Suomi, Ruotsi ja korona

Mikä koronati­lanteessa ja poli­ti­ikas­sa on eri­laista Suomes­sa ja Ruotsissa?

 

Oheinen log­a­r­it­mi­asteikol­la ole­va kuvaus tar­tun­to­jen määristä asukas­ta kohden ker­too olen­naisim­man. Ruot­si aloit­ti nopeam­mal­la kasvul­la. Syynä ilmeis­es­ti se, että Ruot­si on vau­raampi maa. Jonkin uutisen mukaan 14 000 ruot­salaista oli hiih­tolo­ma­l­la Pohjois-Italiassa.

Rivakan alun jäl­keen tapaus­määrän kasvu hidas­tui Ruot­sis­sa hitaam­mak­si kuin Suomes­sa. Suo­mi otti kiin­ni Ruotsin etu­matkaa niin, että maalisku­un 26 päivä olimme enää viisi päivää jäl­jessä. Sit­ten hidas­tamis­toimet Suomes­sa alkoi­vat purra niin, että kasvu tait­tui Suomes­sa mut­ta jatkoi entisel­lään Ruotsissa.

Saman kehi­tyk­sen näkee kasvupros­en­teista. Olen oheises­sa kuvas­sa laskenut tapaus­määrän kasvupros­entin liuku­vas­ta seit­semän päivän muu­tok­ses­ta. Suomen viikkokasvu pysyi selvästi yli sadan pros­entin kun Ruotsin kasvupros­en­tit oli­vat vaki­in­tuneet vähän alle sadan pros­entin. Huo­mat­takoon, että kaksinker­tais­tu­mi­nen viikos­sa tarkoit­taa 20-ker­tais­tu­mista kuukaudessa.

Suomen kasvu kään­tyi lop­puku­us­ta selvään lasku­un niin, että se alit­ti maanan­taina Ruotsin ja on nyt selvästi alle.

Varsi­nainen ero Suomen ja Ruotsin välil­lä on kuollei­den määris­sä. Niitä on asukas­ta kohden Ruot­sis­sa kym­menker­tainen määrä.Tämä voisi selit­tyä erol­la tes­taamises­sa — Ruot­sis­sa pitäisi olla val­ta­van paljon enem­män havait­se­mat­to­mia tapauk­sia, mut­ta ei seli­ty. Tes­tauskäytän­nöis­sä ei ole merkit­täviä ero­ja, ei ainakaan noin päin. Ero liit­tyy van­hus­ten altistumiseen.

Jos pyrkii sairas­ta­maan epi­demi­an ohi nopeasti, pitää eristää riskiryh­mät tehokkaasti. Ruot­sis­sa on nyt lop­ul­ta kiel­let­ty omais­ten vierailut van­hainkotei­hin, mut­ta ensin niitä vain kehotet­ti­in vält­tämään. Ei riitä, että 90 pros­ent­tia tot­telee keho­tus­ta. Saa­mani tiedon mukaan korona on tap­panut ruot­salai­sis­sa van­hainkodeis­sa joka kol­man­nen tar­tun­nan saaneen.

Ruot­si pitää lapset kouluis­sa. Se on täl­lä het­kel­lä merkit­tävin ero Suomen ja Ruotsin välil­lä. Johtaako tämä siihen, että ruot­salaisia sairas­tuu tau­ti­in enem­män? Las­ten osu­ud­es­ta tar­tun­nan levit­täjinä ei ole kun­non tietoa.

Molem­mat maat tähtäävät taudin hidas­tamiseen mut­ta eivät sen tukah­dut­tamiseen. Tämän mukaan epi­demi­an men­tyä joskus ohi olisi molem­mis­sa mais­sa taudin läpikäyneitä suun­nilleen yhtä paljon. Ruot­sis­sa ker­ral­la olisi enem­män sairai­ta, mikä voi aset­taa sairaalat suuri­in vaikeuk­si­in. Suomes­sa taas epi­demia kestää pidem­pään niin, että taloudelli­nen hin­ta on merkit­tävästi suurempi.

Kokon­aan toinen vai­h­toe­hto on pyrkimys taudin tukah­dut­tamiseen, kuten on tehty Etelä-Kore­as­sa. Etelä-Kore­akaan ei kuvit­tele pää­sevän­sä eroon viruk­ses­ta. Siel­lä on edelleen satakun­ta tar­tun­taa päivässä, mut­ta ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu paine­taan lin­eaarisek­si todel­la rajul­la kon­trol­lipoli­ti­ikalla. Kon­trol­lipoli­ti­ikkaa ei voi purkaa ennen kuin tau­ti­in on kehitet­ty tehokas ja tur­valli­nen rokote.

Kore­alaisil­la on kän­nykässään sovel­lus, joka rek­isteröi kaik­ki kän­nykät, jot­ka tule­vat lähi­etäisyy­delle ja tal­let­ta­vat ne muis­ti­in. Jos saa tar­tun­nan, joutuu luovut­ta­maan luet­telon kaik­ista kon­tak­teis­taan. Tämä ohjel­ma sovel­tuu mon­een muuhunkin, kuten jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den tor­jun­taan ja oppo­si­tion toimin­nan tukah­dut­tamiseen. Sak­sas­sa samas­ta ohjel­mas­ta yritetään kehit­tää anonyymiver­sio­ta, jos­sa vira­nomaiset eivät voisi luet­teloi­da kansalais­ten kontaktiverkostoa.

Voi olla, että päädymme mekin vielä tähän.