Lepomäki oikeassa sotesta, mutta ei hänenkään mallinsa toimi

Eli­na Lep­omä­ki nos­ti kohun sanoes­saan, että kokoomuk­sen tulisi hylätä sote ja maakun­ta­paket­ti. Kokoomuk­sen johdon mukaan tämä tuli aivan puskista, kos­ka Lep­omä­ki ei ole ennen sanonut halais­tua sanaa koko asi­as­ta. Mis­sä ne kuu­luisat kor­vat ovat, kos­ka kokoomuk­sen ulkop­uolelle Lep­omäen vas­tus­tus on kuu­lunut kauan sitten.

Olen Lep­omäen kanssa ana­ly­y­sista samaa mieltä, mut­ta eri mieltä vaihtoehdosta.

Suomes­sa ollaan vai­h­ta­mas­sa jär­jestelmää perus­teel­lis­es­ti niin, että verora­hoit­teisen ter­vey­den­huol­lon mallista siir­ry­tään tosi­asi­as­sa vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon malli­in. Verora­hoit­teises­sa ter­veyskeskuk­set saa­vat kiin­teän bud­jetin ja hoita­vat sen puit­teis­sa poti­lai­ta niin paljon kuin ehtivät ja viit­sivät. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­hoitoalan yri­tyk­set hoita­vat poti­lai­ta mak­sua vas­taan ja vaku­u­tusy­htiö – meil­lä maakun­ta – mak­saa laskun mukaan.

Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on hyvin vaikea tehdä sel­l­aisia sään­töjä, ettei jär­jestelmä pyrk­isi lisäämään kus­tan­nuk­sia. Sik­si vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon valin­neil­la kus­tan­nuk­set ovat jär­jestelmäl­lis­es­ti korkeam­mat kuin verora­hoit­teises­sa. Tätä taus­taa vas­ten on vaikea kuvitel­la, että muu­tos johtaisi meil­lä kus­tan­nusten alen­e­miseen. Voi olla jok­seenkin var­ma, että jos nykyiset suun­nitel­mat toteu­tu­vat, kus­tan­nuk­set tule­vat joko kas­va­maan olen­nais­es­ti tai palvelu­jen saatavu­ut­ta rajoite­taan radikaal­isti tai tehdään molempia.

Hal­li­tuk­sen esi­tys on mikro­taloudel­lis­es­ti aivan vinksal­laan ja sik­si se johtaa väk­isin jär­jestelmän kus­tan­nuste­hokku­u­den heikken­e­miseen. Kun mak­se­taan vääristä asioista, saadaan vääriä asioi­ta. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­min kir­joituk­ses­sa Valin­nan­va­pau­den sudenkuopat ja Soten markki­nae­htois­tamisen ongel­mat.

Lyhyesti: tässä on ongel­mana esimerkik­si, että se muun muassa

• kan­nus­taa yli­hoita­maan hoita­maan ter­veitä ja ali­hoita­maan sairaita;
• kan­nus­taa lähet­tämään poti­lai­ta erikois­sairaan­hoitoon maakun­nan maksettavaksi:
• ei kan­nus­ta keskit­tymään poti­laiden hoitoon vaan hei­dän valikoin­ti­in­sa niin, että poti­laik­si kir­jau­tuu vain vähän palvelu­ja käyt­täviä terveitä;
• kan­nus­taa kek­simään, mik­si paljon palvelu­ja tarvit­se­va poti­las saataisi­in vielä kalli­im­mak­si, jot­ta hänet saataisi­in siir­re­tyk­si henkilöko­htaisen bud­je­toin­nin pariin;

Poti­laiden valikoin­tia yritetään estää, mut­ta yri­tyk­sek­si se jää. Liial­lisia lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon yritetään kar­sia sil­lä, että maakun­nan ”vaku­u­tus­lääkärit” tutki­vat jokaisen lähet­teen. Kallis ja aivan teho­ton jär­jestelmä, joka voi hidas­taa hoitoon pääsyä vaar­al­lis­es­ti. Jos liial­lisia lähet­teitä halu­taan estää, sote-keskuk­sel­la tulisi olla lähet­teistä taloudelli­nen vastuu.

