Koronapolitiikan kustannustehokkuus

Suomes­sa ter­vey­den­huol­lon tarpeisi­in ohjat­tu­ja raho­ja pyritään käyt­tämään mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti, jot­ta niistä saataisi­in suurin mah­dolli­nen hyö­ty. Rahaa ei haaska­ta hyvin kalli­isi­in hoitoi­hin, raho­jen lop­pues­sa ei joudut­taisi tin­kimään halvoista ja kustannustehokkaammista.

Rajak­si on vaki­in­tunut jotain noin 60 000 – 100 000 euroa säästet­tyä laatu­pain­otet­tua elin­vuot­ta kohden. Tämä ter­veen elin­vuo­den hin­ta on havait­tu tar­jol­la ole­vista lasken­tatavoista parhaaksi.

Ikära­sis­mia?

Sil­loin­han lapsen elämän pelas­tamis­es­ta kan­nat­taa mak­saa enem­män kuin van­huk­sen elämän pelas­tamis­es­ta? Ikärasismia?

Tehdään­pä aja­tuskoe. Jumala ilmoit­taa sin­ulle, että on päät­tänyt laps­esi kuol­e­van syöpään, mut­ta antaa sin­un päät­tää, kuoleeko hän siihen yliop­pi­lasvuote­naan vai 65 vuot­ta myöhem­min maates­saan viimeisil­lään hoivakodis­sa sänkyyn hoidet­ta­vana. Onko vaikeuk­sia päättää?

Suomen koron­akuolemista 2/3 on tapah­tunut van­hus­ten hoito­laitok­sis­sa. Se on pieni skan­daali, mut­ta toisaal­ta menete­ty­istä elin­vu­o­sista tämän osu­us on jotain 10 – 20 pros­entin luokkaa. Nois­sa hoito­laitok­sis­sa ollaan keskimäärin kak­si viimeistä elin­vuot­ta. Ne nuoremp­ina kuolleet ovat isom­pi ongelma.

Kaikkien elin­vuodet samanarvoisia

Ammat­tieetikoil­la on vaikeuk­sia päät­tää, mitä tehdä, kun auto on tör­määmässä toiseen autoon tuhoisin seu­rauksin. Edessä olevas­sa autol­la kuolisi viisi, mut­ta voi väistää ja tör­mätä toiseen, jol­loin kuolisi vain kak­si. Jos väistät, aiheutat teol­lasi noiden kah­den kuole­man. Tosin säästät viiden ihmisen hengen.

Ter­vey­den­huol­los­sa tulee uno­htaa täl­lainen hienos­telu ja vali­ta hoitostrate­gia, joka säästää eniten elin­vu­osia. Pitäisi siis vali­ta tör­mäys siihen pienem­pään autoon.

Koron­apoli­ti­ikan taloudelli­nen hin­ta eivät ole ne sadat miljoonat, joi­ta se aiheut­taa suo­ri­na menoina ter­vey­den­huol­lolle, vaan kansan­tuot­teen lasku, siis koti­talouk­sien, yri­tys­ten, kun­tien ja val­tion menet­tämät tulot. Kuopan syvyy­destä on esitet­ty eri­laisia luku­ja, mut­ta käyt­täkäämme kahdek­saa pros­ent­tia eli 22 mil­jar­dia euroa. Tätä kestäisi kak­si vuot­ta eli lasku olisi 44 miljardia.

Jos käytämme tuo­ta laatu­pain­ote­tun elin­vuo­den mak­sim­i­hin­taa, 100 000 €/vuosi, 44 mil­jardin uhrauk­sel­la pitäisi siis säästää 440 000 elin­vuot­ta. Jos laskemme kuusi [1] menetet­tyä elin­vuot­ta kuol­lut­ta poti­las­ta kohden, pitäisi siis säästää 73 000 kuole­maa. Näin suur­ta koron­akuolleisu­ut­ta ei kukaan ole ennus­tanut mis­sään skenaariossa.

Tuo kus­tan­nus ei ole kokon­aan väl­tet­tävis­sä, vaik­ka val­tio ei rajoit­taisi mitään. Kukaan ei ole kieltänyt asioimas­ta Stock­man­nil­la, mut­ta kaup­pa on tyhjä asi­akkaista. Viisas on varovainen, vaik­ka ei käskettäisi.

Koron­apoli­ti­ikkamme, eri­tyis­es­ti se, mitä julk­isu­udessa vaa­di­taan, on niin kallista, että sel­l­aiseen ylel­lisyy­teen ei muus­sa ter­vey­den­huol­los­sa ole varaa.

