Minä ja koronavirus

Sain kun­nol­la turpi­i­ni kir­joitet­tuani sun­nun­taina koron­aviruk­sen tor­jun­nas­ta. En halun­nut pelotel­la ja niin­pä kir­joituk­seni sit­ten tulkit­ti­in ongel­man vähät­te­lyk­si, kun viestin piti olla päin­vas­tainen, että tulisi varautua paljon suurem­paan katas­trofi­in kuin mihin tämän­hetkiset toimet viit­taa­vat. Tai tarkem­min: mihin sun­nun­tai­hin men­nessä käyt­töön ote­tut toimet viittasivat.

Ensin ajat­telin, että paras vai­eta tämän jäl­keen koko asi­as­ta, mut­ta sil­loin mon­elle jäisi käsi­tyk­ses­täni hyvin outo kuva, joten kir­joi­tan vähän perus­teel­lisem­min uudestaan.

Minus­ta on opti­mistista kuvitel­la, että saisimme viruk­sen pysäyte­tyk­si nyky­isil­lä karan­teen­i­toimil­la. Pidän toden­näköisenä, joskaan en tietenkään var­mana, että virus läpäisee karan­teeneil­la asete­tut por­tit ja merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista tai itse asi­as­sa koko maail­man ihmi­sistä tulee infek­tion saa­maan. Epi­demia talt­tuu vas­ta, kun se tör­mää lau­ma­suo­jaan, kun riit­tävän moni on käynyt taudin läpi.

En ala kuvail­la, mitä se merk­it­see, mut­ta kamalaa jälkeä siitä syn­tyy. Min­un mielestäni ei niin kamalaa kuin lehdis­sä julka­istu­jen kuolleisu­us­luku­jen perus­teel­la voisi laskea, mut­ta myön­nän, että tämä on mutua. Peruste­len silti, kos­ka tänään asi­as­ta keskustel­lessani ihan oikea tutk­i­ja näki asian samal­la taval­la. Tilas­toidut kuolleisu­us­lu­vut yliarvioi­vat riskin, kos­ka suuri määrä lieviä tar­tun­to­ja on jäänyt tilas­toimat­ta, jol­loin suhdeluku kuolleet/sairastuneet arvioidaan ehkä huo­mat­tavastikin liian suureksi.

En ole yksin sen pes­simistisen käsi­tyk­sen kanssa, että virus­ta ei saa­da pysäyte­tyk­si. Min­ua paljon viisaam­mat tiedemiehet ovat esit­täneet saman­su­un­taisia arvioi­ta, ja kun niitä on myös julka­istu lehdis­sä, on minus­ta asial­lista tuo­da tämäkin mah­dol­lisu­us esille. Ei olisi tul­lut mieleenkään kir­joit­taa asi­as­ta ilman var­teenotet­tavia lähteitä.

Pidän siis ainakin mah­dol­lise­na, että virus lev­iää koko yhteiskun­taan. Sitä en pysty arvioimaan, kuin­ka toden­näköistä se on. Min­ul­la on asun­nos­sani palo­varoitin, vaik­ka tuli­palon toden­näköisyys seu­raa­van vuo­den aikana on alle prosentin.

Vaik­ka en siis usko, että karan­teen­it lop­ul­ta vähen­tävät sairas­tunei­den määrää, ne hidas­taes­saan epi­demi­aa ne levit­tävät sen pidem­mälle aikavälille. Moni on aivan oikein huo­maut­tanut, että jo tämä on hyvä asia, jot­ta sairaalat ylikuor­mit­tuisi­vat vähemmän.

Ja sitä pait­si, vaik­ka minus­ta ei luul­tavasti onnis­tu, sitä kan­nat­taa jopa tapauk­ses­sa edes yrit­tää ja myös nou­dat­taa karanteeneja.

Nyt tulee lisää mutua, siis omaa ajat­telu­ani. Vaik­ka emme pysty­isi juuri vaikut­ta­maan siihen, kuin­ka moni sairas­tuu ennen kuin viruk­sen lev­iämi­nen pysähtyy lau­ma­suo­jaan, pystymme vaikut­ta­maan siihen, ketkä sairas­tu­vat. Tähän on ajatuk­seni ydin.

