Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.

Talousti­eteet eivät maineestaan huoli­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lainen tieteenala. Min­un opiskel­lessani useim­mat johta­vat kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat demare­i­ta. Nyky­isin julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista talousti­eteil­i­jöistä huo­mat­ta­va osa on asen­teeltaan oikeis­to­laisia, mikä leimaa koko tiedet­tä vähän virheellisesti.

Talousti­eteen poh­jal­ta ei oikeis­to­laista maail­manku­vaa voi osoit­taa oikeak­si sen parem­min kuin vasem­mis­to­lais­takaan, kos­ka tämä raja menee arvokysymyk­sis­sä, eikä talousti­eteen keinoin voi osoit­taa toista arvoväitet­tä parem­mak­si kuin toista.

Vaik­ka talousti­eteen keinoin ei voi­da osoit­taa yhtä maail­mankat­so­mus­ta oikeak­si, sen avul­la voidaan osoit­taa mon­ta väitet­tä vääräk­si – ja näistä asioista oikeis­to­lais­es­ti ja vasem­mis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­vat talousti­eteil­i­jät ovat yleen­sä yhtä mieltä. Julkises­sa keskustelus­sa nämä väit­teet silti voivat hyvin. Vääräk­si osoitet­tavia väit­teitä esit­tävät sekä oikeis­to­laiset poli­itikot että vasem­mis­to­laiset ja joskus jotkut vihreätkin. Sik­si on hyvä, että talousti­eteen osaa­jis­sa on eri­laista arvo­maail­maa edus­tavia. Eri­tyisen hienoa on, että meil­lä on Six­ten Kork­man, jol­la on varaa ja auk­tori­teet­tia kumo­ta vääriä väit­teitä niin oikeal­ta kuin vasemmalta.

 Tulo­ero­jen kan­natet­tavu­us – arvokysymys ja tutkimuskysymys

Kysymys esimerkik­si tuloista on kuitenkin yhtä aikaa sekä arvos­tusa­sia että tieteen piiri­in kuu­lu­va asia. Sitä, onko tulo­eroista hyö­tyä vai hait­taa talouskasvulle, voidaan tutkia empi­iris­es­ti. Vaik­ka moni oikeis­to­lainen poli­itikko uskot­telee meille, että tulo­erot edis­tävät talouskasvua, kos­ka ne luo­vat kan­nus­timia toimia, viimeaikaiset tieteel­liset näytöt puhu­vat pikem­minkin tulo­ero­jen suo­si­ol­lisu­ut­ta vastaan.

Vaik­ka suuret tulo­erot edis­täi­sivät talouskasvua, niitä voi silti pitää arvope­rusteis­es­ti huonona asiana. Kai sel­l­ainenkin arvo­maail­ma löy­tyy, jon­ka mukaan suuret tulo­erot ovat kan­natet­tavia, vaik­ka voitaisi­in osoit­taa, että talouden toimin­nalle niistä on lähin­nä vain haittaa.

= = =

Olin kuun­tele­mas­sa Talousti­eteel­lisen seu­ran sem­i­naaria korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ista. En kuitenkaan jäänyt seu­raa­maan lop­un panee­likeskustelua, joka ilmeis­es­ti kär­jistyi pahan­lais­es­ti. Lähdin pois, kos­ka keskustelu alkoi olla ikävän­tun­tu­ista inttämistä.

On pakko sanoa, että alus­tus­puheen­vuorossaan Markus Jänt­ti ei ollut parhaim­mil­laan.  Yleen­sä hän on ollut lois­ta­va argu­men­toi­ja, mut­ta int­tämi­nen mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon määrit­telystä oli minus­ta saivartelua. Varsinkin kun Jän­til­lä oli puheen­vuorossaan ihan hyviäkin argu­ment­te­ja lukukausi­mak­su­ja vas­taan, jot­ka kuitenkin jäivät vähän sivuosaan.

Paras Jäntin argu­menteista oli se, ettei kukaan ollut perustel­lut, mik­si lukukausi­mak­sut mil­lään tavoin paran­taisi­vat korkeak­oulu­jen taloudel­lista tilan­net­ta, kos­ka hal­li­tus voi vähen­tää bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­ta lukukausi­mak­su­jen tuoton.

Vaik­ka var­maankin yhteiskun­nal­lisen tasa-arvon kannal­ta panos­t­a­mi­nen perusk­oulu­un ja varhaiskas­vatuk­seen olisi tehokkaam­paa, lukukausi­mak­su­jen tuot­to ei mene näi­hin tarkoituk­si­in. Ja on vähän kapea-alaista laskea koulu­tuk­sen hyö­tyjä vain sen perus­teel­la, miten ne vaikut­ta­vat opiske­li­joiden tule­vi­in tuloihin.

Jäntin lähdön syistä paljon vakavampi on se Jäntin perustelu, että tutk­i­jal­la on paljon parem­mat olo­suh­teet Ruot­sis­sa kuin Suomes­sa. Sik­si nuo­ria lah­jakkai­ta tutk­i­joi­ta läh­tee ulko­maille kiihtyväl­lä tahdil­la. On hyvä, jos käyvät verkos­toi­tu­mas­sa ulko­mail­la, mut­ta ei ole hyvä, jos lähtevät surin joukoin lop­ullis­es­ti. Nyt moni läh­tee Norjaan.

Jänt­ti myös kiin­nit­ti huomio­ta siihen, että talousti­etei­den tilanne heikke­nee entis­es­tään, kun Aal­to-yliopis­to katkaisee Arka­di­ankadun Eco­nom­icumis­sa har­joite­tun talousti­eteen laitosten yhteistyön eristäy­tyäk­seen Otaniemeen. Se on ikävä päätös, vaik­ka Otanie­mi onkin neljän metropy­säkin päässä.

Sitäkin Jäntin huo­mau­tus­ta kan­nat­taisi pohtia, että tutkimuk­sen vaikut­tavu­us Ruot­sis­sa on paljon suurem­paa, kos­ka päät­täjät eivät avoimesti halvek­si tutkit­tua tietoa niin kuin Suomessa.