Kaupunkiympäristölautakunnan lista 8.10.2019

Ilmoi­tus­asiois­sa ker­rot­tiin, että kau­pun­ki perii kaa­voi­tus­hyö­ty­nä 5,5 M€ VR:ltä kaa­vas­ta, joka mah­dol­lis­taa 31 000 k‑m2 asuin­ta­lon raken­ta­mi­sen lähel­le Oulun­ky­län ase­maa. Rahan­tu­loa ei voi estää, vaik­ka hal­val­la meni, 180 €/k‑m2.

Kes­kus­ta­tun­ne­li

Tar­koi­tus on päät­tää, miten lii­ken­ne­asioi­ta jat­kos­sa suun­ni­tel­laan. Kes­kus­ta­tun­ne­li on tar­koi­tus jät­tää suun­ni­tel­mis­ta pois, kos­ka sii­tä ei saa toteut­ta­mis­kel­pois­ta. Kokoo­mus haluai­si jat­kaa koh­den yksi­tyis­koh­tai­sem­paa suun­nit­te­lua ja päät­tää asias­ta jo nyt, mut­ta muut ryh­mät ovat vakuut­tu­nei­ta jo täl­lä tie­dol­la, ettei täs­tä tule kalua.

Kokoo­mus­lai­set ovat halun­neet vie­lä var­mis­taa sel­vi­tys­tyen lopet­ta­mi­sen peri­aat­teel­la, ettei jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tön hyväk­si saa teh­dä mitään niin kau­an kuin sel­vi­tys on kesken.

Itä. ja Län­si-Pasi­lan kehitämisperiaatteet

Kysee­na­lais­tin edel­li­ses­sä kokouk­ses­sa sen, onko jär­ke­vää suh­tau­tua niin kiel­tei­ses­ti toi­mis­to­ta­lo­jen muut­ta­mi­seen asuin­ta­loik­si. Minul­le vas­tat­tiiin, että tämä on hyvää toi­mis­toa­luet­ta, kos­ka jok­seen­kin kaik­ki toi­mis­tot on vuo­krat­tu. Vas­taus ei tyy­dyt­tä­nyt, kos­ka kysyn­tää ei mita­ta sil­lä, pal­jon­ko jää myy­mät­tä vaan sil­lä, mikä on hin­ta. Mik­ko Säre­lä joh­dat­ti minut tie­don äärel­le. Pasi­las­sa toi­mis­to­ne­liös­tä mak­se­taan ihan kun­nol­lis­ta vuo­kraa, joten olkoon.

Mik­ko Säre­län val­tuus­toa­loi­te Hel­sin­gin­ka­dun asemasta

Tar­koi­tuk­se­ni on muut­taa lausun­toa vähän myön­tei­sem­mäk­si, vaik­ka ei tätä ihan ensi vuo­den bud­jet­tiin saa­da­kaan tungetuksi.

Lausun­to Van­taan rati­kan yleissuunnitelmasta

Täy­tyy sanoa, että olen vähän skep­ti­nen. Minun on vai­kea uskoa, että tuol­le lin­jal­le oli­si riit­tä­väs­ti mat­kus­ta­jia. Joku voi­si sanoa, että ei kuu­lu muil­le, mihin Van­taa rahan­sa haas­kaa, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa se kyl­lä kuu­luu. Van­taa las­kut­taa HSL:ltä kulun­sa ruh­ti­naal­li­sel­la korol­la (5%) ja tämä siir­tyy rati­koi­den käyt­tö­kus­tan­nuk­sik­si. En tun­ne HSL-sopi­mus­ta kun­nol­la, mut­ta pel­kään pahoin, että kus­tan­nus siir­tyy jäsen­kun­tien mak­set­ta­vak­si sii­nä suh­tees­sa, kuin nämä käyt­tä­vät rai­tio­vau­nu­ja. Tämän pitäi­si olla lin­ja­koh­tais­ta niin, että kun­nat mak­sa­vat sii­nä suh­tees­sa, kun käyt­tä­vät tätä linjaa.

Lumen käsit­te­lyn periaatteet

Täs­tä ohjel­mas­ta ei saa­nut mitään sel­vää. Sii­nä vii­tat­tiin eri­lai­siin toi­men­pi­de­kort­tei­hin, jois­sa sit­ten oli­si se pih­vi jos olisi.