Lep­omäen Kela-kor­vaus­malli ei toimi

Olen pääosin samaa mieltä Lep­omäen esit­tämästä kri­ti­ik­istä, mut­ta en hänen esit­tämästään vai­h­toe­hdos­ta – siitä, että jär­jestelmän run­gok­si otet­taisi­in Kelan mak­samat sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set yksi­ty­is­lääkäril­lä käyn­nistä. Ter­veystaloustiede on oma lajin­sa. Tämä ratkaisu olisi jär­jet­tömän kallis, kos­ka se johtaisi palvelu­jen käytön räjähtämiseen. Lääkäri voi kut­sua poti­laan rajat­tomasti tark­istuskäyn­nille. Lääkärin palkkio jokaiselta käyn­tik­er­ral­ta erik­seen toimii vain, jos poti­las mak­saa itse, ei niin, että muut mak­sa­vat. Tämä olisi ratkaisuna luon­teeltaan vähän sama kuin myön­net­täisi­in kansalaisille kuukausiko­rt­ti Stock­man­nille, jos­ta saisi val­tion piikki­in hakea kaikkea sitä, mitä kat­soo tarvitsevansa.

Pehmeä bud­jet­ti­ra­joi­tus

Lep­omä­ki esit­tää aivan oikein, että kaavailut pakot­taa maakun­nat säästöi­hin bud­jet­ti­ra­joit­teel­la eivät tule onnis­tu­maan. Ottaako VM vas­tu­un siitä että syn­ny­tys­sairaala laite­taan kiin­ni syysku­us­sa ja kehote­taan äite­jä syn­nyt­tämään oma­toimis­es­ti kotona? Kun VM joutuu lop­ul­ta kuitenkin anta­maan perik­si, maakun­nal­la on suuri kiusaus lev­äperäiseen rahankäyt­töön. Onhan siinä kyse myös työ­paikoista maakun­nan alueella.

Uudelta­maal­ta kar­sit­ta­va 6 000 sote-ammat­ti­laista jo vuon­na 2020.

Kuvitel­laan­pa kuitenkin, että tuo bud­jet­ti­ra­joi­tus pätee. Tuskin yllät­tää ketään, että tässä suun­nitel­mas­sa on tarkoi­tus säästää Uudelta­maal­ta ja siirtää raho­ja muiden maakun­tien käytet­täväk­si. Täl­lä ker­taa sitä ei kuitenkaan voi­da kom­pen­soi­da vero­ja korot­ta­mal­la, kos­ka maakun­nil­la ei ole vero­tu­soikeut­ta. Uudel­la­maal­la on vaikeutet­ta­va palvelu­jen saan­tia. Jo vuon­na 2020 Uudel­la­maal­la on sotes­ta säästet­tävä 300 M€, mikä tarkoit­taa run­saan 6 000 hen­gen työ­panos­ta. Samanaikaises­ti ote­taan käyt­töön täysin uusi ja kokeilema­ton talous­malli, jos­sa on aivan var­masti kor­jat­tavaa. Ainakin osa soteyri­tyk­sistä tulee rahas­ta­maan kaik­ki por­saan­reiät raskaam­man mukaan. Mehiläi­nen­hän antoi jo mallia omista toim­intatavois­taan. Niin­pä säästö­tarve on tosi­asi­as­sa paljon enem­män kuin tuo 300 M€. Aikaa myöten pahim­mat por­saan­reiät tuk­i­taan, mut­ta ensim­mäisenä vuon­na niiden läpi val­uu rahaa paljon.

Kokoomus, jol­la tämä ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämi­nen on sydä­me­na­sia, on vas­tu­us­sa siitä ter­vey­den­huol­lon kur­ju­ud­es­ta, joka Uut­ta­maa­ta tulee kohtaa­maan. Ehkä juuri sik­si esi­tys­tä vas­taan on niin paljon nap­inaa Uuden­maan ja Helsin­gin kokoomuk­ses­sa. Tietävät jo, mikä on edessä.

Elin­voima­palve­lut aje­taan alas

Yri­tyk­sessä pakot­taa sote-menot alas on toinenkin sudenkuop­pa. Maakun­nil­la on muitakin meno­ja, muun muas­sa niin san­otut elin­voima­palve­lut, entiseltä nimeltään lähin­nä työvoima­palve­lut. Ne pitää rahoit­taa samas­ta rahas­ta kuin sote-palve­lut. Kun sote-palve­lut pakote­taan lievää väki­val­taa käyt­täen alas, on vaikea kuvitel­la, ettei eri­tyi­nen säästövim­ma kohdis­tu­isi noi­hin elin­voima­palvelui­hin. Sote­menoista on vaikea säästää ihmishenkiä uhraa­mat­ta. Työvoima­palveluis­sa säästämi­nen on tuhoisaa, mut­ta ei yhtä tuhoisaa.