Tulen puhumaan poikkeuksellisesti tästä oikeiston pöntöstä, koska minulla on asiaa kokoomuslaisille.
Poliittiset kiiluvasilmäisyydet ovat aina turmiollisia.
Keskusta ja kokoomus ovat tässä asiassa saaneet molemmat ensin loistavan läpimurron ja sitten itse ideologisessa puhdasoppisuudessaan tuhonneet aikaansaannoksensa.
Keskusta tuhosi maakuntaitsehallinnon vaatimalla niin pieniä maakuntia, ettei niille voi antaa merkittäviä tehtäviä.
Kokoomus taas on tuhoamassa soteen liittyvän valinnanvapauden viemällä ajattelun äärimmäisyyksiin.
Se on hyvin surullista, koska julkinen sote-huolto kaipaisi kirittäjää yksityisten palvelujen tarjoamasta haasteesta ja johtamisjärjestelmien tehokkuudesta ja innovatiivisuudesta.
Terveydenhuollon taloudellinen ohjaus on taloustieteellinen painajainen, koska siihen liittyy liuta potentiaalisia kannustinvirheitä yrityksille. Sitä saa mistä maksaa ja jos maksaa vääristä asioista, saa vääriä asioita. Tämän uudistuksen poliittisessa valmistelussa on suhtauduttu yliolkaisesti ekonomistien varoituksiin järjestelmän puutteista.
Malli, josta annamme lausuntoa, kannustaa ylihoitamaan terveitä ja alihoitamaan sairaita, koska sote-keskuksen taloudellinen tulos riippuu lähes pelkästään siitä, miten hyvin se onnistuu valikoimaan asiakkaansa.
Mallia olisi pakko korjata niin, että luovutaan lähes puhtaan painotetun kapitaation mallista ja korvataan annetusta hoidosta jotain, mutta niin vähän, ettei se kannusta ylihoitoon. Tähän suuntaan ilmeisesti ollaan menossakin.
Hallitus on havahtunut siihen, että sote-keskuksen kannattaa kirjoittaa lähete erikoissairaanhoitoon kaikille, jotka sitä sattuvat haluamaan. On kehitetty vakuutuslääkäreistä muistuttava menettely, jossa lähete menee maakuntaan tarkastettavaksi. Ellei tämä ole pelkkä kumileimasin, asian ylimääräinen tutkiminen tulee kalliiksi ja aiheuttaa kohtuuttomia viiveitä hoitoon pääsyyn. Vähän parempaan pitäisi pystyä.
Vaatimus maakunnan omien yksiköiden yhtiöittämisestä on poliittisen kiiluvasilmäisyyden huippu. Se on niin vaikea operaatio kaikkine omistusjärjestelyineen, että se vie koko alan kaaokseen, ikään kuin tämä ei muutenkin olisi tarpeeksi vaikeata.
Täytyy olla uskossaan todella vahva, että voi nähdä tässä mitään järkeä.
Ajatteleeko joku todella, että maakunnan omistamien sairaaloiden ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, kuten osakeyhtiölaki sanoo. Jos yhtiön hallitus toteaakin, että ravihevosista saisi paremman tuoton ja panee pillit pussiin?
Yhtiöjärjestykseen voi toki kirjoittaa muuta, mutta eiväthän ne ole samalla viivalla, jos niillä on yhteiskunnallisia velvoitteitta, joita yksityisillä ei ole.
Siinä, että pitää perustaa osakeyhtiö eikä liikelaitos riitä, ainoa ero on, että osakeyhtiö voi mennä konkurssiin. Yhtäläinen konkurssin riski on rahoituksen hinnan suhteen tasapuolista, mutta mitä järkeä on tahallaan nostaa julkisen sektorin rahoituskustannuksia? Mutta siis oikeasti. Oletteko tosissanne, että konkurssin mahdollisuus on todellinen? Potilaat ilman hoitoa?
Pikemminkin oletamme, että maakunnan yhtiö tulee ja pelastaa, jos jokin yksityisistä menee konkurssiin tai panee pillit pussiin, koska tuotto ei riitä.
Konkursseja kyllä tulee. Tämä rahoitusmalli on niin raakile, että jotkut saavat helppoa rahaa ja jotkut taas aivan liian vähän.
Ministeriön virkamiehet esittävät valinnanvapauden lykkäämistä. Tämä on otettava tosissaan.
Rakkaat kokoomuslaiset. Te saatte tästä paljon paremman, jos otatte varoitukset todesta, hidastatte aikataulua ja toteutatte tämän vaiheittain helpommasta päästä alkaen.
Meidän kaikkien – myös eduskunnan opposition – pitäisi nyt pohtia, miten tämä kaikki olisi vielä pelastettavissa. Katastrofi olisi, jos uudistus taas kerran kaatuu, mutta katastrofi olisi sekin, että se tässä muodossa toteutuisi.