Mitä ajattelen tänään koronasta

Tilanne on muut­tunut melkois­es­ti siitä, kun maalisku­us­sa aloin kir­joit­taa näitä koron­akir­joituk­sia. Tiedämme nyt paljon enem­män, mut­ta ymmär­rämme samal­la, että on todel­la paljon, mitä emme tiedä. Tule­vaisu­us on yhä todel­la epäselvä.

Kuusi viikkoa sit­ten kir­joitin, että en tiedä, kumpi on valin­nut viisaam­min, Suo­mi vai Ruot­si. Voi olla, että kun tilin­päätöstä tehdään kah­den vuo­den päästä, Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on tau­ti­in lop­ul­ta kuol­lut suh­teessa yhtä paljon, mut­ta Ruotsin talous on parem­mas­sa kunnossa.

Alkaa vah­vasti näyt­tää siltä, että Ruot­sis­sa on veikat­tu väärää hevos­ta. Tie lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon luul­tua tuskallisem­pi. Ruotsin talous ei höl­lästä koron­apoli­ti­ikas­ta huoli­mat­ta ole selvin­nyt juuri sen parem­min, kos­ka muu maail­ma ei ole omak­sunut Ruotsin ren­toa lin­jaa. Tosin lop­pusal­do las­ke­taan aikaisin­taan vuon­na 2022.

Vaik­ka Suomes­sa ja Ruot­sis­sa lop­ul­ta sairas­tu­isi suh­teessa yhtä paljon, Ruot­sis­sa kuolee enem­män kahdes­ta syystä.

Ensik­sikin tau­tia on opit­tu nyt hoita­maan parem­min. Ruot­sis­sa on kuoltu taval­laan turhaan, kos­ka moni on ehtinyt kuol­la ennen kuin sairaut­ta on opit­tu hoitamaan.

Toisek­si Ruot­si on epäon­nis­tunut ikäih­mis­ten suo­jelus­sa. Sik­si siel­lä on niin paljon kuolonuhre­ja. Myös Suomes­sa puo­let kuolleista on van­hus­ten hoivakodeis­sa. Sen sijaan ikäryh­mässä 70–79 vuot­ta tar­tun­to­ja ja kuollei­ta on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna vähän. Ohje riskiryh­mien eristäy­tymis­es­tä on toimin­ut hyvin.

Ruot­sis­sa on vähän yli viisik­er­tainen määrä tar­tun­to­ja Suomeen näh­den mut­ta läh­es 14-ker­tainen määrä kuolemia. Tar­tun­to­jen määrän tilas­toin­ti tosin on vähän mitä sattuu.

Olen edelleen inho­re­al­isti siinä, että en usko viruk­sen nujer­tamiseen ilman, että lau­maim­mu­ni­teet­ti han­ki­taan joko sairas­ta­mal­la tai rokot­ta­mal­la. Siinä olen joutunut tark­ista­maan kan­taani, että näyt­tää sit­tenkin real­is­tiselta elää nyky­istä eristäy­tynyt­tä elämää niin kauan, että rokote on saatavil­la. Se voi tosin kestää kauan.

Puhe tukah­dut­tamis­es­ta tun­tui ensin vier­aal­ta ter­miltä, kos­ka virus ei hen­gitä. Hyvä ver­taus se on sikäli, että huoneistopalon voi tukah­dut­taa sulke­mal­la ovet ja ikku­nat. Tuli ei sam­mu vaan jää kytemään. Kun oven avaa, palo alkaa roi­huta uudestaan.

Tukah­dut­ta­mi­nen toimii, mut­ta tulee erit­täin kalli­ik­si. Vai­h­toe­htoa ei kuitenkaan ole. Vaik­ka kaik­ki kiel­lot pois­tet­taisi­in, käyt­täy­tymi­nen ei palaisi ennalleen. Pelko näyt­tää ole­van tehokkaampi kuin hal­li­tusten määräämät rajoitukset.