Kokoo­mus­lai­set polii­ti­kot ovat esit­tä­neet, että lumi sula­tet­tai­siin, kuten Espoos­sa polt­to­öl­jyl­lä, niin sitä ei tar­vit­si­si kasa­ta mihin­kään. Jos sataa kym­me­nen mil­li­met­riä, lun­ta tulee neliö­met­ril­le 10 kg ja sen sulat­ta­mi­nen vie noin kilowat­ti­tun­nin ener­gi­aa, mikä tar­koit­taa polt­to­öl­jy­nä desi­lit­raa. Neliö­ki­lo­met­ris­sä on mil­joo­na neliö­met­riä, joten neliö­ki­lo­met­ril­le sata­neen lumen sulat­ta­mien vei­si sata­tu­hat­ta lit­raa polt­to­öl­jy ja tuot­tai­si noin 240 ton­nia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. En nyt jak­sa etsiä tie­toa, joten arvioin sum­mit­tai­ses­ti, että aurat­ta­via tie­tä, katu­ja ja jal­ka­käy­tä­viä on Hel­sin­gis­sä aina­kin 30 neliö­ki­lo­met­riä. Yhden päi­vän sateen sulat­ta­mi­nen tuot­tai­si hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä noin seit­se­män tuhat­ta ton­nia. Sen lisäk­si se löpö mak­sai­si­kin jotain.

Jos sulat­ta­mi­seen ryh­dyt­täi­siin, polt­to­öl­jyä espoo­lai­sit­tain ei tie­ten­kään käy­tet­täi­si, vaan kau­ko­läm­pöä. Sekin tuot­taa hii­li­diok­si­dia eri­tyi­ses­ti tal­vi­sin, mut­ta ei se sen­tään ole mitään polt­to­öl­jyyn verrattuna.

Lap­suu­des­sa­ni ei ollut tätä ongel­maa. Lumi aurat­tiin kinok­sik­si tien ja jal­ka­käy­tä­vän väliin, se tar­jo­si pik­ku­lap­sil­le oivan mah­dol­li­suu­den kii­pei­lyyn ja muu­hun sel­lai­seen. Vap­puun men­nes­sä kasa oli sula­nut. Nyt näin ei voi teh­dä, kos­ka alu­eet on varat­tu kadunvarsipysäköintiin.

Minä en etsi­si ongel­maan yhtä isoa vaan sato­ja pie­niä rat­kai­su­ja. Lähi­ka­saus­paik­ko­ja, joi­hin lumi­ka­san voi jät­tää kevät­tä odottamaan.

Kan­ta­kau­pun­gis­sa noin nel­jän­nen kadun­var­si­pai­kois­ta on varat­tu autoil­le, joi­ta ei lumi­se­na aika­na siir­re­tä lain­kaan. (Empii­ri­nen havain­to Kata­ja­no­kal­ta) Jos nämä säi­ly­tet­täi­siin muu­al­la, aika pal­jon lun­ta nii­den tilal­le mah­tui­si. Lau­ta­kun­tam­me esit­ti aika­naan, että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus oli­si tal­vi­kuu­kausi­na kal­liim­pi, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tus hyl­kä­si ajatuksen.

 

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 8.10.2019”

  1. Aina etsi­mäs­sä yksi­tyi­sau­toi­lus­ta syy­tös­ten koh­det­ta, kun ongel­ma on lii­ken­tee­seen liittyvä?

    Täl­lä ker­taa lumen­ka­saus­paik­ko­jen vähyys.

    1. Tapa­niK:
      Aina etsi­mäs­sä yksi­tyi­sau­toi­lus­ta syy­tös­ten koh­det­ta, kun ongel­ma on lii­ken­tee­seen liittyvä?

      Täl­lä ker­taa lumen­ka­saus­paik­ko­jen vähyys.

      Luit­ko­han edes kir­joi­tus­ta? Osmo tuos­sa esit­ti rat­kai­su­vaih­toeh­toa, jol­la autoi­lu kes­kus­tas­sa oli­si suju­vam­paa. Vai onko mie­les­tä­si autoi­li­joi­den (koko­nai­suu­te­na) etu, että jopa kym­me­niä pro­sent­te­ja kau­pun­gin sub­ven­toi­mis­ta pysä­köin­ti­pai­kois­ta ei ole aktii­vi­käy­tös­sä vaan pit­kä­ai­kais­säi­ly­tys­ti­la­na? Ne autot­han voi­si­vat hyvin olla jos­sain lai­ta­kau­pun­gil­la säi­löt­ty­nä tur­vas­sa auraus­lu­men aiheut­ta­mil­ta naarmuilta.

