Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olemme viikko viikol­ta viisaampia koronas­ta. Min­un näke­myk­seni ei ole muut­tunut kuukaudessa yhtään opti­mistisem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huono­ja ja vielä huonom­pia vaihtoehtoja.

Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoi­tus­toimet ja ihmis­ten muut­tumi­nen pelokkaam­mik­si on ollut paljon tehokkaam­paa kuin luulin. Nyt on mah­dol­lista pityää virus säästöliekil­lä siihen saak­ka, että rokote on saatavil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suuri epä­var­muus. On väit­teitä, että rokote saisi myyn­tilu­van jo tam­miku­us­sa. Sen ver­ran tot­tunut olen kuun­tele­maan eri­lais­ten start up ‑porukoiden myyn­tipuhei­ta, että suh­taudun näi­hinkin tietoi­hin vähän epäillen, mut­ta on mah­dol­lista, että epi­demia talt­tuisi rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kuitenkaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niinkin, että rokotet­ta ei tule lainkaan. Yhteenkään koron­aviruk­seen ei tietääk­seni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­tamisel­la” ei päästä nor­maali­in elämään

Haave, että tuti voidaan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maali­in elämään on min­un silmis­säni yhä pelkkää haave-ajat­telua. Tar­tut­tavu­us­luku on pidet­tävä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas lev­itä eksponentiaalisesti.

Yksilö­ta­sol­la on loogista alkaa käyt­täy­tyä rohkeam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka rav­in­to­las­sa on pieni, mut­ta viruk­sen kannal­ta kat­sot­tuna viruk­sen lev­iämi­nen ei ole kiin­ni siitä, paljonko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on lev­itä. Jos siis ihmiset vaaran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­demi­an nopean lev­iämisen vai­heessa ja koko jut­tu aloite­taan alus­ta. Ekspo­nent­ti­funk­ti­ol­la on veikeitä ominaisuuksia.

Niin­pä tässä men­nään vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka tiukko­jen rajoi­tus­toimien val­lites­sa. Ehkä sit­ten on käytössä rokote tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­tavu­us­luku alle yhden. Jos tukhol­malai­sista 20 % on sairas­tunut, heille riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­tavu­usker­roin taitaa kuitenkin antaa asi­as­ta huonon kuvan. Keskimäärin virus on huono tart­tumaan, mut­ta näyt­tää ole­van tilantei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la riehakkaasti. Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Jumalan­palveluk­sia ja klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja ei tul­la näkemään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat riskiryh­mään ja jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vielä virsiä.

Suurin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­tati­las­tot ovat olev­inaan tarkko­ja, val­taisa epäti­etopisu­us liit­tyy siihen, kuin­ka moni on taudin sairas­tunut ja kuin­ka moni on sairas­tut­tuaan tul­lut sille immuu­niksi. Jos vain toden­netut tapauk­set oli­si­vat havaitut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta olisi, taudin tap­pavu­us olisi Ital­ias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­pores­sa vain promille ja Islannis­sakin vain viisi promil­lea. Kaik­ki riip­puu siitä, paljonko on lieviä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jotkut väit­tävät niitä ole­van kolmekym­menker­tainen määrä ja joidenkin mukaan korkein­taan toinen moko­ma. Arvioin kuukausi sit­ten, että taudin tap­pavu­us on neljä promil­lea enkä ole tätä arviotani muut­tanut, mut­ta on san­ot­ta­va, että olen tul­lut siitä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat häm­men­täviä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta myös vääriä negati­ivisia. THL:n varmis­tuk­seen käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti ei tuo­ta vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta tuot­taako se vääriä negati­ivisia? On lievän muodon sairas­ta­neel­la ver­essään niin paljon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neu­tral­isoimaan viruk­sen? Oli miten oli, Suomes­sa, jopa Helsingis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väestö­ta­sol­la merk­i­tys­tä. Tukhol­ma on mie­lenki­in­toisem­pi tapaus.

Hoivako­tien asukkaiden eristäminen

Hoivako­tien osalta on pakko harki­ta uud­estaan. Niiden asukkaat elävät siel­lä elämän­sä kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tau­ti pääsee lev­iämään niihin, noin joka kol­mas kuolee. Se puoltaa eristämistä, mut­ta erist6äminen merk­it­see, että val­ta osa nyky­i­sistä asukkaista ei tule enää koskaan tapaa­maan omaisi­aan. Hyväkun­toinen voi keskustel­la omais­ten­sa kanssa puhe­limel­la ja vilkutel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­heessa kädestä pitämi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ain­oa tapa saa­da kon­tak­ti; tästä min­ul­la on henkilöko­htaista koke­mus­ta. Onko yksiselit­teis­es­ti hyvä aja­tus eristää hei­dät omai­sis­taan kuole­maansa asti vain, jot­ta kuole­maa voidaan pitkit­tää? Saisiko van­hus itse vali­ta – tai jos ei siihen enää pysty, omaiset? Sil­loin samaan yksikköön pitäisi lait­taa tietysti samoin valinneita.

Kesä­tauko?