Pidän toden­näköisenä, että tar­tun­to­jen määrä kään­tyy nousu­un nyt, kun monia määräyk­siä on höl­len­net­ty. Se ei ehkä johdu määräyk­sistä vaan erään­lais­es­ta vaara ohi ‑tun­teesta. Esimerkik­si kaupois­sa ei enää nou­date­ta sel­l­aisia tur­vaväle­jä kuin vielä pari viikkoa sit­ten. Vas­ta ensi viikol­la on edes teo­ri­as­sa nähtävis­sä höl­len­net­ty­jen määräys­ten vaiku­tus tar­tun­toi­hin. Mikä sitä ennen näkyy, johtuu pelon vähenemisestä.

Päivit­täiset tar­tun­tamäärät ovat olleet viime päiv­inä pienessä nousus­sa, vaik­ka höl­len­nyk­set astu­vat voimaan vas­ta tänään. Jos tar­tun­nat tapah­tu­isi­vat sat­un­nais­es­ti toi­sis­taan riip­pumat­ta, päivit­täis­ten tar­tun­to­jen määrät oli­si­vat Pois­son-jakau­tunei­ta. Tämän ole­tuk­sen val­os­sa käänne olisi jo tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, mut­ta ole­tus on väärä. Tar­tun­nat tapah­tu­vat ryp­päinä, mikä tarkoit­taa, että päivit­täis­ten tar­tun­tamäärien var­i­anssi on huo­mat­tavasti suurem­pi. Kuten poikani huo­maut­ti, viikkover­tailua häir­it­see hela­torstai, jon­ka vuok­si edel­lisen viikon tar­tun­to­ja on jonkin ver­ran siir­tynyt kir­ja­tuik­si päät­tyneelle viikolle.

Viikon kulut­tua tiedämme enemmän.

Oliko mon­en maan lock down ‑poli­ti­ikas­ta mitään hyötyä?

Use­ampikin henkilö on postan­nut min­ulle tutkimuk­sen, jon­ka otsikos­sa san­o­taan raflaavasti, että lock down ‑poli­ti­ikas­ta ei ollut havait­tavaa hyö­tyä. Kuolleisu­us kään­tyi Ran­skas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa lasku­un heti, kun rajoituk­set tuli­vat voimaan, eli siis kolme viikkoa liian aikaisin. Tar­tun­nas­ta nimit­täin menee keskimäärin kolme viikkoa kuolemaan.

Näyt­tää siltä, että pelkkä tietoisu­us vaaras­ta sai ihmiset varovaisek­si. Suomes­sa määräyk­set oli­vat paljon höllem­piä. Kaik­ki kau­pat sai­vat olla auki, tehtai­ta ja raken­nustyö­mai­ta ei sul­jet­tu eikä mitään ulkon­ali­ikku­miskiel­to­ja ollut. Silti epi­demia kuukahti meil­lä yhtä tehokkaasti kuin muualla.

Tekivätkö Italia, Espan­ja, Ran­s­ka ja Bri­tan­nia siis kalli­in ylireagoin­nin? Samal­la tämä tarkoit­taa, ettei elämä palaa nor­maa­lik­si, vaik­ka kaik­ki määräyk­set pois­tet­taisi­in, jos pelko ei poistu.

Ennustin myös, että nuoret kyl­lästyvät eristäy­tymiseen eri­tyis­es­ti, kos­ka sairaus ei ole heille kovinkaan vaar­alli­nen. Tätä käsi­tys­tä min­un ei ole tarvin­nut muuttaa.

Vielä yksi epä­var­muus. Influ­enssa ja muut tavanomaiset koron­aviruk­set riehu­vat talvisin ja sam­mu­vat kesähel­teil­lä. Nähtäväk­si jää tekeekö myös Sars-Cov­‑2 näin. Tätä vas­taan puhuu se, että hyvin se on levin­nyt ikuisen kesän Sin­ga­pores­sa ja Ecuadoris­sa, mut­ta pian nähdään.

Lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telu henkitoreissaan

Tiedot vas­ta-aine­tutkimuk­sista ker­to­vat, että COVID-19 on levin­nyt paljon luul­tua vähem­män. Toisin sanoan lieviä ja oireet­to­mia tapauk­sia on luul­tua vähem­män. Se tarkoit­taa toisaal­ta, että tavoitel­tu­un lau­maim­mu­ni­teet­ti­in on paljon pidem­pi mat­ka ja että tar­tun­nan saami­nen on paljon luul­tua vaar­al­lisem­paa. Peräti noin pros­ent­ti väestöstä kuolisi tau­ti­in ennen lau­maim­mu­ni­teet­tia. Se ei sinän­sä olisi kuollei­den määrinä tai ainakaan menetet­ty­inä elin­vu­osi­na enem­pää kuin paha influ­enssaepi­demia ennen rokot­tei­ta, mut­ta lääketi­eteen kehi­tyt­tyä vau­rais­sa län­si­mais­sa ei enää hyväksytä näin suur­ta kuolleisuutta.

Hongkongi­lainen tap­poi vuon­na 1968 maail­mas­sa 700 000 – 1 000 000 ihmistä ja nämä oli­vat paljon nuorem­pia kuin koro­nan tappamat.

Olen saanut paljon vieste­jä sekä kom­ment­teina tälle blogille että sähkö­posti­i­ni siitä, ettei tämä olisi täl­lä taputel­tu. Euroopan osalta täl­lä tiedol­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka tau­ti aio­taan pitää tukah­tuneena aina rokot­teen valmis­tu­miseen saak­ka, mut­ta muual­la maail­mas­sa, eri­tyis­es­ti Lati­nalaises­sa Amerikas­sa asial­la on merk­i­tys­tä, ja var­maan se kiin­nos­taa ruot­salaisi­akin. Esimerkik­si Brasil­ias­sa epi­demia on täy­dessä roi­hus­sa, eikä Rion favelois­sa ole mah­dol­lisu­ut­ta tar­tun­noil­ta suo­jau­tu­miseen. Siel­lä se näyt­tää menevän läpi koko yhteiskunnan.

Esitän seu­raavas­sa min­ulle tul­lut­ta pos­tia, jois­sa kyseenalais­te­taan pes­simis­mi lau­ma­suo­jan suh­teen. En ota kan­taa itse asi­aan, kos­ka se ylit­tää osaamiseni, mut­ta väl­itän tiedot.
Lau­maim­mu­ni­teetin tavoit­telemisen real­is­tisu­u­den puoles­ta on väitet­ty muun muas­sa, että

1. Aiem­pi immu­ni­teet­ti. Voi olla, että osal­la väestöä on jo immu­ni­teet­ti taudille aiem­pi­en koron­avirusepi­demioiden muo­dos­sa. Tavalli­nen nuhaku­ume voi suo­ja­ta sen mukaan SARS-Cov­‑2 ‑viruk­selta kokon­aan tai ainakin saa­da aikaan sen, että tau­ti ilme­nee hyvin lievänä. Tämä tarkoit­taa, että immu­ni­teet­tia on paljon mitat­tua enem­män tai että lau­maim­mu­ni­teet­ti­in vaa­dit­ta­va tar­tun­to­jen määrä on paljon alem­pi, miten päin asian nyt vain halu­aa sanoa. Tähän liit­tyvät seu­raavas­sa kohdas­sa maini­tut solu­vas­teet. Se voisi selit­tää myös sen, mik­si nuoret ihmiset sairas­tu­vat tau­ti­in vähem­män, vaik­ka heil­lä luulisi ole­van enem­män kon­tak­te­ja. Se voi selit­tää myös nim­imerk­ki Spot­tun kom­men­tis­sa olleen oudon havain­non, jon­ka mukaan Espan­jan ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan sairas­tu­mi­nen näyt­tää tör­män­neen kat­toon toukoku­un alus­sa, vaik­ka sairas­tunei­ta oli vas­ta 21 %.