      1. Lap­suu­des­sa­ni ei ollut tätä ongel­maa. Lumi aurat­tiin kinok­sik­si tien ja jal­ka­käy­tä­vän väliin, se tar­jo­si pik­ku­lap­sil­le oivan mah­dol­li­suu­den kii­pei­lyyn ja muu­hun sel­lai­seen. Vap­puun men­nes­sä kasa oli sula­nut. Nyt näin ei voi teh­dä, kos­ka alu­eet on varat­tu kadunvarsipysäköintiin. 

        Sami: Luit­ko­han edes kir­joi­tus­ta? Osmo tuos­sa esit­ti rat­kai­su­vaih­toeh­toa, jol­la autoi­lu kes­kus­tas­sa oli­si suju­vam­paa. Vai onko mie­les­tä­si autoi­li­joi­den (koko­nai­suu­te­na) etu, että jopa kym­me­niä pro­sent­te­ja kau­pun­gin sub­ven­toi­mis­ta pysä­köin­ti­pai­kois­ta ei ole aktii­vi­käy­tös­sä vaan pit­kä­ai­kais­säi­ly­tys­ti­la­na? Ne autot­han voi­si­vat hyvin olla jos­sain lai­ta­kau­pun­gil­la säi­löt­ty­nä tur­vas­sa auraus­lu­men aiheut­ta­mil­ta naarmuilta. 

        Ei minul­la mitään sitä vas­taan ole, että pit­kä­ai­kais­py­sä­köin­ti kuu­luu jon­ne­kin syrjään.

        Yo. sitaat­ti oli vaan tyy­lil­tään osa sitä lin­jaa, jol­la blo­gin reto­riik­ka ja asia­nä­kö­kul­mat ovat yksi­tyi­sau­toi­lun vas­tai­set. Arvos­tan lin­jaa sen tin­ki­mät­tö­myy­des­sä. Ajat­te­lin kui­ten­kin että.. Toi­saal­ta, Hel­sin­gin autois­tu­mi­nen sat­tui 60-luvun lopul­le, joten ero lumen­kä­sit­te­ly­stra­te­gias­sa lap­suu­den aikoi­hin on pakos­ta­kin sil­miin­pis­tä­vä. Toi­saal­ta, kos­ka Hel­sin­gin nie­men asu­kas­lu­ku on sen jäl­keen pudon­nut ja pysä­köin­ti­luo­lia raken­net­tu, niin voi­han sitä kum­mas­tel­la, mis­tä nii­tä auto­ja tal­vel­la riit­tää pit­kä­ai­kais­py­sä­köi­tä­väk­si lumen ja auro­jen roudittavaksi.

        Muis­te­taan tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja: eli 50–60-luvun jäl­keen on tul­lut vie­mään samaa lumen­ka­saus­ti­laa pyö­rä­kais­tat, jouk­ko­lii­ken­teen esteet­tö­mät pysä­kit, nivel­bus­sien kään­tö­sä­teet ris­teyk­sis­sä jne. Vaik­ka vie­vät­kin mur­to-osan tilaa ver­rat­tu­na katu­py­sä­köin­tiin. Ja jos romuau­tot hää­det­täi­siin, osa tilas­ta aurat­tai­siin var­maan sit­ten pyörille.

    2. Kan­ta­kau­pun­gin hal­vin varas­to­ti­la on tosi­aan asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus + iso pakettiauto.

  2. Hel­sin­gin asu­kas­py­sä­köin­ti joh­taa sii­hen hul­luun tilan­tee­seen, että ydin­kes­kus­tan kadut ovat maa­lai­sen näkö­kul­mas­ta käsit­tä­mät­tö­män huo­nos­ti aurat­tu­ja. Omas­sa työ­pai­kas­sa­ni vit­si­nä on, että maas­tu­rin osto on perus­tel­tua, mikä­li jou­tuu töit­ten­sä vuok­si sään­nöl­li­ses­ti pysä­köi­mään Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Maa­seu­dul­la se ei ole, kos­ka tiet on aurat­tu paremmin.

  3. Asu­kas­py­sä­köin­ti on räi­keäs­ti ali­hin­noi­tel­tua ver­rat­tu­na pysä­köin­ti­paik­ko­jen mark­ki­na­hin­tai­siin vuo­kriin. Mik­si veron­mak­sa­jien pitää sub­ven­toi­da park­ki­paik­ko­ja joil­le­kin ihmi­sil­le? Nykyi­nen vuo­si­hin­ta pysä­köin­ti­tun­nuk­sel­le oli­si jota­kuin­kin oikea kuukausihinta.

