Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

Asum­istuen mak­sami­nen on Suomes­sa selvästi yleisem­pää kuin muual­la. Tämä johtuu siitä, että muu perus­tur­va on muual­la selvästi korkeampi. Muual­la työt­tömyys­tur­vas­ta pitää muual­la mak­saa myös vuokra, mut­ta siihen mei­dän työ­markki­natukemme ei riitä alku­unkaan. Mon­es­sa maas­sa kohtu­uhin­taiseen asun­toon ei voi saa­da asumistukea.

Mei­dän tapamme erot­taa asum­is­tu­ki ja muu sosi­aal­i­tur­va on erään­lainen köy­hän miehen ratkaisu. Jotkut työt­tömistä nimit­täin asu­vat hal­val­la. Nuoret asu­vat van­hempi­en­sa nurkissa, jotkut omis­ta­vat velat­toman omis­tusasun­non, tai puoliso on töis­sä ja pystyy mak­samaan vuokran. Kaikissa näis­sä tapauk­sis­sa val­tio säästää, kun mak­saa vain niukkaa perus­tur­vaa tai huonoa eläkettä.

Asum­is­tu­keen liit­tyy kolme ongel­maa. Toisaal­ta asum­istuen kor­vaa­mat korkeim­mat mah­dol­liset vuokrat ovat olen­nais­es­ti pienem­mät kuin toimeen­tu­lotuen kor­vaa­mat, minkä seu­rauk­se­na viime­si­jainen tur­va on korkeampi kuin ensisi­jainen tur­va, mikä aiheut­taa kaikkia mah­dol­lisia kan­nusti­non­gelmia. Näin ei saisi olla.

Toisek­si asum­istuen, työt­tömyyspäivära­han ja päivähoit­o­mak­su­jen päällekkäi­nen tulo­hark­in­ta tuot­taa joskus sairaan korkei­ta efek­ti­ivisiä mar­gin­aaliv­ero­ja eli aiheut­taa köyhyysloukkuja.

Kol­man­nek­si asum­is­tu­ki on per­heko­htainen etu­us, mikä sopii huonos­ti yhteen kaiken muun kanssa ja tuot­taa esimerkik­si Kelal­la ongelmia päät­tää, ketkä asu­vat yhdessä sil­lä taval­la ja ketkä muuten vain.

Käsit­te­len tässä kir­joituk­ses­sa vain ensim­mäistä ongel­maa ja mui­ta seuraavissa.

Kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja sel­l­aise­na pysyy, erilli­nen asum­is­tu­ki osana perus­tur­vaa on jok­seenkin vält­tämätön asia. Muuten perus­tur­vas­ta tulee joko liian kallis tai vuokraa mak­sav­ille liian niuk­ka. Voisimme silti siir­tyä askeleen keskieu­roop­palaiseen suun­taan ja olet­taa, että jokaisel­la on kuitenkin jonkin ver­ran asumisku­lu­ja, vaikka­pa 150 euroa kuus­sa. Niin­pä voisimme nos­taa muu­ta perus­tur­vaa 150 eurol­la ja lait­taa asum­is­tu­keen poh­jalle 150 euron omavas­tu­un. Edel­lisessä postauk­ses­sa esitin 150 euron negati­ivista tuloveroa. Nämä ehdo­tuk­set voisi vaik­ka yhdistää.

Asum­is­tu­ki ei aiheuta markki­navuokrien nousua, kos­ka korkeim­mat hyväksyt­tävät vuokrat ovat niin matalia. Nos­taa tietysti vuokrata­soa samal­la taval­la kuin palkko­jen nousu tai työt­tömyys­tur­van paran­tu­mi­nen, mut­ta kos­ka asum­istuen suu­ru­us on tosi­asi­as­sa riip­puma­ton vuokras­ta, se ei kan­nus­ta asumaan kalli­im­min. (Riip­puma­ton, kos­ka jok­seenkin kaikil­la markki­navuokraa mak­sav­il­la korkein hyväksyt­tävä vuokra ylit­tyy. Per­heen tai suvun sisäi­sis­sä vuokra­sopimuk­sis­sa voi olla toisin.

Näitä ylimpiä sal­lit­tu­ja vuokria pitäisi kuitenkin selvästi nos­taa niin, että ne vas­taisi­vat suun­nilleen sitä, mitä toimeen­tu­lotues­sa kor­vataan. Sil­loin tietysti on riskinä, että asum­is­tu­ki nos­taa markkinavuokria.

Asum­is­tu­ki kor­vaa korkein­taan 80 % vuokras­ta. Euromääräi­nen omavas­tuu riip­puu tuloista. Niin­pä jos vuokra nousee 10 eurol­la, asum­is­tu­ki nousee 8 eurol­la. Tämä lie­nee relik­ti vuokrasään­nöste­lyn ajal­ta, jol­loin ajatelti­in, ettei korkea mar­gin­aa­li­nen kor­vaus­ta­so vaiku­ta markki­navuokri­in, kos­ka ne ovat säänneltyjä.

Tuo 80 % on aivan liikaa, mut­ta sitä ei voi merkit­tävästi alen­taa, kos­ka sil­loin taas ero toi­men­tu­lo­tu­keen kas­vaisi. Tukeen pitäisi lait­taa taiteko­h­ta suun­nilleen siihen kohtaan, mis­sä on nyt mak­simivuokran raja. Tämän yli menevältä osalta kor­vat­taisi­in olen­nais­es­ti vähem­män, esimerkik­si 50 %.

Myöskään toimeen­tu­lo­tu­ki ei saisi kor­va­ta vuokras­ta sataa pros­ent­tia, kos­ka vuokranan­ta­jat eivät ole mitään pul­mu­sia. Jos se alen­net­taisi­in 80 pros­ent­ti­in, voitaisi­in toimen­pide neu­tral­isoi­da nos­ta­mal­la toimeen­tu­lotuen peru­sosaa vas­taavasti. Kun korkein kor­vat­ta­va vuokra on noin 650 euroa, tarkoit­taisi asum­isosan alen­t­a­mi­nen 20 pros­en­til­la toimeen­tu­lotuen peru­sosan nos­tamista 130 eurol­la. Tämä taas tarkoit­taisi, että peru­sosa vai­htelisi kunnittain.