2. Väärät negati­iviset. Ihmisel­lä on kak­si immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmää, robustimpi T‑soluvaste ja vas­ta-ainei­ta tuot­ta­va B‑soluvaste. Vas­ta-ainei­ta ei tarvitse olla immu­ni­teetin syn­tymisek­si niin paljon, että mikään lab­o­ra­to­ri­otesti ne havait­sisi, kos­ka jär­jestelmäl­lä on muisti, joka käyn­nistää vas­ta-aine­tuotan­non nopeasti, jos aihet­ta ilme­nee. Tästä olen tosin saanut ris­tiri­itaista tietoa. Olen saanut myös ris­tiri­itaisia vas­tauk­sia kysymyk­seen, näkyykö sairaus lainkaan vas­ta-ainetestis­sä, jos T‑soluvaste on nujer­tanut sen alku­un­sa. Nämä molem­mat tapauk­set, T‑soluvaste ja hyvin pieni vas­ta-ainepi­toisu­us, voivat aiheut­taa merkit­tävän määrän vääriä negati­ivisia tulok­sia vas­ta-ainetesteis­sä tai sit­ten eivät. Min­ua viisaam­mat osaa­vat vas­ta­ta tähän paremmin.

Min­ul­la on ollut tilaisu­us kysyä tätä asi­aa varsin huo­mat­tavil­ta asiantun­ti­joil­ta. Tulk­it­sen vas­tauk­sia niin, ettei kukaan osaa sanoa asi­as­ta mitään var­maa. Tämä on niin toisen­lainen virus, sanotaan.

3. Verkos­ton avain­henkilöt. Tavanomainen kiin­teään tar­tut­tavu­us­luku­un perus­tu­va matemaat­ti­nen malli on tämän vas­taväit­teen mukaan liian yksinker­tainen. Ihmiset muo­dosta­vat eri­laisia verkos­to­ja, jos­sa on keskushenkilöitä. Keskushenkilöt ovat paljon kon­tak­teis­sa verkos­ton sisäl­lä ja sen ulkop­uolel­la. Useim­mat saa­vat tar­tun­tansa heiltä ja he taas ovat run­saiden kon­tak­tien­sa vuok­si herkkiä saa­maan tar­tun­nan itse. Niin­pä keskushenkilöt ovat pian kaik­ki sairas­tuneet ja siihen lev­iämi­nen lop­puu. Näin muodoin lau­maim­mu­ni­teet­ti­in riit­tää paljon vähem­män tar­tun­to­ja kuin julk­isu­udessa usein esitet­ty 60 %. Tämä on min­ulle vähän tun­tem­aton­ta matem­ati­ikkaa, vaik­ka hah­motan idean. Intu­itioni sanoo, ettei tuo lau­ma­suo­jara­jaa paljon alem­mas laske, mut­ta intu­itiotani ei ole tässä ehkä koulutet­tu tarpeek­si. Pitäisi simuloida.

Asi­as­sa näyt­tää ole­van paljon epä­var­muuk­sia. Kun teo­ria ei anna var­mo­ja vas­tauk­sia, tilas­toti­eteil­i­jä kat­soo tilas­to­ja. Jos katon läh­estymi­nen todel­la vaikut­taa epi­demi­an kulku­un, sen pitäisi vaikut­taa niin, että epi­demia on maid­en sisäl­lä hidas­tunut eniten siel­lä, mis­sä tar­tun­to­ja on suh­teessa eniten. Kat­soin tilas­tois­tani kolmea tapaus­ta: Tukholma/muu Ruot­si, Lobardia/muu Italia ja New York/muu USA. Valitet­tavasti min­ul­la ei ole aikasar­jo­ja Helsingistä. Pitäisi var­maan ruina­ta niitä THL:stä.