    1. Pork­ka­la:
      Asu­kas­py­sä­köin­ti on räi­keäs­ti ali­hin­noi­tel­tua ver­rat­tu­na pysä­köin­ti­paik­ko­jen mark­ki­na­hin­tai­siin vuo­kriin. Mik­si veron­mak­sa­jien pitää sub­ven­toi­da park­ki­paik­ko­ja joil­le­kin ihmi­sil­le? Nykyi­nen vuo­si­hin­ta pysä­köin­ti­tun­nuk­sel­le oli­si jota­kuin­kin oikea kuukausihinta.

      Täs­sä­hän oli pie­ni kohu muu­ta­mia vuo­sia taka­pe­rin kun kes­kus­tel­tiin jul­ki­suu­des­sa että esim. Töö­lös­sä asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­pa koko vuo­dek­si oli joku 110 euroa. Joka oli siis käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si luo­ki­tel­ta­va jos kat­soo alu­een asun­to­jen hin­to­ja, hal­paa on maa ydin­kau­pun­gis­sa näkö­jään. Tosin eipä nuo hin­nat vie­lä­kään pää­tä hui­maa, alle 30€/kk on aika hal­pa pysäköinnistä.

  4. Lap­suu­des­sa­ni ei ollut aurauson­gel­maa. Lumi aurat­tiin kinok­sik­si tien ja jal­ka­käy­tä­vän väliin, se tar­jo­si pik­ku­lap­sil­le oivan mah­dol­li­suu­den kii­pei­lyyn ja muu­hun sel­lai­seen. Vap­puun men­nes­sä kasa oli sula­nut. Nyt näin ei voi teh­dä, kos­ka kadun­var­ret on varat­tu pyöräteihin.

  5. Sit­ten kun tripla on val­mis ja Pasi­lan uudet tor­nit ovat val­miit, oli­si loo­gi­nen kehi­tys alkaa yksi­tel­len pur­kaa van­ho­ja mata­lia 1970-luvun toi­mis­to­ta­lo­ja molem­min puo­lin Pasi­laa ja raken­taa tilal­le uut­ta toi­mis­to­ti­laa triplan kor­keu­del­la ja tehok­kuu­del­la. Tämän mah­dol­lis­ta­mi­nen kehit­tä­mis­pe­ri­aat­teis­sa oli­si tär­keäm­pää kuin mah­dol­li­set asuntokonversiot.

    1. Asun­to­ja:
      Sit­ten kun tripla on val­mis ja Pasi­lan uudet tor­nit ovat val­miit, oli­si loo­gi­nen kehi­tys alkaa yksi­tel­len pur­kaa van­ho­ja mata­lia 1970-luvun toi­mis­to­ta­lo­ja molem­min puo­lin Pasi­laa ja raken­taa tilal­le uut­ta toi­mis­to­ti­laa triplan kor­keu­del­la ja tehok­kuu­del­la. Tämän mah­dol­lis­ta­mi­nen kehit­tä­mis­pe­ri­aat­teis­sa oli­si tär­keäm­pää kuin mah­dol­li­set asuntokonversiot.

      Aamen. Tyh­jien toi­mis­to­ta­lo­jen muut­ta­mi­ses­sa asun­noik­si on var­mas­ti oma jär­ken­sä, mut­ta vie­lä jär­ke­väm­pää oli­si kes­kit­tää ne kaik­ki käy­tös­sä ole­vat vuo­si­kym­me­niä van­hat toi­mis­to­ne­liöt muu­ta­maan isoon tor­ni­toi­mis­toon ja kor­va­ta tämän kaut­ta tyh­jäk­si jää­neet toi­mis­to­ta­lot taas uusil­la asuin­tor­neil­la. Pasi­la on aivan lii­an hyvin lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä, että sin­ne kan­nat­taa jät­tää yhtään löy­sää mis­sään muodossa.

      Blo­gis­til­le: olen ulko­mail­la huo­man­nut jois­sain kau­pun­geis­sa ole­van yhdis­tel­mä­pil­ven­piir­tä­jiä, jois­sa on asuin­ker­rok­sien lisäk­si toi­mis­to­ker­rok­sia. En ole omas­ta mie­les­tä­ni tör­män­nyt yhteen­kään täm­möi­seen Suo­mes­sa, kor­kein­taan asuin­ta­lon kivi­ja­las­sa on kaup­po­ja / yksit­täi­siä toi­mis­to­ja tai sit­ten kaup­pa­kes­kuk­sen pääl­le on raken­net­tu ker­ros­ta­lo kuten esi­mer­kik­si Kam­pin kes­kuk­ses­sa. Onko tähän joku lain­sää­dän­nöl­li­nen / kaa­voi­tuk­sel­li­nen syy vai eikö meil­lä vaan ole totut­tu tämän­kal­tai­siin rat­kai­sui­hin ja sik­si nii­tä ei rakenneta?

