seu­raa­vak­si vii­dek­si vuo­dek­si — ja sil­lä välil­lä ei tapah­du mitään. [Ps. Sidon­nai­suu­det: Olen kah­den, eiku, kol­men kau­pun­gin ‘kan­sa­lai­nen’. R:ma-Turku‑H:ki]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.