Koronaepidemia — entä jos?

Koron­aepi­demia – entä jos?

Varoi­tan, että nyt tulee speku­lati­ivista tek­stiä, jos­sa ei esitetä väit­teitä vaan kysymyk­siä ja mah­dol­lisia hypoteeseja.

Seu­raavas­sa kuvas­sa esitän aikasar­jan korona-kuolleisu­ud­es­ta miljoon­aa asukas­ta kohden eräis­sä mais­sa. Pitäisi esit­tää aikasar­jat sairas­tunei­den määristä, mut­ta ne ovat ihan mitä sat­tuu. Kuolleisu­udessa taas on se ongel­ma, että sitä domi­noi taudin lev­iämi­nen hyvin van­hoi­hin ja eri­tyis­es­ti hoivakotei­hin sekä ter­vey­den­huol­lon muu taso: antibioot­tire­sistenssi ja hoita­mat­toman dia­betek­sen määrä. Lisäk­si siihen vaikut­taa eri veriryh­mien yleisyys, ilmeis­es­ti myös muut perin­nöl­liset tek­i­jät. Jätin kuvas­ta pois Espan­jan, kos­ka hei­dän tilas­tois­saan on jokin vialla.

Kuva on log­a­r­it­mi­asteikol­la, sil­lä jos tau­ti lev­iäisi vapaasti, epi­demia lev­iäisi eksponentiaalisesti.

Min­ua ihme­tyt­tää näi­den käyrien samankaltaisu­us, vaik­ka eri maid­en koron­apoli­ti­ik­ka on ollut kovin eri­laista. Vielä oudom­paa on, etteivät tar­tun­nat eivät ole lisään­tyneet, vaik­ka rajoituk­sia on pois­tet­tu. (Voisiko OAJ myön­tää olleen­sa väärässä, kun se vas­tusti koulu­jen avaamista toukokuussa?)

Jotain eroa kuitenkin on. Ruot­si ja Bri­tan­nia käyt­täy­tyvät vähän eri taval­la, mut­ta eivät kovin eri taval­la. Brasil­ia on joukon uusi tulokas. Käyrä näyt­tää tässä kuvas­sa eri­laiselta, mut­ta näyt­täisi saman­laiselta, jos käyrää siir­ret­täisi­in pari kuukaut­ta aiem­mak­si. Brasil­ias­sa on nyt talvi.

Ikään kuin toimet koron­aa vas­taan oli­si­vat tehot­to­mia ja jokin muu syy aset­taa kuollei­den määrälle katon. Tai sit­ten mikä tahansa tehoaa, kos­ka kaik­ki toimet saa­vat ihmiset varovaisiksi.

Jos näi­den käyrien kaareu­tu­misen aiheut­taa katon läh­estymi­nen, kat­to näyt­tää ole­van aivan eri korkeudel­la eri maanti­eteel­lisil­lä alueil­la. Jos ei men­nä aivan yksit­täisi­in kyli­in vaan yli miljoo­nan asukkaan väestöpo­hji­in, suurin silmi­i­ni tul­lut kokon­aiskuolleisu­us on New Yorkin Bronxis­sa, jos­sa kuollei­ta väestöstä on 3,2 promil­lea. Ruot­sis­sa kuolleisu­us on 0,47 promil­lea ja Suomes­sa 0,06 promil­lea. Bronxis­sa epi­demia näyt­tää jo pysähtyneen.

Suures­sa kuvas­sa näyt­tää siltä, että suuret kaupun­git ja joukkoli­ikenne oli­si­vat edis­täneet infek­tio­ta, mut­ta tämäkään ei ole johdonmukaista.

Mik­si epi­demia ei ole men­estynyt Roomas­sa, vaik­ka se on riehunut Milanos­sa? Sil­loin, kun epi­demia lev­isi Pohjois-Ital­ias­sa val­toime­naan, 130 junaa vuorokaudessa kul­ki Rooman ja Milanon välil­lä. Pohjois-Ita­laista matkustet­ti­in Etelä-Ital­i­aan paljon enem­män kuin Ruot­si­in. Ulkoil­mas­sa oleskelu ja teras­sikausi? D‑vitamiini? Ilmankosteus?