      1. Hel­sin­gis­sä kaa­voi­te­taan hybri­di­ta­lo­ja ja niin on tar­koi­tus teh­dä Itä-Pasi­las­sa­kin. Kol­me alin­ta ker­ros­ta toi­mi­ti­loi­na ja ylim­mät asuntoina.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kol­me alin­ta ker­ros­ta toi­mi­ti­loi­na ja ylim­mät asuntoina.

        Mää­rää­kö kaa­voit­ta­ja tar­kan ker­ros­käyt­tö­jaot­te­lun, vai saa­ko raken­nut­ta­ja itse päät­tää (jol­la­kin välil­lä), kuin­ka pal­jon kum­mal­le­kin on kysyntää?

    2. Asun­to­ja:
      Sit­ten kun tripla on val­mis ja Pasi­lan uudet tor­nit ovat val­miit, oli­si loo­gi­nen kehi­tys alkaa yksi­tel­len pur­kaa van­ho­ja mata­lia 1970-luvun toi­mis­to­ta­lo­ja molem­min puo­lin Pasi­laa ja raken­taa tilal­le uut­ta toi­mis­to­ti­laa triplan kor­keu­del­la ja tehok­kuu­del­la. Tämän mah­dol­lis­ta­mi­nen kehit­tä­mis­pe­ri­aat­teis­sa oli­si tär­keäm­pää kuin mah­dol­li­set asuntokonversiot. 

      Näi­tä­kin ennen voi­si pur­kaa radan var­rel­le rau­ta­tie­a­se­man vie­reen raken­tu­neet sää­lit­tä­vät laa­ti­kot, jot­ka ovat todel­li­nen visiot­to­muu­den, lan­nis­tu­nei­suu­den ja kun­nian­hi­mot­to­muu­den beto­nis­tu­ma. Kau­pun­gin par­haim­pia paik­ko­ja, joi­den raken­nut­ta­jien ambi­tio­ta­so on ollut pik­ku­jou­luis­sa pomol­taan tur­piin­sa saa­neen kra­pu­lai­sen luok­kaa. Nok­ka ylös ja kau­pun­kia rakentamaan!

  6. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti on lii­an hal­paa kesät tal­vet kun romuau­to­ja on niil­lä varaa seisottaa

    1. Mik­ko Mat­ti:
      Kadun­var­si­py­sä­köin­ti on lii­an hal­paa kesät tal­vet kun romuau­to­ja on niil­lä varaa seisottaa

      Jep, var­sin­kin lähiöis­sä, jos­sa alle ton­nin autot makaa­vat samoil­la pai­koil­la kuu­kau­des­ta toiseen. 

      Tai Kulos­aa­ren puis­to­tiel­lä, jos­sa on sään­nöl­li­ses­ti par­kis­sa usei­ta venet­rai­le­rei­ta. Nii­den paik­ka ei todel­la­kaan ole katu­jen var­sil­la, mut­ta kun ker­ran on ilmais­ta, niin mikä ettei. 

      Vuo­kra­vas­toa hal­vem­mak­si tulee ostaa ihan romu, mut­ta just kat­sas­tuk­ses­ta läpi mene­vä iso paket­ti­au­to ja pysä­köi­dä se jon­kin lähiön kadul­le ja lait­taa yli­mää­räi­set tava­rat pakuun .Niin näkyy aina­kin Roi­hu­vuo­des­sa ole­van tapana.

    2. Mik­ko Mat­ti:
      Kadun­var­si­py­sä­köin­ti on lii­an hal­paa kesät tal­vet kun romuau­to­ja on niil­lä varaa seisottaa 

      Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­noit­te­lus­sa on ongel­ma­na, että se voi­daan koh­den­taa vain hin­nal­la eli mak­su­ky­vyn, ei tar­peen tm. ihmis­ryh­mä­koh­tai­sen tavoit­teen edis­tä­mi­sen mukaan. Poli­tii­kan­teon näkö­kul­mas­ta käyt­tä­jä­ryh­miä oli­si var­maan hyvä dis­kri­mi­noi­da, jos se oli­si mahdollista?

      Kun tal­vi­py­sä­köin­nis­tä tekee tar­peek­si kal­lis­ta, lisää duu­na­rei­ta, iso­ja lap­si­per­hei­tä ja elä­ke­läi­siä aje­taan kau­em­mas kes­kus­tas­ta asu­maan. Jouk­ko­lii­ken­tees­sä jäl­kim­mäi­siä jo sub­ven­toi­daan, kos­ka siel­lä hin­ta­dis­kri­mi­naa­tio on mahdollinen.

