Junaliikenteen avaaminen kilpailulle: ristisubventio on vihonviimeinen keksintö

Bri­tan­nia ja Ruot­si ovat edel­läkävi­jöitä junali­iken­teen avaamises­sa kil­pailulle. Eri­tyis­es­ti Bri­tan­ni­as­sa tätä on arvostel­tu suuresti – siel­lä on tehty virhe ratain­fran yksi­ty­istämisessä, kos­ka se ei mal­li­na oikein pelitä.

Kaikesta arvostelus­ta huoli­mat­ta Bri­tan­nia ja Ruot­si ovat ne ain­oat Europan maat, jois­sa rautatieli­iken­teen matkus­ta­jao­su­us on nous­sut, kun se muual­la, meil­läkin, on laskenut.

(Huo­mat­takoon, että en ole tutus­tunut viimeisimpi­in tilas­toi­hin. Tämä tietoni on muu­ta­man vuo­den vanha)

Minä väitän, että näi­den kah­den maan men­estys johtuu siitä, että ”ker­mankuor­in­ta” on sal­lit­tu, niin kuin se on nyky­isin sal­lit­tu myös Suomen bussiliikenteessä.

Tämän seu­rauk­se­na hin­nat ovat laske­neet siel­lä, mis­sä junali­iken­teen edel­ly­tyk­set ovat parhaat ja matkus­ta­jamäärät ovat kas­va­neet merkit­tävästi. En tiedä noiden maid­en tilan­net­ta, mut­ta voisi olet­taa, että lip­pu­jen hin­nat ovat nousseet vähäli­iken­teisil­lä radoil­la ja sen seu­rauk­se­na pienet matkus­ta­jamäärät ovat pienen­tyneet edelleen. Absolu­ut­tisi­na matkus­ta­jamäärinä matkus­ta­jamäärien kasvu vilka­sli­iken­teisil­lä ratao­suuk­sil­la kuitenkin ylit­tää moninker­tais­es­ti niiden vähen­e­misen vähäli­iken­teisil­lä osuuk­sil­la, Sik­si junali­iken­teen matkus­ta­jamäärät ovat yhteen­las­ket­tuna kas­va­neet roimasti.

Näin­hän kävi myös Onnibussin avat­tua kil­pailun vuosikym­meniä säädellyssä bus­sili­iken­teessä. Suosi­tu­il­la reit­eil­lä lip­pu­jen hin­nat ovat pudon­neet mur­to-osaan ja moni on siir­tynyt henkilöau­tos­ta bus­si­in. Tämän hin­tana on, että monil­la paikkakun­nil­la bus­sili­iken­teen ennestäänkin heikko tar­jon­ta on pienen­tynyt edelleen, mut­ta net­tomääräis­es­ti bus­sili­iken­teen matkus­ta­jamäärät ovat kas­va­neet roimasti.

Nyt hal­li­tus esit­tää, että meil­lä kil­pailu avataan toisin kuin Ruot­sis­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Ris­tisub­ven­tio säi­lytetään pake­toimal­la vilkai­ta ja hil­jaisia ratao­suuk­sia samaan paket­ti­in. Jot­ta pääsee aja­maan Helsin­ki-Tam­pere ‑väliä, on kul­jetet­ta­va läh­es tyhjää junaa jos­sain muual­la. Ote­taan käyt­töön käytän­tö, joka meil­lä aiem­min oli bus­sili­iken­teessä, jos­ta juuri äsket­täin on päästy eroon taval­la, joka on lisän­nyt matkus­ta­jamääriä merkittävästi.

Jos näin tehdään, junali­ikenne ei hyödy kil­pailus­ta niin paljon kuin se muuten hyötyisi.

Pitäisikö siis junali­ikenne lakkaut­taa kan­nat­ta­mat­tomil­la reit­eil­lä? Se on arvo­val­in­ta ja voidaan hyvinkin päät­tää, että kyl­lä hil­jaisil­lakin ratao­suuk­sil­la on tar­jon­taa olta­va. Jos näin tehdään, se tulee taval­la tai toisel­la kaupunki­lais­ten mak­set­tavak­si, mut­ta on aivan ratkai­se­vaa, mil­lä tavalla.

Luulen, että jokainen ekon­o­misti pitää ris­tisub­ven­tio­ta hölmönä ratkaisuna – poli­it­tis­es­ti help­po, mut­ta taloudel­lis­es­ti teho­ton ja haaskaa­va. Mik­si vain Helsin­ki-Tam­pere juna­matkus­ta­jien tarvit­see mak­saa Nurmes – Liek­sa radan liiken­nöin­nistä, mik­si ei kaikkien suomalaisten?

Jos vähäli­iken­teisil­lä ratao­suuk­sil­la halu­taan säi­lyt­tää henkilöli­ikenne, tuet­takoon sitä suo­raan, ei aset­ta­mal­la ylimääräi­nen junal­la­matkus­tamisvero vilkkaiden ratao­suuk­sien matkus­ta­jille. Mil­lä täl­laista junal­la­matkus­tamisveroa perustellaan?