Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (1)

Kaupunkiym­päristölau­takun­ta on ollut neljän päivän opin­tomatkalla Toron­tossa. Toron­to on nopeasti kas­va­va kaupun­ki. Sel­l­ais­ten koke­muk­si­in kan­nat­taa tutus­tua, kos­ka Helsinki­inkin kohdis­tuu vah­va paine kas­vaa nyky­istä selvästi nopeammin.

Ihmi­nen oppii parhait­en virheistä. Edullis­in­ta on oppia tois­t­en virheistä. On Toron­tossa paljon hyväkin, mut­ta pääl­lim­mäisek­si opetuk­sek­si nousi se, että jos pelisään­nöt eivät toi­mi, lop­putu­los on huono, vaik­ka päätök­siä tekevät oli­si­vat kuin­ka hyviä. 

Toron­tossa näitä pelisään­tövirheitä on paljon:

Aluet­ta johtaa 44 pää­toimisen val­tu­ute­tun kaupung­in­val­tu­us­to. Hei­dät on valit­tu yhden hen­gen vaalipi­ireistä enem­mistö­vaalil­la. Use­aan ker­taan nousi esille, etteivät val­tu­ute­tut ajat­tele kaupun­gin etua vaan vaalipi­irin­sä etua. Tämä vinout­taa päätök­sen­tekoa pahasti. Tämä johtaa myös jär­jestelmäl­liseen nim­by­i­lyyn, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko kaupunki.

[Lisäys 21.5: Tähän liit­tyy urbaanin kehi­tyk­sen kannal­ta toinenkin ongel­ma. Kun kaupun­ki kas­vaa vaalipi­irien rajat eivät muu­tu. Jotkut val­tu­ute­tu­ista edus­ta­vat 40 000 asukas­ta ja toiset 100 000 asukas­ta — luon­nol­lis­es­ti niin, että ylisu­uret väk­ilu­vut ja siis aliedus­tus löy­tyy sieltä, mis­sä väki kas­vaa eli ker­rostaloalueil­ta ja keskus­tan tuntumasta.]

 

Yli 80 % Toron­ton pin­ta-alas­ta on varat­tu pien­taloa­sumiselle. Kaupunkia kiertää Green belt, vyöhyke, jol­la suo­jel­laan maat­alout­ta ja jonne ei saa rak­en­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Poli­it­ti­nen jär­jestelmä taas suosii noiden omako­tialuei­den suo­jelua. Niin­pä ne alueet, joi­hin eri syistä saa rak­en­taa ker­rostalo­ja, raken­netaan sit­ten aivan tolkut­toma­l­la tehokku­udel­la, 26 – 70 ker­roksisi­na asuin­torneina. Euroop­palaista 5–6 ‑ker­roksista umpiko­rt­telia taas ei näe mis­sään. Tämä asetel­ma, jos­sa on joko aivan mata­laa tai järkyt­tävän korkeaa – ja usein suo­raan tois­t­en­sa naa­pureina – ei vaiku­ta hyvältä. 

Kaupungilla on omat kaupunkisu­un­nit­teli­jansa, mut­ta sen lisäk­si maan­omis­ta­jat saa­vat tehdä aloit­tei­ta omis­ta­mansa maan kaavoituk­ses­ta.  Luvan siihen antaa aivan eri elin. Kun maan­omis­ta­ja pyytää lupaa rak­en­taa, kan­nat­taa pyytää mah­dol­lisim­man paljon. Sik­si Toron­tossa on siel­lä tääl­lä – osit­tain aivan sat­un­naisen tun­tuis­es­ti, kórkei­ta (25 – 70 ker­rosta) raken­nuk­sia. Tätä maan­omis­ta­jan aloiteoikeut­ta EK halu­aa myös Suomeen. 

Jotain on perus­teel­lis­es­ti vial­la myös taloudel­li­sis­sa pelisään­nöis­sä, kun 5 – 8 ker­roksisia talo­ja ei näe missään.