Ilmoitusasioissa kerrottiin, että kaupunki perii kaavoitushyötynä 5,5 M€ VR:ltä kaavasta, joka mahdollistaa 31 000 k‑m2 asuintalon rakentamisen lähelle Oulunkylän asemaa. Rahantuloa ei voi estää, vaikka halvalla meni, 180 €/k‑m2.
Keskustatunneli
Tarkoitus on päättää, miten liikenneasioita jatkossa suunnitellaan. Keskustatunneli on tarkoitus jättää suunnitelmista pois, koska siitä ei saa toteuttamiskelpoista. Kokoomus haluaisi jatkaa kohden yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja päättää asiasta jo nyt, mutta muut ryhmät ovat vakuuttuneita jo tällä tiedolla, ettei tästä tule kalua.
Kokoomuslaiset ovat halunneet vielä varmistaa selvitystyen lopettamisen periaatteella, ettei jalankulkuympäristön hyväksi saa tehdä mitään niin kauan kuin selvitys on kesken.
Itä. ja Länsi-Pasilan kehitämisperiaatteet
Kyseenalaistin edellisessä kokouksessa sen, onko järkevää suhtautua niin kielteisesti toimistotalojen muuttamiseen asuintaloiksi. Minulle vastattiiin, että tämä on hyvää toimistoaluetta, koska jokseenkin kaikki toimistot on vuokrattu. Vastaus ei tyydyttänyt, koska kysyntää ei mitata sillä, paljonko jää myymättä vaan sillä, mikä on hinta. Mikko Särelä johdatti minut tiedon äärelle. Pasilassa toimistoneliöstä maksetaan ihan kunnollista vuokraa, joten olkoon.
Mikko Särelän valtuustoaloite Helsinginkadun asemasta
Tarkoitukseni on muuttaa lausuntoa vähän myönteisemmäksi, vaikka ei tätä ihan ensi vuoden budjettiin saadakaan tungetuksi.
Lausunto Vantaan ratikan yleissuunnitelmasta
Täytyy sanoa, että olen vähän skeptinen. Minun on vaikea uskoa, että tuolle linjalle olisi riittävästi matkustajia. Joku voisi sanoa, että ei kuulu muille, mihin Vantaa rahansa haaskaa, mutta tässä tapauksessa se kyllä kuuluu. Vantaa laskuttaa HSL:ltä kulunsa ruhtinaallisella korolla (5%) ja tämä siirtyy ratikoiden käyttökustannuksiksi. En tunne HSL-sopimusta kunnolla, mutta pelkään pahoin, että kustannus siirtyy jäsenkuntien maksettavaksi siinä suhteessa, kuin nämä käyttävät raitiovaunuja. Tämän pitäisi olla linjakohtaista niin, että kunnat maksavat siinä suhteessa, kun käyttävät tätä linjaa.
Lumen käsittelyn periaatteet
Tästä ohjelmasta ei saanut mitään selvää. Siinä viitattiin erilaisiin toimenpidekortteihin, joissa sitten olisi se pihvi jos olisi.
Kokoomuslaiset poliitikot ovat esittäneet, että lumi sulatettaisiin, kuten Espoossa polttoöljyllä, niin sitä ei tarvitsisi kasata mihinkään. Jos sataa kymmenen millimetriä, lunta tulee neliömetrille 10 kg ja sen sulattaminen vie noin kilowattitunnin energiaa, mikä tarkoittaa polttoöljynä desilitraa. Neliökilometrissä on miljoona neliömetriä, joten neliökilometrille sataneen lumen sulattamien veisi satatuhatta litraa polttoöljy ja tuottaisi noin 240 tonnia hiilidioksidipäästöjä. En nyt jaksa etsiä tietoa, joten arvioin summittaisesti, että aurattavia tietä, katuja ja jalkakäytäviä on Helsingissä ainakin 30 neliökilometriä. Yhden päivän sateen sulattaminen tuottaisi hiilidioksidipäästöjä noin seitsemän tuhatta tonnia. Sen lisäksi se löpö maksaisikin jotain.
Jos sulattamiseen ryhdyttäisiin, polttoöljyä espoolaisittain ei tietenkään käytettäisi, vaan kaukolämpöä. Sekin tuottaa hiilidioksidia erityisesti talvisin, mutta ei se sentään ole mitään polttoöljyyn verrattuna.
Lapsuudessani ei ollut tätä ongelmaa. Lumi aurattiin kinoksiksi tien ja jalkakäytävän väliin, se tarjosi pikkulapsille oivan mahdollisuuden kiipeilyyn ja muuhun sellaiseen. Vappuun mennessä kasa oli sulanut. Nyt näin ei voi tehdä, koska alueet on varattu kadunvarsipysäköintiin.
Minä en etsisi ongelmaan yhtä isoa vaan satoja pieniä ratkaisuja. Lähikasauspaikkoja, joihin lumikasan voi jättää kevättä odottamaan.
Kantakaupungissa noin neljännen kadunvarsipaikoista on varattu autoille, joita ei lumisena aikana siirretä lainkaan. (Empiirinen havainto Katajanokalta) Jos nämä säilytettäisiin muualla, aika paljon lunta niiden tilalle mahtuisi. Lautakuntamme esitti aikanaan, että asukaspysäköintitunnus olisi talvikuukausina kalliimpi, mutta kaupunginhallitus hylkäsi ajatuksen.