Kat­soin, miten tar­tun­to­jen ja kuolemien määrä on kehit­tynyt viimeisen kah­den viikon aikana. Oikeas­t­aan pitäisi tutkia vain tar­tun­to­ja, mut­ta kos­ka tar­tun­tati­las­to­ja domi­noi tes­tauskäytän­tö­jen muu­tok­set enem­män kun tar­tun­to­jen muu­tok­set, tutkin myös kuolleisu­ut­ta, vaik­ka se tieto siis on taval­laan kolme viikkoa van­haa. Kuolleisu­us ei oikeas­t­aan ker­ro tar­tun­to­jen määristä vaan siitä, paljonko van­husväestöä on saanut tar­tun­nan. Se on aivan eri asia, mikä näkyy erossa Suomen ja Ruotsin kuolleisuudessa..

Mit­ta­ri­na on kuolemien ja tar­tun­to­jen kokon­ais­määrän pros­en­tu­aa­li­nen kasvu viimeisen kah­den viikon aikana. Joku voi protestoi­da pros­en­tu­aalisen kasvun käyt­töä sen sijaan, että olisi suh­teut­tanut uudet tar­tun­nat ja kuolemat asukasluku­un, mut­ta näin se menee. Jos epi­demia ete­nee häir­iöt­tä, jokainen tar­tun­ta syn­nyt­tää tietyn määrän uusia tar­tun­to­ja ja syn­tyy ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu. Häir­iötä voi aiheut­taa, että kat­to tulee vas­taan, kun tar­tutet­ta­vat lop­pu­vat kesken.

(Olisi tietysti pitänyt yrit­tää esti­moi­da R0-luvun kehi­tys­tä, mut­ta siihen min­ul­la ei ole riit­tävää dataa. Jos epi­demia on eden­nyt häir­iöt­tä kau­ni­ina ekspo­nen­ti­aalise­na kasvu­na, tässä ei olisi mitään eroa. Myös ekspo­nent­ti­funk­tion derivaat­ta on ekspo­nent­ti­funk­tio.) Oheuises­sa taulukos­sa on kumu­lati­ivisen määrän kasvu pros­ent­teina kahdessa viikos­sa. Tein laskel­man viime torstaina.

	Kuolemat	Tar­tun­nat
Tukhol­ma	13,32	14,37
muu Ruot­si	20,88	30,99
New York	8,12	6,57
muu USA	19,01	26,04
Lom­bar­dia	4,43	5,21
muu Italia	6,82	3,07

Tämä meni viidessä tapauk­ses­sa kuud­es­ta oikein päin ja vieläpä aika selvästi. Tukhol­mas­sa ja New Yorkissa (osaval­tio) sekä kuolemien määrä että tar­tun­to­jen määrä oli kas­vanut selvästi  muu­ta maa­ta hitaam­min  Lom­bar­dias­sa tar­tun­to­jen määrä on kas­vanut enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Nämä Lom­bar­dian van­hat tar­tun­tamäärät voivat olla kuitenkin aivan poskel­laan. Testeistä oli aikanaan kol­mannes posi­ti­ivisia eli teste­jä tehti­in todel­la vähän.

Eikö tämä siis osoi­ta, että lau­ma­suo­jaa läh­estytään? Ei todel­lakaan. Se voi yhtä hyvin osoit­taa, että siel­lä, mis­sä tau­tia on paljon liik­keel­lä, ihmiset ovat käyt­täy­tymisessään varovaisem­pia. Tämä ei siis osoi­ta mitään, mut­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taa seu­ra­ta. Lisäk­si määräyk­set New Yorkissa ovat aivan eri­laisia kuin vaikka­pa Utahissa.

Saamme valitet­tavasti kohta­laisen pian tieto­ja lau­ma­suo­jas­ta. Lati­nalaises­sa Amerikas­sa epi­demia roi­huaa täysil­lä, eivätkä nuo yhteiskun­nat pysty sitä pysäyttämään.