      1. Tapa­niK, Mitä mui­ta hin­to­ja haluai­sit dif­fe­roi­da sen mukaan, kuin­ka tar­peel­li­nen hyö­dy­ke on kulut­ta­jal­le? Mai­to? Junalippu?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juna­lip­pu?

        Juna­li­pun osal­ta hin­ta­dif­fe­roin­ti on jo todel­li­suut­ta. Nor­maa­lia hal­vem­man lipun saa­vat aina­kin riit­tä­vän nuo­ret (todel­la nuo­ret jopa ilmai­sen), riit­tä­vän van­hat, pää­toi­mi­set opis­ke­li­jat, lii­kun­ta­ra­joit­tei­set sekä jot­kut eläkeläiset.

  7. Pork­ka­la:
    Asu­kas­py­sä­köin­ti on räi­keäs­ti ali­hin­noi­tel­tua ver­rat­tu­na pysä­köin­ti­paik­ko­jen mark­ki­na­hin­tai­siin vuo­kriin. Mik­si veron­mak­sa­jien pitää sub­ven­toi­da park­ki­paik­ko­ja joil­le­kin ihmi­sil­le? Nykyi­nen vuo­si­hin­ta pysä­köin­ti­tun­nuk­sel­le oli­si jota­kuin­kin oikea kuukausihinta. 

    Asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen hin­noit­te­lus­sa pitää huo­mioi­da, että tun­nuk­sia myy­dään enem­män kuin paik­ko­ja on, ja lisäk­si samois­ta pai­kois­ta kerä­tään pysä­köin­ti­mak­su­ja muil­ta kuin asukaspysäköitsijöiltä.
    Mitä jos kokeil­tai­siin vuo­kra­ta osa kadun­var­si­pai­kois­ta mark­ki­na­hin­taan niin, että pai­kat oli­si sil­loin myös varat­tu niis­tä maksaneille?

    1. Mitä jos kokeil­tai­siin vuo­kra­ta osa kadun­var­si­pai­kois­ta mark­ki­na­hin­taan niin, että pai­kat oli­si sil­loin myös varat­tu niis­tä maksaneille?”

      Kyl­lä­hän näin teh­dään jo. Esi­mer­kik­si City Car Club on vuo­kran­nut yksit­täi­siä park­ki­ruu­tu­ja siel­tä tääl­tä. Samoin park­ki­paik­ko­ja on vuo­krat­tu ravin­to­lan teras­seik­si hin­taan n. 110€/kk.

      Mut­ta nämä ovat men­neet aika hal­val­la. Mark­ki­na­hin­nan sel­vit­tä­mi­nen edel­lyt­täi­si huu­to­kau­pan pitä­mis­tä. Oli­si kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mihin hin­nat jos­sain Ullan­lin­nas­sa kohoaisivat.

  8. Hin­ta ylös vaan muu­ta­mil­la kym­peil­lä per kk. Johan tur­hat autoil­jiat hävi­ää kesus­tas­ta ja per­heil­lä on vain yksi auto jos on pak­ko. Tai vuo­kra-auto­kin alkaa kel­paa­maan hie­noil­le kaupunkilaisille.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tapa­niK, Mitä mui­ta hin­to­ja haluai­sit dif­fe­roi­da sen mukaan, kuin­ka tar­peel­li­nen hyö­dy­ke on kulut­ta­jal­le? Mai­to? Junalippu? 

    En puu­tu mai­don ja mui­den kulu­tus­hyö­dyk­kei­den vapai­siin mark­ki­noi­hin, vaan sii­hen, miten yhteis­kun­nan omis­ta­mia asioi­ta ja tuot­ta­mia pal­ve­lui­ta käy­te­tään asui­na­luei­den kehi­tyk­sen ohjai­luun. Jot­kut polii­ti­kot tosin haluai­si­vat dif­fe­roi­da yksi­tyis­ten fir­mo­jen sähkönsiirtohintoja…

    Otin sit­ten tar­peen käsit­teen vää­rin käyttöön.

