Kokemuksia Interraililta (3) Miksi ei tehdä autottomia kaupunginosia?

Matkamme var­rel­la on ollut paljon autot­to­mia aluei­ta. Läh­es koko Venet­sia, Cinque Ter­ren kylät, Col­marin keskus­ta ja niin edelleen. Ne ovat autot­to­mia, kos­ka ne on raken­net­tu ennen auto­ja eivätkä autot mah­du. Tur­is­tit vir­taa­vat näi­hin “autoil­i­joiden hel­vettei­hin”, kos­ka ne ovat mukavampia.

Kun auto­ton alue päät­tyy ja mit­takaa­va muut­tuu ihmisen mit­takaavas­ta auton mit­takaavak­si, huo­maa kouri­in­tun­tu­vasti, kuin­ka paljon ikäväm­mik­si autot ovat kaupun­gin tehneet – eivät pelkästään ole­mas­saolol­laan, vaan pakot­ta­mal­la lev­eisi­in katu­i­hin ja rumaan ympäristöön.

Tuli taas mieleen, että kun puo­let helsinkiläi­sistä ruokakun­nista on autot­to­mia, eikö Helsinki­in voisi rak­en­taa muu­ta­man autot­toman kaupungi­nosan van­haan hyvän keski­aikaisen kaupun­gin mit­takaavaan? Var­masti löy­ty­isi vapaae­htoisia asukkai­ta. Onhan Suomen­lin­naankin löy­tynyt. Ei tietenkään kah­den metrin levy­isiä kujia, kos­ka häly­tysajoneu­vo­jen ja muut­tokuormien on päästävä, mut­ta kah­den auton ei tarvitse mah­tua kohtaa­maan eikä pysäköin­ti­in vara­ta tilaa.

Tämä ei olisi autoil­i­joil­ta pois. Heille voisi tehdä edelleen omia kaupunginosiaan.