Hin­taa pitäisi alentaa

Yhteiskun­nan osit­taista sulkua jatke­taan siis kunnes rokote saadaan. Se voi kestää todel­la kauan, vaik­ka eri­laiset myyn­timiehet lupaa­vatkin nopei­ta tuloksia.

Yhteiskun­taa pitäisi osa­ta ava­ta niin, että hyödyt­tömät rajoituk­set pois­tet­taisi­in. Pitäisi keskit­tyä kus­tan­nuste­hokkaisi­in rajoituk­si­in ja pois­taa kus­tan­nuste­hot­tomat, kun­han kus­tan­nuste­hokku­udessa ote­taan huomioon myös kaikki­nainen hait­ta ja har­mi, ei vain rahaa.

Tästä kus­tanuste­hokkud­es­ta teen ehkä jos­sain vai­heessa oman postauk­sen. Siitä tiede­tään aika vähän, mut­ta jotain kuitenkin. Lai­tan tähän vain yhden asian, joka min­ua ihme­tyt­tää suuresti. Se kos­kee jumalanpalveluksia.

Tiedämme, että eri puo­lil­la maail­maa epi­demia on levin­nyt voimakkaasti uskon­nol­li­sis­sa tilaisuuk­sis­sa. On paljon näyt­töä siitä, että huu­t­a­mi­nen, hur­raami­nen ja laulami­nen levit­tää tau­tia. Tähän on ilmi­selvät syyt, joi­ta täl­lä blogilla on aiem­min käsitelty.

Jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vir­siä. Osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat suuresti riskiryh­mi­in, joten tämän riskin merk­i­tys ei ole vähäinen.

Helsin­gin San­omista luin, että Sak­sas­sa jumalan­palveluk­sis­sa ei saa korona-aikana veisa­ta virsiä.

 

= = = =

Vähän näi­den kir­joi­tusten luon­teesta. Laadin ensim­mäiset kir­joituk­seni, kos­ka julk­isu­udessa ole­va keskustelu sisäl­si mielestäni selviä aja­tusvirheitä. Toimit­ta­jak­oulus­sa ei ilmeis­es­ti opete­ta ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ominaisuuksia.

Sen jäl­keen ole saanut todel­la paljon korkeata­soisia vieste­jä, jois­sa on vinkat­tu maail­mal­la julka­is­tu­i­hin tutkimuk­si­in. Osa niistä on tul­lut kom­ment­teina blogille, mut­ta huo­mat­ta­va määrä sähkö­pos­tivi­esteinä. Olen näh­nyt hyväk­si levit­tää niiden välit­tämiä tieto­ja. Nimi­in en vetoa, kos­ka en ole pyytänyt siihen lupaa.

On myös san­ot­ta­va, että kaikessa karmeudessaan tämä epi­demia on entisen tilas­toti­eteil­i­jän silmis­sä kiehto­va ongelma.

On myös san­ot­ta­va, että suuri luk­i­jamäärä – näitä postauk­sia on luet­tu yhteen­sä yli puoli miljoon­aa ker­taa – on rohkaissut kirjoittamaan.

Moni on irvinyt, että olen muut­tanut kan­taani mon­ta ker­taa. Aion tehdä näin jatkos­sakin aina, kun uudet tiedot anta­vat siihen aihet­ta. Enem­män kuin julis­taa varminta totu­ut­ta – siihen viral­liset tahot ovat parhai­ta – halu­an käsitel­lä pan­demi­aan liit­tyviä epä­var­muuk­sia. Niin teen tässäkin postauksessa.

Moni on myös pahoit­tanut mie­len­sä näistä kir­joituk­sista. Tähän min­ul­la ei ole kuin yksi neu­vo: ei kan­na­ta lukea, jos se tuot­taa pahan mielen. .