Niin­pä pitäisi taloudelle kalleimpia ja ihmisille han­kalimpia rajoituk­sia purkaa kus­tan­nuste­hot­to­muusjärjestyk­sessä. Tästä meil­lä ei ole kun­non tutkimusti­etoa, mut­ta pitäisi aivan ehdot­tomasti olla. Hyvin merkit­täviä päätök­siä joudu­taan tekemään mutu-pohjalla.

Niin­pä joudun minäkin arvailemaan.

Tästä eteen­päin tämä kir­joi­tus on silkkaa spekulaatiota.

Min­un lis­tani kär­jessä ovat perusk­oulun alim­mat luokat. Alalu­okkalaisille koulumat­ka on heille paljon vaar­al­lisem­pi kuin koron­avirus. Siitä, ovatko he tar­tun­nan lähteitä, on kovin eri­laisia käsi­tyk­siä. Jos ei saa taud­ista kun­non oire­i­ta, ei myöskään pärs­ki ympäri­in­sä, mut­ta lääkärit tietävät näistä asioista min­ua enem­män. Lancetis­sa julka­istu meta-ana­lyysi tuli siihen tulok­seen, että koulu­jen sulkem­i­nen on jok­seenkin hyödytön­tä. Ei täysin hyödytön­tä, mut­ta jok­seenkin hyödytön­tä. Tosin tilas­toti­eteil­i­jänä min­un on pakko sanoa, että viita­tuis­sa tutkimuk­sis­sa käyte­tyt tutkimus­menetelmät eivät min­ua täysin vaku­u­ta. Kan­nat­taisi tehdä koti­mainen tutkimus asi­as­ta. Avat­taisi­in vaik­ka yksi helsinkiläi­nen koulu kokeeksi.

Pienelle koul­u­laiselle päivä kolmis­taan isän ja isän laatikkovi­inin kanssa on las­ten­suo­jelulli­nen ris­ki. Lisäk­si on turha kuvitel­la, että vas­ta lukemista opiskel­e­vat oli­si­vat eri­tyisen tehokkai­ta etäopiske­li­joi­ta. Hin­ta koulunkäyn­nin lop­pumis­es­ta on korkea ja hyödyt vähin­täänkin epäselvät.

Etä­työstä pitäisi päästä pian taval­liseen työhön, kos­ka etä­työ on teho­ton­ta. Aluk­si se voi sujuakin, mut­ta tieto­jen lev­iämisen hidas­tu­mis­es­ta (ei yhteistä kahvi­tun­tia) koitu­vat ongel­mat kumu­loitu­vat. Viral­li­sis­sa etäkok­ouk­sis­sa käsitel­lään vain viral­liset asi­at, oikean kok­ouk­sen tauol­la voi nykäistä kol­le­gaa hihas­ta ja sanoa tai kysyä jotain. Näin tieto lev­iää organ­isaa­tion sisäl­lä. Voihan siel­lä työ­paikallakin pitää vähän etäisyyttä.

Pitäisikö ruokar­avin­to­lat ava­ta ehdol­la, että ruo­ka tar­joil­laan pöyti­in. Buf­fet-rav­in­tolois­sa viruk­set tart­tuvat val­ta­van paljon tehokkaammin.

Hal­li­tus päät­ti jo lopet­taa Uuden­maan eristämisen, joten en sano muu­ta kuin, että varsi­naiset epi­demi­ol­o­giset perus­teet kart­taan kat­so­ma­l­la näyt­täi­sivät ole­van eristää Pohjois- ja Etelä-Kar­jala muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas log­a­r­it­mi­asteikolle niin ymmär­rät miksi.

Aasialais­ten käyt­tämien hen­gi­tys­suo­jien pitäisi olla pakol­lisia joukkoli­iken­teessä ja kaupois­sa – heti kun niitä on jostain saatavilla.

Ja vielä: koron­avet­er­aanin pas­si niille, jot­ka tutk­i­tusti ovat taudin jo sairas­ta­neet. Hei­dän määrän­sä saat­taa olla paljon suurem­pi kuin tiedämme. Pois­te­taan kaik­ki rajoituk­set nyt ainakin heiltä. Heitä kan­nat­taa sijoit­taa myös vaar­al­lisi­in asiakaspalvelutehtäviin.

 

[1] Tuon kuusi vuot­ta päät­telin epä­tarkasti kuollei­den iästä ja siitä, että sairaus iskee helpom­min huonokun­toisi­in ja perus­sairaisi­in. Suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee oikea.