Minä ja pienet ydinvoimalat

Sain tänne Ran­skaan puhelun Iltalehdestä.Sen puhelun tulok­se­na lehti julka­isi uutisen, jon­ka mukaan kan­natan kaupunkien läm­mit­tämistä pie­nil­lä mod­u­laarisil­la ysin­voimaloil­la. Kos­ka uutises­sa oli oikaistu vähän mutkia, ker­ron omin sanoin, mitä asi­as­ta ajattelen.

Olemme aika pian pää­tymässä siihen, että Suomes­sa tuotet­tu sähkö alkaa olla läh­es päästötön­tä. Tosin me käytämme tähän nor­jalaista ja ruot­salaista sähköä, mut­ta jos kävisi niin, että sekä Olk­ilu­o­to 3 ja Han­hikiv­en ydin­voimala joskus valmis­tu­isi­vat, alka­isimme olla aika omavaraisia.

Surut­ta sitä suo­ma­lais­takaan sähköä ei pidä käyt­tää, kos­ka olemme samaa verkkoa Balt­ian maid­en ja jopa Puolan kanssa. Sähkön käyt­täjä Suomes­sa pitää usein käyn­nis­sä jotain hyvin saas­tut­tavaa laitos­ta Virossa tai vähän eteläm­pänä. Sen sijaan kaupunkien läm­mit­tämi­nen tuot­taa edelleen suuria päästöjä, eikä siihen ole kun­nol­lista ratkaisua.

Biopolt­toaineet ovat päästöt­tömiä vain paper­il­la, Todel­lisu­udessa puun polt­tamis­es­ta syn­tyy enem­män päästöjä kuin kivi­hi­ilen polt­tamis­es­ta, ilmeis­es­ti jopa yhtä paljon kuin turpeen polt­tamis­es­ta. Osa tästä tietysti imey­tyy takaisin hakku­uaukion muuttues­sa uud­estaan met­säk­si seu­raa­van sadan vuo­den aikana, mut­ta se on aika pitkä aika. Biopolt­toaineet eivät ole ratkaisu kuin alue­poli­it­tisi­in ongelmiin.

Kysymys ydin­voimas­ta kaupunkien läm­mit­tämis­es­tä on mie­lenki­in­toinen, mut­ta sil­loin puhumme 2040-luvusta.

Mod­u­laaris­ten ydin­voimaloiden kaup­pi­aat puhu­vat pas­si­ivis­es­ti tur­val­li­sista voimaloista, mut­ta main­ok­si­in ei aina kan­na­ta uskoa. Jos STUK joskus toteaa ne tur­val­lisik­si niin, että reak­torin voi sijoit­taa huo­let­ta lähelle asu­tus­ta, asia muut­tuu mie­lenki­in­toisek­si. Olen ymmärtänyt, että STUK:issa ajatel­laan, että noiden voimaloiden osalta viiden kilo­metrin suo­javyöhyket­tä voidaan pienen­tää olen­nais­es­ti. Oli­han Otaniemessäkin ydin­reak­tori aivan asu­tuk­sen keskellä.

Ymmärtääk­seni vielä helpom­paa on tehdä pelkkää kuumaa vet­tä tuot­tavas­ta reak­torista tur­valli­nen, kos­ka siinä ei tarvi­ta korkei­ta läm­pötilo­ja eikä korkeaa painetta.

Van­han ydin­voiman vas­tus­ta­jan on tietysti vähän han­kalaa sanoa mitään myön­teistä ydinvoimasta,
Se on nyt kuitenkin juuri vas­tus­ta­jien kri­ti­ikin ansios­ta paljon tur­val­lisem­paa kuin ennen — ja paljon kalli­im­paa. Samal­la ilmas­ton­muu­tok­sen kohdal­la tilanne on kään­tymässä epätoivoiseksi.

For­tum halu­aisi tuot­taa Helsin­gin tarvit­se­van kaukoläm­mön melkein sadan kilo­metrin putken päässä Lovi­isas­sa. Tästä yhtälöstä on vaikea saa­da taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Lisäk­si put­ki olisi aivan liian help­po kohde terroristeille.

Mut­ta tämä on siis 2040-luvun teknolo­giaa, jos se ylipään­sä tulee kun­toon. Seu­raamme asi­aa kat­seel­la. Tämä on ehkä mah­dol­lisu­us tai sit­ten se osoit­tau­tuu tyhjäk­si lupaukseksi.

Kaikkia muitakin vai­h­toe­hto­ja on selvitet­tävä. Tänään Helen julk­isti suun­nitel­man rak­en­taa val­ta­va läm­pöakku Mustikkamaalle.

= = = =
Toimit­ta­ja muuten aloit­ti keskustelun kysymäl­lä, miten selitän sen, että vihreät ovat Sak­sas­sa lisän­neet maan hiilid­iok­sidipäästöjä aja­mal­la alas ydin­voimaloi­ta. Tähän vas­tasin, että tuon päätök­sen teki Merke­lin hal­li­tus, jos­sa vihreät eivät olleet mukana. Suomen vihreät eivät ole vaati­neet toimivien ydin­voimaloiden ennenaikaista alasajoa juuri toimit­ta­jan mainit­se­mas­ta syystä.