    Halusin ehdot­taa täl­lais­ta ajatuskulkua:
    Jos autoi­lus­ta teh­dään lii­ken­teen ja kadun­var­si­py­sä­köi­nin suju­voit­ta­mi­sek­si kan­ta­kau­pun­gis­sa kal­liim­paa, niin ne koti­ta­lou­det, joil­la on halu tai pak­ko (esim. elin­kei­no) pitää autoa ja saman­ai­kai­ses­ti niu­kim­min liik­ku­ma­va­raa talou­des­saan, alka­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä siir­tyä muu­al­le. Ja tilal­le muut­taa nii­tä, jot­ka pär­jää­vät autot­ta tai pys­ty­vät mak­sa­maan eli joil­la on parem­pi tulo­ta­so. Sama­ni­käi­set ja ‑mie­li­set yhteen.

    Pari vajaas­ti perus­tel­tua väit­tä­mää — yksi­tyis­koh­tai­nen tilas­toai­neis­to kun on vain tut­ki­joi­den hallussa:

    1. Lap­si­per­heil­lä kesi­mää­rin on niu­kim­min sääs­tö­jä ja tulo­ja “vapaas­ti käy­tet­tä­väk­si” vält­tä­mät­tö­mien elin­kus­tan­nus­ten jäl­keen. Tilas­toa en piak­haul­la löy­dä vaan puhun mutu-tuntumalta.

    2. Hel­sin­gin lap­si­per­hei­den (sekä elä­ke­läis­ten) auto­no­mis­tus on ollut nousus­sa (HSL: Auton omis­tus Hel­sin­gin seu­dul­la 9/16 – kat­saus, luku 2.2.)

    3. Kan­ta­kau­pun­gin suu­rin piir­tein kat­ta­vis­sa perus­pii­reis­sä kuten Taka-Töö­lö, Kam­pin­mal­mi, Kal­lio, Appi­har­ju, Pasi­la, Rei­jo­la, Viron­nie­mi on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti vähi­ten lap­sia Hel­sin­gis­sä (Hgin tie­to­kes­kus: Hel­sin­ki alueit­tain 2017)

    Mil­lai­nen elä­män­ta­pa- ja demo­gra­fia­kupla kan­ta­kau­pun­gis­sa oli­si­kaan, jos pysä­köin­ti oli­si pel­käs­tään markkinahintaista?

    Ket­kä sii­tä pitäisivät?

    1. Tapa­niK:
      Halusin ehdot­taa täl­lais­ta ajatuskulkua:
      Jos autoi­lus­ta teh­dään lii­ken­teen ja kadun­var­si­py­sä­köi­nin suju­voit­ta­mi­sek­si kan­ta­kau­pun­gis­sa kal­liim­paa, niin ne koti­ta­lou­det, joil­la on halu tai pak­ko (esim. elin­kei­no) pitää autoa ja saman­ai­kai­ses­ti niu­kim­min liik­ku­ma­va­raa talou­des­saan, alka­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä siir­tyä muu­al­le. Ja tilal­le muut­taa nii­tä, jot­ka pär­jää­vät autot­ta tai pys­ty­vät mak­sa­maan eli joil­la on parem­pi tulo­ta­so. Sama­ni­käi­set ja ‑mie­li­set yhteen.

      Pari vajaas­ti perus­tel­tua väit­tä­mää – yksi­tyis­koh­tai­nen tilas­toai­neis­to kun on vain tut­ki­joi­den hallussa:

      1. Lap­si­per­heil­lä kesi­mää­rin on niu­kim­min sääs­tö­jä ja tulo­ja ”vapaas­ti käy­tet­tä­väk­si” vält­tä­mät­tö­mien elin­kus­tan­nus­ten jäl­keen. Tilas­toa en piak­haul­la löy­dä vaan puhun mutu-tuntumalta.

      2. Hel­sin­gin lap­si­per­hei­den (sekä elä­ke­läis­ten) auto­no­mis­tus on ollut nousus­sa (HSL: Auton omis­tus Hel­sin­gin seu­dul­la 9/16 – kat­saus, luku 2.2.)

      3. Kan­ta­kau­pun­gin suu­rin piir­tein kat­ta­vis­sa perus­pii­reis­sä kuten Taka-Töö­lö, Kam­pin­mal­mi, Kal­lio, Appi­har­ju, Pasi­la, Rei­jo­la, Viron­nie­mi on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti vähi­ten lap­sia Hel­sin­gis­sä (Hgin tie­to­kes­kus: Hel­sin­ki alueit­tain 2017)

      Mil­lai­nen elä­män­ta­pa- ja demo­gra­fia­kupla kan­ta­kau­pun­gis­sa oli­si­kaan, jos pysä­köin­ti oli­si pel­käs­tään markkinahintaista?

      Ket­kä sii­tä pitäisivät? 

      Sitä ei tar­vit­se kysyä ket­kä sii­tä pitäisivät. 

