Huomiotani on herättänyt, että, että kuolleisuus koronaan tuntuu laskeneen paljon nopeammin kuin tartuntojen määrä – tai noussut hitaammin, maasta riippuen. Päätin piirtää tästä summittaisen kuvan. Laskin liukuvan kahden viikon summan kuolleista ja jaoin sen liukuvalla kahden viikon summalla rekisteröidyistä tartunnoista kaksi viikkoa aiemmin. Siis esimerkiksi toukokuun 15.–28. päivän kuolemat jaettuna toukokuun 1.–14. päivän tartunnoilla. Perusteena tässä oli, että kuolema seuraa keskimäärin kolmen viikon kuluttua tartunnan saamisesta ja tartunnan saamisesta menee viikko sen havaitsemiseen ja rekisteröintiin. Ihan näin tätä ei pitäisi tehdä, mutta tehdäkseen tämän oikein, pitäisi tietää kuolleista, milloin heidän tartuntansa on rekisteröity.
Jouduin jättämään maaliskuun pois kokonaan. Sarjan alussa esimerkiksi Yhdysvalloissa näin mitattu tapauskuolleisuus olisi ollut 66 %. Tuolloin rekisteröitiin vain kuolemaisillaan olevat potilaat.
Aika jyrkkä on lasku ollut. Yhdysvalloissa runsaasta 12 prosentista alle kahteen prosenttiin, Italiassa 12 prosentista noin kolmeen prosenttiin, Saksassa noin kuudesta prosentista noin prosenttiin, Tukholmassa noin 14 prosentista 0,3 prosenttiin (!) ja Suomessa noin seitsemästä prosentista välillä nollaan. Nyt Suomen luku on hypähtänyt neljän kuolemantapauksen vuoksi neljään prosenttiin. Heinäkuussa tartuntoja oli hyvin vähän, siksi arvio heittelehtii noin kovasti. Kohta se tasoittuu, kun kasvavat tartuntamäärät tulevat näkyviin.
Miksi tapauskuolleisuus on laskenut näin paljon?
Pääsyy on siinä, että nyt testataan enemmän ja vähäoireisempia. Kun testattiin vain vakavia oireita saaneita, näiden keskuudessa kuolleisuus tietysti on suurempi. Erityisesti tämä näkyy Tukholmassa. Jos tämä olisi ainoa selitys ja jos nyt havaittaisiin kaikki tartunnat, keväällä olisi havaittu vain noin joka 50. tartunta.
On myös opittu hoitamaan sairautta. Alussa moni kuoli verenkierron tukkeutumiseen sisäelimissä, mutta tätä ymmärretään nyt lääkitä. Vanhuksia on opittu suojaamaan taudilta.
Joku väittää, että valintapaine on muuntanut virusta vähemmän tappavaksi. Tämä olisi loogista, sillä virus leviää paremmin, jos se ei tapa isäntäänsä.
Käyttäytymisen muutos on saanut aikaan sen, että tartunnan saaneet ovat nyt nuorempia.
Maiden väliset erot tapauskuolleisuudessa ovat niin suuria, että selitystä on etsittävä testauskäytäntöjen eroista. Toki antibioottiresistenssilläkin on merkitystä, erityisesti Italiassa.