Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huoli sähkön riit­tävyy­destä kylmänä ja tyy­nenä talvipäivänä huolestut­taa ener­gia-alaa. Kun sähkön keskimääräi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voimaloi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilalle. Suomes­ta on jok­seenkin kokon­aan pois­tunut lauhde­voima ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Helsin­ki esimerkik­si on jo päät­tänyt sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen ja val­tio vaatii lopet­ta­maan sähkön­tuotan­non myös Salmisaa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näitä ehdot­to­muuk­sia aivan type­r­inä. On järkevää vähen­tää kivi­hi­ilen käyt­töä radikaal­isti, mut­ta vaa­timus, ettei kilo­wat­ti­tun­ti­akaan saa tuot­taa kivi­hi­ilel­lä mis­sään olo­suhteis­sa on aivan hölmö. Kun sähkön hin­ta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuote­taan huo­mat­tavasti kivi­hi­ili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsit­ty kap­a­siteet­ti­markki­noista ja kysyn­täjous­tos­ta, jol­la sähköpu­lan val­lites­sa saataisi­in kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan tois­es­ta päästä. Ilmaiselle tai hyvin hal­valle sähkölle pitäisi löy­tyä käyt­töä niin, ettei sähkön hin­ta lask­isi tolkut­toman alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voimas­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyöty.

Kulut­ta­jan sähkön hin­nas­ta kol­mannes on mak­sua sähköstä, kol­mannes siir­rosta ja kol­mannes on sähköveroa. Kun sähkön hin­ta las­kee nol­laan, kulut­ta­jan mak­saman sähkön hin­ta las­kee vain kol­man­nek­sel­la. Kulut­ta­jan kan­nat­taa kyl­lä reagoi­da siihen, että sähkön hin­ta kymme­nenker­tais­tuu, kos­ka sil­loin myös kulut­ta­jahin­ta kolminker­tais­tuu (jos on tun­ti­sopimus), mut­ta hal­paan sähköön ei juuri kan­na­ta reagoida.

Jos läh­es ilmainen sähkö olisi läh­es ilmaista myös kulut­ta­jalle, sähkölle löy­ty­isi paljon järkevää käyt­töä. Siitä kan­nat­taa esimerkik­si tehdä syn­teet­tistä polt­toainet­ta. Suomes­sa sen tärkein käyt­tö olisi kiin­teistö­jen lämmittäminen.

Sähköläm­mi­tys­talois­sa käytetään jo nyt lähin­nä varaavaa sähköä, mut­ta useim­mil­la tuo varaami­nen tapah­tuu mekaanis­es­ti yöaikaan. Jos jär­jestelmä olisi tietoinen sähkön tun­tiko­htais­es­ta hin­nas­ta, varaami­nen ajoit­tuisi parem­min. Moti­vaa­tio tähän kas­vaisi, jos kulut­ta­jan koke­ma hin­ta vai­htelisi enemmän.

Sähköläm­mi­tys­tä kan­nat­taisi käyt­tää rin­nan öljyläm­mi­tyk­sen ja puuläm­mi­tyk­sen kanssa niin, että sähkö­vas­tus menee päälle sil­loin, kun sähkön hin­ta alit­taa annetun rajan. Kun­nal­liset ener­giay­htiöt voisi­vat tehdä ajoit­tain kaukoläm­pöä sähköstä sen sijaan, että polt­ta­vat jotain.

Myös maaläm­pöjär­jestelmien kan­nat­taisi tuot­taa kuumaa vet­tä varas­toon. Se ei nyt kan­na­ta, kos­ka hyö­ty­suhde heikke­nee, mut­ta hyö­ty­suhde saa vähän heiken­tyäkin, jos se tehot­tomasti käytet­ty sähkö on hal­paa (ja päästötön­tä). Läm­pöpumput lisäävät nyt sähkönku­lu­tuk­sen sääri­ip­pu­vu­ut­ta, kos­ka mon­elta lop­puu teho jo 15 pakkasas­teessa, jol­loin joudu­taan täy­den­tämään läm­mi­tys­tä suo­ral­la sähkölämmityksellä.

Ilmas­to kiit­täisi. Säästy­isi paljon hiilid­iok­sidia samal­la, kun sähkön hin­ta vaki­in­tu­isi eikä lask­isi koskaan aivan nol­laan. Tämä tek­isi voimalaitosten rak­en­tamisen ja ylläpitämisen kan­nat­tavam­mak­si, eikä kap­a­siteet­ti lask­isi niin paljon kuin nyt uhkaa laskea.

Mitä siis konkreet­tis­es­ti pitäisi tehdä?

Sähkön siir­tomak­sut pitäisi pan­na riip­pu­vaisek­si sulak­keen koos­ta ja vain siitä eli mak­set­taisi­in yhtey­den ole­mas­saolosta eikä sen käytöstä. Sil­loin mar­gin­aa­likus­tan­nus lask­isi nollaan.

Sähkövero pitäisi muut­taa pros­en­tu­aalisek­si tun­tiko­htais­es­ta pörssi­hin­nas­ta. Tämä tietysti edel­lyt­tää, että kulut­ta­jal­la pitäisi olla tätä toim­intoa tuke­va mit­tari, kuten melkein kaikil­la onkin. (Niil­lä, joil­la ei ole, voidaan käyt­tää keskimääräistä hin­taa). Sähkövero on nyt noin 1. verolu­okas­sa 22,5 € MWh (arvon­lisäveron kanssa 28 €/MWh). Kun sähkön hin­ta on keskimäärin vähän yli 30 €/MWh, pitäisi sähköveron olla siis osa­puilleen 70 % tun­ti­hin­nas­ta, kevyesti verote­tul­la teol­lisu­udel­la run­saat 20 %.

Pros­en­tu­aa­li­nen sähkövero tek­isi tietysti kalli­ista sähköstä vas­taavasti entistä kalli­im­paa, jol­loin lisään­ty­isi moti­vaa­tio myös leika­ta sähkönkäyt­töä sil­loin, kun sähkö uhkaa maas­ta loppua.

Sähkövero tuli vuon­na 1995 sähkön­tuotan­non hiilid­iok­sidi­veron tilalle. Sil­loin se oli järkevää, kos­ka jok­seenkin aina viimeinen megawat­ti tehti­in kivi­hi­ililauh­teel­la ja jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta. Nyt tilanne on toinen. Kun sähkö on hal­paa, se on myös päästötön­tä, eikä sen verot­tamiselle ole ainakaan mitään ympäristöpe­rustei­ta. Vas­taavasti sil­loin kun sähkö on kallista, viimeiset megawatit tehdään hyvin saas­tut­tavasti, jol­loin vero­tuk­selle on vah­vat ympäristöperusteet.

= = =

VM:ssä tietysti kauhis­tu­taan ajatuk­ses­ta, että sähkövero­tuo­ton ennustet­tavu­us lask­isi. Ei se niin vaikeasti ennustet­ta­va asia ole. Vaik­ka on vaikea sanoa, mitä sähkö mak­saa 12.1.2018 klo 15, vuo­den keskiar­vo on aika help­po ennustaa.