Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä

Kir­joitin kevääl­lä joukon postauk­sia koronas­ta. Niiden pää­sisältö oli pes­simis­mi. Korona tuot­taa joko paljon ihmisuhre­ja tai tuhoaa talouden tai tekee molempia.

Perusväit­teeni oli, ettei taud­ista pääse eroon tukah­dut­ta­mal­la sitä, kos­ka virus ei sil­lä katoa. Tukah­dut­ta­mal­la voidaan vähen­tää tar­tun­to­ja, mut­ta jos toimia höl­lätään, virus alkaa lev­itä uud­estaan. Sama kos­kee tulen tukah­dut­tamista. Jos tukah­du­tat huoneistopalon sulke­mal­la ovet ja ikku­nat, kytevä palo roi­hah­taa uud­estaan liekkei­hin heti, kun ovi avataan.

Lop­ullis­es­ti nor­maali­in elämään voidaan pala­ta vas­ta, kun on saavutet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti joko rokot­ta­mal­la tai sairas­ta­mal­la. Nyt odote­taan rokotet­ta, joka voi olla käytet­tävis­sä ensi kesän alus­sa. Mon­es­sa kehi­tys­maas­sa odote­taan sairas­ta­mal­la saat­ua lau­maim­mu­ni­teet­tia. Int­ian slum­meis­sa ei ole varaa rokotteisiin.

Ennustin, että tukah­dut­ta­mi­nen tör­mää kansan kyl­lästymiseen ja ennen kaikkea siihen, että nuoret ikälu­okat kyl­lästyvät kököt­tämään kotona, kos­ka tietävät, ettei tau­ti ole heille eri­tyisen vaarallinen.

En mitään niin toivoisi kuin että voisin nyt myön­tää olleeni väärässä, mut­ta valitet­tavasti en voi. Kun toimia on höl­lät­ty Euroopas­sa, virus on alka­nut taas lev­itä uud­estaan. Koh­ta taas Euroop­pa sul­je­taan. Sen myön­nän, että aliarvioin kevääl­lä sitä, kuin­ka tehokkaasti yhteiskun­ta sulke­mal­la pystytään epi­demi­aa jarruttamaan.

Jostain syys­tä suo­ma­laiset halu­a­vat aina osoit­taa jotain muu­ta maa­ta ja ker­toa, että sen poli­ti­ikalla on päästy parem­paan, mut­ta mei­dän tyh­mät päät­täjämme eivät tätä ymmär­rä. Voisiko nyt kuitenkin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­taisek­si ovat päässeet taud­ista vähimmällä?

Ensin ihailti­in Sin­ga­porea, mut­ta siel­lä tar­tun­to­ja on suh­teessa väk­iluku­un jo kuusi ker­taa niin paljon kuin Suomes­sa – tosin tau­ti­in kuollei­ta maan rapor­toi todel­la vähän. Sit­ten piti ottaa mallia Hongkongista, mut­ta ei pidä enää. Nor­jan piti päästä koko viruk­ses­ta eroon sil­lä hal­li­tuk­sen julis­tuk­sel­la, että maa halu­aa eroon viruk­ses­ta, mut­ta nyt tau­ti­ti­lanne on Nor­jas­sa selvästi pahempi kuin Suomes­sa. Islannis­sa toinen aal­to on suh­teessa väk­iluku­un yhdessä Ruotsin kanssa voimakkain kaik­ista pohjoismaista.

Etelä-Kore­as­sa virus on säästöliekil­lä, mut­ta tar­tun­to­ja on kym­meniä päivit­täin, joten nor­maalin ei voi­da pala­ta siel­läkään. Uusi See­lan­ti on pitänyt tar­tun­nat liki nol­las­sa, mut­ta talous on kärsinyt sulus­ta val­tavasti. Tur­is­mielinkeino on tapettu.

Oheises­sa kuvas­sa on uusien tar­tun­to­jen määrä viikos­sa miljoon­aa asukas­ta kohden. Käytän liuku­vaa seit­semän päivän summaa.

Ruotsin heinäkuu alun tar­tun­tamäärät eivät mah­du kuvaan, mut­ta nopeasti ne ovat tulleet alas – ja kään­tyneet taas nousu­un siel­läkin. Heinäku­un 1. päivän luke­ma Ruot­sis­sa oli 588.

Kaikkien muiden pohjo­is­maid­en ja Viron tar­tun­tamäärät ylit­tävät sen tason, jon­ka hal­li­tus on julkises­ti ilmoit­tanut perus­teek­si ava­ta ja sulkea rajo­ja, 40 tar­tun­taa miljoon­aa asukas­ta kohden viikos­sa. Tosin hal­li­tus mit­taa sitä kah­den viikon ajal­ta, jol­loin raja on 80 tar­tun­taa kahdessa viikos­sa. Suo­mi on nyt ain­oa rajan alapuolella.

STM rapor­toi tar­tut­tavu­us­lu­vun R nousseen Suomes­sa taas maagisen luvun yksi yli. En tosin tiedä, miten ne sen luvun laske­vat, kos­ka toisaal­ta rapor­toidaan, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­noista on saatu ulko­mail­ta. Minus­ta R pitäisi laskea vain koti­mai­sista tar­tun­noista, jol­loin nähdään, onko epi­demia Suomes­sa räjähtämässä vai sup­pen­e­mas­sa. Ulko­maan­tu­li­ai­sis­sa on kyse eri asi­as­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suhteista Suomes­sa. Ulko­maisia tar­tun­to­ja ei voi tor­jua pane­mal­la koulut Suomes­sa etäopiskeluun.

Vaik­ka tilanne Suomes­sa on vielä aika hyvä – tosin huonone­mas­sa nopeasti – Euroopas­sa epi­demia jyl­lää voimal­la. Se tarkoit­taa, että yhteiskun­tia pitää alkaa taas sulkea ja tur­is­mi lopettaa.

Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti neljässä kuukaudessa tarpeen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jardil­la eurol­la. Seu­raa­vat kahdek­san kuukaut­ta sulkua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroopan talous on koh­ta aivan raunioina.

Ja niin on Suomenkin.

Jot­ta lock-down­ista ei tulisi yhtä kallista kuin kevääl­lä, pitäisi tietää enem­män siitä, mis­sä olo­suhteis­sa virus lev­iää ja mis­sä ei. Kun nyt kaik­ki tar­tun­nat yritetään jäljit­tää, pitäisi niitä myös analysoida.