Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa.
Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä työmarkkinoilla hyvin haluttuja aloja että sellaisia, joita on mukava opiskella ja jotka antavat sisäistä ymmärrystä maailmassa, mutta eivät auta työn saamisessa. Tarkempi jaottelu koulutuksen suhteen tuottaisi vielä dramaattisempia tuloksia.
Vielä 1980-luvun lopulla jokseenkin kaikki kelpasivat töihin. Korkeampi koulutus tarjosi varmimman työpaikan, mutta pelkän peruskoulun suorittaneidenkin työttömyys oli alempi kuin keskimääräinen työllisyys nyt.
Sen jälkeen erityisesti vähän koulutettujen työttömyys on räjähtänyt. Se on nyt yli 25 %. Tätä esimerkiksi tarkoitetaan kohtaanto-ongelmalla.
On tähän muitakin selityksiä. Tuossa välissä pelkän peruskoulun suorittaneiden määrä on puolittunut, joten he ovat nyt valikoituneempia, ja onpa suomenkielen taitokin heikentynyt. Jos katsotte aika-akselia vähän tarkemmin, maahanmuuttajat eivät tätä kuitenkaan selitä – ei varsinkaan, kun Uudellamaalla, jossa maahanmuuttajia on eniten, vähän koulutettujen työllisyys on korkeampaa kuin muualla maassa.
Kannattaa huomata vuodet 2007 ja 2008, jolloin talouskasvu törmäsi työvoimapulaan. Silloinkaan pelkän peruskoulun suorittaneiden työttömyys ei laskenut alle 15 prosentin, vaikka laskikin selvästi.
Työmarkkinoilla tarvittaisiin rakennemuutos, joka tuottaisi myös alemman osaamistason työpaikkoja. Muuten ei työttömyyttä saada alennetuksi. Kirjoitimme tästä Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä!”. Se ei saanut vasemmistopuolueiden keskuudessa sanottavaa kannatusta, vaikka luulisi heidän toivovan maahan lisää duunarityöpaikkoja eikä vain korkeapalkkaisia asiantuntijatöitä.
= = =
LISÄYS 29.11.
Koska kommentoijat ovat juuttuneet kinastelemaan koulutustilastoista, laitan tähän pelkän peruskoulun suorittaneiden (tai ei edes sitä) osuuden 20–24 vuotiaasta ikäluokasta vuosittain. Siinä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kolmeenkymmeneen vuoteen.