Yksi ske­naario on, että virus menee kesä­tauolle, kuten muutkin koron­aviruk­set tekevät – tai siis siir­tyy eteläisen pal­lon­puoliskon murheek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­ti­in turhaan.

Joskus mar­rasku­us­sa se tulee siinä tapauk­ses­sa takaisin. Suo­mi, joka on päässyt pan­demi­as­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sista maaperää viruk­sel­la. Vaik­ka olemme ehkä voineet vähän höl­lätä alkusyksys­tä, rajoituk­set tule­vat uud­estaan voimaan.

Jos kesä ei karko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­demia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että koulut avat­ti­in vaan kos­ka ihmis­ten pelokku­us on vähen­tynyt. Met­rossakaan ei enää saanut omaa vaunua. Paljon enem­män on ihmisiä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmisiä mon­en hen­gen joukkoina. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaako virus muuntuneena?

Muut koron­aviruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tävät näin immu­ni­teetin. Nähtäväk­si jää, tekeekä SARS ‑COV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sairas­tut­taa uud­estaan (joskin toden­näköis­es­ti lievem­min) taidin jo sairas­tanei­ta. Sil­loin myös rokot­teen valmis­t­a­mi­nen vaikeu­tuu. Rokote saat­taa olla jo van­hen­tunut, kun se on saanut myyntiluvan.

Toden­näköis­es­ti muuntues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pavak­si, mut­ta var­muut­ta tästä ei ole. Virus men­estyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan päästää tämän levit­tämään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikäli ikävä, että se on lieväoireinen viikon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaataa tämän sänkyyn vas­ta seu­raaval­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaar­al­lise­na ikäih­misille, siitä tulee vak­i­tu­inen seu­ralaisemme ja tulemme näkemään eli­na­jan odot­teen jyrkän laskun jon­nekin 1970-luvun tasolle.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­demia ja sen aiheut­ta­mat rajoituk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa. Siitä ei pääse eroon, vaik­ka pois­taisi kaik­ki rajoituk­set. Kukaan ei ole kieltänyt ketään men­emästä ostok­sille Stock­alle, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väljää. (Nyt saa hyvää palvelua, voin suositel­la!) Suomen vien­ti sakkaa joka tapauk­ses­sa. Koko Varsi­nais-Suo­mi voi joutua vaikeuk­si­in, kos­ka lois­toris­teil­i­jöitä ei taide­ta tila­ta enää täl­lä vuosikymmenel­lä. Jos sak­salaiset joutu­vat lakkaut­ta­maan yhden autote­htaan kysyn­nän heikken­e­misen vuosi, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­telijöistä voi muuten tul­la Finnver­alle todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jatkos­sakin kansan­taloudelle 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa, vuo­den 2021 lop­pu­un men­nessä laskua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kansan­talous on aivan kural­la eikä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edessä on aivan järkyt­tävä meno­jen ja etuuk­sien karsin­ta. Ysikään taloustyöryh­mä ei ole uskaltanut laskea, mitä vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka jatku­va epi­demia tulee mak­samaan. Vihriälän työryh­mäkin pehmoili ja puhui muu­ta­man mil­jardin euron kipupaketista.

Jokaista suo­ma­laista kohden lasku olisi 16 000 euroa ja jokaista tulon­saa­jaa kohden 36 000 euroa.

Veikkaan, että tämä rahoite­taan niin kuin sodatkin, setelipain­ol­la ja inflaa­ti­ol­la. Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.

Tietysti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voidaan pienen­tää pois­ta­mal­la turhia mut­ta kalli­ita rajoituk­sia ja kehit­tämäl­lä tehokkaampia. Koulut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Olisi taloudel­lis­es­ti todel­la arvokas­ta tietää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Helsingis­säkin on kym­meniä tar­tun­taketju­jen jäljit­täjiä, toivoisin, että nämä keräävät tietoa myös tar­tun­tati­lanteista. Ainakaan ruokakaup­po­jen työn­tek­i­jät eivät näytä ole­van suures­sa riskissä. Tuskin sil­loin myöskään asi­akkaat ovat.

Mitä tehokkaam­min pystytään uudet tar­tun­nat jäljit­tämään, sitä vähem­män tarvi­taan mui­ta rajoi­tus­toimia. Jos tar­tun­to­ja on päivässä 20, jäljit­tämi­nen on toki helpom­paa kuin jos niitä olisi 500.

Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.

Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sel­l­ainen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen. Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karan­tee­nille. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tar­tut­tamisti­lantei­ta.  Sik­si en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.

Etelä-Kore­as­sa se kyl­lä toimii, mut­ta sil­lä in hin­tansa. Nyt siel­lä on tuhat ihmistä alit­stunut homobaaris­sa. Vira­nomaiset otta­vat hei­hin kaikki­in “diskreetisti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jalle ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homobaaris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viikkoon töi­hin. Kaik­ki tietävät, mis­sä se suuri altistu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työu­ralle Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­si­ivil­la lisä­tyt tek­stit huo­mat­tuani, että ne oli­vat jääneet pois suun­nit­tele­mas­tani tekstistä.