Ital­ias­sa kuollei­den kes­ki-ikä on 81,6 vuot­ta eikä yhtään alle 50-vuo­ti­as­ta ollut eiliseen men­nessä kuol­lut. Iän ohel­la dia­betes, sydän- ja verisuoni­tau­dit, tupakoin­ti ja mies­sukupuoli lisäävät riskiä.

Ital­ias­sa tau­ti on ollut huo­mat­ta­van tap­pa­va. Se johtunee siitä, että sairas­tuneis­sa on paljon van­huk­sia. Ital­ialaisen elämän­ta­van hyviä puo­lia on, että van­huk­set elävät muiden ihmis­ten mukana, eivätkä eristäy­tyneinä kuten meil­lä, mut­ta tämän epi­demi­an kohdal­la se on huono jut­tu. Tau­ti taisi Milanos­sa myös lähteä lev­iämään sairaalas­ta, jos­sa oli paljon huonokun­toisia vanhuksia.

Kos­ka olen niin pes­simisti­nen sen suh­teen, onnis­tuuko taudin pysäyt­tämi­nen, minus­ta voimavarat kan­nat­taa kohdis­taa riskiryh­mien, eri­tyis­es­ti van­husväestön  suo­jelu­un. Vielä eilen olin tältä osin vähän tyy­tymätön, mut­ta tänään THL lop­ul­ta julka­isi asi­as­ta suosi­tuk­sen. Tämän jäl­keen min­ua enää oudok­sut­taa vähän se, että ollaan niin kit­sai­ta tes­taa­maan potilaita.

Yhteiskun­ta kan­taa vas­tuu laitoshoi­dos­sa ole­vista, mut­ta jokaisen, joka tietää kuu­lu­vansa riskiryh­mään, kan­nat­taa eristää itse itsen­sä niin tehokkaasti kuin voi.

Riskiryh­mien osalta on eri­tyisen tärkeää edes hidas­taa epi­demi­aa, kos­ka he ovat niitä, jot­ka tule­vat tarvit­se­maan hengityskoneita.

Omais­ten vierailut van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa pitäisi oikeas­t­aan kieltää, mut­ta se olisi epäin­himil­listä, joten pitää vain korostaa, että älä tule, jos olet yhtään sairas. Luot­ta­mus hyvä, mut­ta kon­trol­li paras. Kuumemit­tauk­set oville sekä vieraille että työntekijöille.

Van­hus­ten koti­hoi­dos­sa riskiä lisää, että saman van­huk­sen luona käy viikos­sa liu­ta eri hoita­jia. Tästä pitäisi päästä eroon. Pitäisi oikeas­t­aan inhimil­li­sistä syistä päästä eroon muutenkin.

Ruot­sis­sa on näköjään muutet­tu strate­giaa tänään. Lievästi sairai­ta ei enää tes­ta­ta – eikä heitä siis myöskään voi­da pan­na karan­teeni­in, kun ei tiede­tä ketä pan­na – vaan keski­tytään riskiryh­mien suo­jelu­un. Ruot­si on meitä viikon edellä.

Entäs int­ti? Men­neinä vuosi­na influ­enssa lev­isi Suomeen varuskun­tien kaut­ta. Se lop­pui siihen, että puo­lus­tusvoimat alkoi lop­ul­takin rokot­taa varus­miehiä. Varuskun­nat on kuin suun­nitel­tu virusten levit­tämiseen.  Viikon­lopuk­si hajaan­nu­taan eri puo­lille maa­ta han­kki­maan tar­tun­to­ja, maanan­taista per­jan­tai­hin levitetään niitä tuvas­sa toisille ja seu­raa­vana viikon­lop­puna hajaan­nu­taan taas ympäri maa­ta. Puo­lus­tusvoimain pitäisi kek­siä tähän jotain. Eihän se voi käy­dä biol­o­gista sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Kiina sai viruk­sen lev­iämisen pysäyte­tyk­si pysäyt­tämäl­lä melkein koko yhteiskun­nan. Pes­simisti­nen näke­myk­seni tulee pian testi­in. Kiina alkaa käyn­nistää elämää uud­estaan. Pelkään, että tämä tulee johta­maan uuteen tar­tun­to­jen aal­toon, kos­ka virus­ta ei ole nujer­ret­tu vaan se odot­taa hyvis­sä voimis­sa eikä sairau­den läpi käyneitä ole riit­tävästi syn­nyt­tämään laumasuojaa.

En toi­vo mitään niin paljon kuin sitä, että olisin väärässä.