      Suu­ren kau­pun­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen on niuk­kuus­hyö­dy­ke Suo­mes­sa. Jos sen saa­ta­vuus muut­tuu vie­lä niu­kem­mak­si niin sii­tä enim­mäk­seen hyö­ty­vät nykyi­set asuk­kaat asun­to­va­ral­li­suu­den kas­vu­na. Saa­ta­vuut­ta­han voi rajoit­taa esim autoi­lun rajoit­ta­mi­sel­la, mut­ta myös vai­kut­ta­mal­la kiel­tei­ses­ti jouk­ko­lii­ken­ne­hank­kei­siin, aina­kaan nii­hin jot­ka toi­si­vat tehok­kaam­min mat­kus­ta­jia kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta sen sisälle.

  10. Olen työs­sä Itä-Pasi­las­sa, jos­sa on aina­kin yksi jo vuo­sia sit­ten ilmei­ses­ti sisäil­maon­gel­mien (?) vuok­si tyh­jen­ty­nyt toi­mis­to­ko­los­si. Useat muut­kin 70–80 ‑luku­jen toi­mis­to­ta­lot ovat enem­män tai vähem­män kulah­ta­nei­ta eivät­kä vas­taa nyky­päi­vän toi­mi­ti­la-ajat­te­lua. Luul­ta­vas­ti niis­tä pyri­tään jol­la­kin aika­vä­lil­lä pois tai jou­du­taan suu­riin muu­tos­töi­hin. Osmon aja­tuk­ses­sa on jär­keä. Kiin­nit­täi­sin kui­ten­kin huo­mio­ta näis­tä raken­nuk­sis­ta nyky­ään läh­te­vään ilmas­toin­ti­ko­neu­den humi­naan. Yksit­täis­ten asuin­ta­lo­jen melu­mai­se­ma täs­sä ympä­ris­tös­sä on aikamoinen.

  11. kau­pun­ki perii kaa­voi­tus­hyö­ty­nä 5,5 M€ VR:ltä kaa­vas­ta, joka mah­dol­lis­taa 31 000 k‑m2 asuin­ta­lon raken­ta­mi­sen lähel­le Oulun­ky­län ase­maa. Rahan­tu­loa ei voi estää, vaik­ka hal­val­la meni, 180 €/k‑m2”
    Oli­si muka­va tie­tää, onko täs­tä kau­pun­gil­le tule­va raha suu­rin piir­tein sen ver­ran, mitä uusien asuk­kai­den vaa­ti­miin inves­toin­tei­hin meni­si? Jos on, niin sil­loin­han kau­pun­gin kas­vua ei nim­by­jen lisäk­si enää moni­kaan asia pidättele.

  12. Mitä jos myy­dään kal­liim­pia lupia vähem­män? Paik­ko­ja riit­tää ruh­ti­naal­li­ses­ti ja vain tar­pee­seen oste­taan park­ki­paik­ka ja auto­ja on vähem­män kes­kus­tas­sa. Kau­pun­ki saa sil­ti rahan­sa ja voi istut­taa kuk­ka­sia vaik­ka joka kym­me­nen­nel­le park­ki­pai­kal­le ja lykä­tä lumet talvella.

  13. Lumen sulat­ta­mi­ses­ta: täy­tyy muis­taa, että myös se kuor­ma-autoil­la lumen kus­kaa­mi­nen pois tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töä­jä. Täl­löin pitää ver­ra­ta löpöl­lä sulat­ta­mis­ta kuor­ma-auto­ral­liin. Joka on siis myös omi­aan ruuh­kaut­ta­maan lii­ken­net­tä ja tätä kaut­ta lisää­mään pääs­tö­jä kun se ruuh­kas­sa sei­so­vien auto­jen jou­to­käyn­ti­kin tuot­taa päästöjä.

    Ja kun ei nii­tä autopaikkoja/pyöräteitä/whatever voi oikein miten­kään mie­lek­kääs­ti muut­taa lumen kasauk­sel­le sopi­vik­si pai­koik­si. Uusil­la asui­na­lueil­la toki voi­daan (ja pitäi­si­kin!) huo­mioi­da asia kaa­voi­tuk­ses­sa, mut­ta jo raken­net­tu ympä­ris­tö kun on mikä on.

    Sitä en tie­dä miten kau­ko­läm­möl­lä sulat­ta­mi­nen sit­ten toi­mii, kait sii­nä­kin on rek­ka­ral­lia sin­ne kau­ko­läm­mön ääreen? Löpöl­lä kun voi sulat­taa lumet kohteessakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.