Mysti­nen on aikasar­ja Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan tar­tun­noista. Toukoku­un alkupäiv­inä tästä joukos­ta oli noin 20 % saanut infek­tion ja siihen uusien tapausten lisään­tymi­nen sit­ten lop­pui. Ikään kuin kaik­ki, jot­ka ylipään­sä voisi­vat sairas­tua, oli­si­vat jo sairas­tuneet. Tar­tun­noille he kyl­lä altis­tu­i­v­at edelleen.

Suo­mi (ja Nor­ja) on aivan kum­malli­nen tapaus. Meil­lä koronara­joituk­set ovat olleet todel­la lieviä mui­hin maid­en ver­rat­tuina, mut­ta koron­akuole­mis­sa olemme aivan eri tasol­la muiden Euroopan maid­en kanssa.

Väistämät­tä tulee mieleen toinen kum­ma­jaisu­us: mik­si HIV lev­isi Suomes­sa sukupuo­liteitse niin huonos­ti. Sitä piti käy­dä hake­mas­sa Tallinnan ja Thaimaan bor­delleista, mut­ta Suomes­sa se ei pystynyt lev­iämään. R0 oli voimakkaasti alle yhden. Sukupuolimoraal­ista ei ollut kyse, kos­ka muut sukupuoli­tau­dit lev­i­sivät hyvin. Tar­tun­nan kyl­lä sai, jos virus­ta pisti suo­raan omaan suoneen­sa huumet­ta piikit­täessä. Geneet­tiset erot?

Olen saanut eri­laisia tiedon­siru­ja. SARS‑1 ‑taudin immu­ni­teet­ti tehoaa myös SARS-CoV­‑2 ‑viruk­seen niin, että sitä sairas­tanei­den veren avul­la voidaan valmis­taa paran­tavaa ja suo­jaavaa seeru­mia. Vas­ta-aineet eivät hyökkää viruk­sen piikki­in vaan mui­hin osi­in. Voisiko osa virus­ta sairas­taneista kehit­tää virus­ta vas­taan väärän­laisia vas­ta-ainei­ta? Väärän­laisia siinä mielessä, ettei vas­ta-ainetesti tun­nista niitä? Viruk­sen ne kyl­lä nujertavat.

Super­levit­täjät ovat jo sairastuneet

Yksi seli­tys voisi olla se, että toiset levit­tävät tau­tia val­ta­van paljon enem­män kuin toiset. Jos nämä super­levit­täjät sairas­tu­vat myös itse herkem­min, lev­iämi­nen alkaa hidas­tua paljon ennen lau­maim­mu­ni­teet­ti­in riit­tävää 60 pros­ent­tia. Tämä yhdis­tet­tynä melko lievi­in rajoi­tus­toimi­in voi pysäyt­tää epidemian.

Tämän ohel­la kaupungis­tu­misas­te vaikut­taa tau­ti­in. Vaik­ka super­tar­tut­ta­jien määrän vähen­e­m­i­nen alen­taa tar­tut­tavu­ut­ta, urbaani elämän­muo­to kas­vat­taa sitä. Eri­tyis­es­ti ahtaasti asum­i­nen joukkoa­sun­tolois­sa (Sin­ga­poren vierastyöläiset, Helsin­gin raken­nustyöläiset, maahanmuuttajat).

Vas­ta-ainetestit anta­vat väärää tietoa?

Jok­seenkin kaik­ki sairaan­hoitoa vaati­neet koronat­a­pauk­set ovat tuot­ta­neet lab­o­ra­to­rios­sa havait­tavia vas­ta-ainei­ta. Mut­ta tuot­ta­vatko kaik­ki lievän infek­tion sairas­ta­neet? Jois­sakin tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että enem­mistö sairas­taneista ei näy vas­ta-ainetesteis­sä. Tässä artikke­lis­sa väitetään, että peräi­ti vain 10 % tausin sairas­taneista antaisi posi­ti­ivisen vas­ta-ainetestin. Kan­nat­taa kuitenkin huo­ma­ta että New York Cityn asukkaista posi­ti­ivisen vas­ta-ainetestin on antanut 20 % koko väestöstä, tosin otos kos­ki jonkin automar­ketin asi­akkai­ta. (Täl­laista on tutkimus, kun ei ole kun­nan väestörekisteriä.)

Väite menee niin, että nuoret tor­ju­vat taudin puoli­huoli­mat­tomasti T‑soluillaan vas­ta-ainei­ta tuot­ta­mat­ta. Tämä puo­lus­tusjär­jestelmä heikke­nee iän mukana. Se selit­täisi sen, mik­si vas­ta-ainei­ta löy­tyi Espan­jas­sa enem­män ikään­tyneil­lä, vaik­ka nuo­ril­la luulisi ole­van enem­män sosi­aal­isia kontakteja.

