Site icon

Syntyvyyden lasku: työtön mies ei kelpaa isäksi ja lestadiolaisuuden ote herpoaa

Mart­ti Het­emä­ki on laat­in­ut varsin hyvän paperin siitä, mitkä tek­i­jät ovat laske­neet syn­tyvyyt­tä Suomes­sa. (Itse paperi­in pääsee uutisen lopus­sa olev­as­ta pdf-linkistä.)  Kun asi­aa tutk­i­taan taloudel­lisil­la tek­i­jöil­lä, merkit­täväk­si selit­täjäk­si pal­jas­tuu nuorten miesten heiken­tynyt ase­ma työ­markki­noil­la. Huonos­ti koulutet­tu mies ei saa töitä. Nuorten miesten ase­ma työ­markki­noil­la on heiken­tynyt todel­la pahasti. Peräti 18 % 25–34 vuo­ti­as­ta miehistä kuu­luu pien­i­t­u­loisi­in (alle 60 % medi­aanista), kun saman ikälu­okan nai­sista alle 10 %.

Työtön vähän koulutet­tu mies ei saa naista tai ei tämä ainakaan tee las­ta hänen kanssaan.

Sel­l­ainenkin muu­tos on tapah­tunut, että korkeasti koulute­tut saa­vat enem­män lap­sia kuin vähän koulute­tut. Ennen oli toisin päin.

Miesten ja nais­ten koulu­tus­ta­so­jen eri­laisu­us näyt­tää ajal­lis­es­ti selit­tävän syn­tyvyy­den laskua. Koulute­tulle naiselle ei koulut­tam­a­ton mies kel­paa isäksi.

On san­ot­tu, että nais­ten muut­to kaupunkei­hin ja miesten jäämi­nen maalle selit­täisi syn­tyvyy­den laskua, kos­ka par­it eivät kohtaa. Tämän mukaan nais­ten hedelmäl­lisyy­den pitäisi laskea kaupungeis­sa, mut­ta se on laskenut vielä jyrkem­min muut­to­tap­pi­omaakun­nis­sa. Siel­lähän niitä isäkan­di­daat­te­ja olisi tar­jol­la yllin kyllin. Tätä pitäisi vielä tutkia kunnittain.

Het­emä­ki keskit­tyy rapor­tis­saan taloudel­lis­es­ti mitat­tavis­sa olevin tek­i­jöi­hin, mikä on toki ymmärrettävää.

Näi­den ohel­la pitäisi kat­soa mui­ta muutoksia.

Syn­tyvyy­den lasku on kiihtynyt huo­mat­tavasti viime vuosi­na. Saman aikaises­ti kaupungis­tu­miske­hi­tys on pan­nut päälle tur­bo­vai­h­teen. Jos nuorten tule­vaisu­u­den unel­mana ei ole enää omakoti­ta­lo pel­lon keskel­lä, vaan kak­sio Kallios­sa, ei siihen unel­maan kuu­lu lapsetkaan yhtä kiinteästi.

Toinen syy liit­tyy uskon­non otteen kir­poamiseen. Absolu­ut­tisi­na lukuina hedelmäl­lisyys on laskenut eniten Pohjois-Pohjanmaalla.Tämän selvit­tämi­nen vaatisi kuitenkin tarkem­paa ana­lyy­iä ja maakun­taa pienem­piä havaintoyksiköitä.

Exit mobile version