On myös san­ot­tu, että jos oikea vas­ta-aine löy­tyy nopeasti, niitä riit­tää niin pieni määrä, ettei lab­o­ra­to­rio huo­maa niitä.

Muiden koron­avirusten tuo­ma immuniteetti

On havait­tu, että muiden koron­avirusten tuot­ta­ma immu­ni­teet­ti pelit­tää myös SARS-CoV­‑2 ‑viruk­seen. Näitä nuhaku­umeita­han on ollut paljon. Erään tutkimuk­sen mukaan jopa puolel­la sel­l­ai­sista henkilöistä, joil­ta on otet­tu näyte ennen vuot­ta 2020, on vas­ta-ainei­ta (tai T‑soluja) , jot­ka selät­tävät SARS-CoV‑2:n. En osaa päätel­lä, mil­lainen oli otos. Uni­ver­saali tämä tulos ei voi olla, kos­ka on kyliä, jos­sa melkein kaik­ki ovat sairas­tuneet koron­aan tänä keväänä. Noiden van­ho­jen epi­demioiden kulku voi osit­tain selit­tää sen, mik­si väestö on yhtääl­lä paljon alt­ti­im­paa sairas­tu­maan COVID-19:ään kuin toisaalla.

Yksinker­tais­es­ti vain kesä

Kesä on yksinker­taisin seli­tys siihen, että epi­demia on pysähtynyt Euroopas­sa. Emme tiedä, miten tämä virus reagoi kesään, mut­ta kaik­ki muut koron­aviruk­set kesä nujer­taa. Brasil­ias­sa epi­demia käyn­nistyi kun­nol­la vas­ta toukoku­us­sa, joka vas­taa mei­dän marraskuutamme.

Peru­utet­ti­inko kesä­ta­pah­tu­mat siis turhaan?

Mar­rasku­us­sa se nähdään, tuleeko virus takaisin. Jos tulee, uuden aal­lon raju­us riip­puu kaikesta siitä, mitä olen yrit­tänyt speku­loi­da yllä. Onko niin, että paljon use­ampi on taudin sairas­tanut läh­es oireet­tomana tai niin, että huo­mat­ta­va osa on sille valmi­ik­si immuuneja.

Voi myös olla niin, että ruot­salais­ten nyt vähän ala­mais­sa ole­va itse­tun­to on tam­miku­us­sa paljon korkeam­mal­la kuin nyt.

Mitä ajat­te­len juuri nyt?

Kukaan ei voi tietää, miten asi­at ovat, mut­ta vaaran­nan maineeni ja ker­ron, mihin tiedot nyt viit­taa­vat. Nämä kuu­lu­vat kaik­ki sar­jaan, näinkin voi olla, mah­dol­lisia, mut­ta eivät var­mo­ja eivätkä edes todennäköisimpiä

• Super­tar­tut­ta­jat ovat jo sairas­ta­neet eivätkä tar­tu­ta enää.
• Vas­ta-ainetestit anta­vat aivan väärän kuvan taudin lievän muodon sairas­tanei­den määrästä. Eri­tyis­es­ti nuorten sairas­tanei­den määrä on vah­vasti aliarvioitu.
• Osal­la väestöä, eri­tyis­es­ti taas nuo­ril­la, on immu­ni­teet­tia muiden koron­avirusten vuoksi.
• Urbaani elämä lisää tar­tun­nan varaa.
• Tois­taisek­si tun­tem­at­tomat geneet­tiset erot tuot­ta­vat ero­ja maid­en ja aluei­den välille.
• Kesäl­lä ei ole vaaraa tar­tun­nas­ta. (Älä kuitenkaan luo­ta tähän!)

Mar­rasku­us­sa tiedämme enem­män. Jos mikään ylläole­vista seli­tyk­sistä taudin hidas­tu­miseen ei päde pait­si kesä, uusi aal­to tulee mar­rasku­us­sa. Tai sit­ten ei tule.

[Olen muut­tanut tämän luet­telon selostus­ta, kos­ka niin moni kom­men­toi­ja on tässä vai­heessa jo uno­htanut, mitä koko jutun otsikos­sa san­ot­ti­in. Kyse on pääske­naar­i­on haas­tavista epävarmuuksista.]