Vuoden 2016 väestömuutosten ennakkotiedot

Vuo­den aikana Suomen väk­iluku kasvoi 15 285 hen­gel­lä. Väestönkasvu tapah­tui enem­män kuin kokon­aan Helsin­gin seudun 14 kun­nas­sa, joiden yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi 18 936 hengellä.

Suomen väk­iluku joh­tui täysin net­tomaa­han­muu­tos­ta, sil­lä suo­ma­laisia kuoli 984 henkeä enem­män kuin syn­tyi. Viimek­si näin kävi vuon­na 1940. Ei ole vaikea ennus­taa, että näin käy seu­raav­ina vuosi­nakin, sil­lä kuolleisu­us on ymmär­ret­tävis­sä syistä voimakkaas­sa kasvus­sa.  Helsin­gin seudul­la syn­tynei­den enem­myys oli kuitenkin 5 559 henkeä, mikä tarkoit­taa, että kuollei­den määrä ylit­ti muual­la maas­sa syn­tynei­den määrän peräti 6 575 hengellä.

Vuo­den vai­h­teessa suo­ma­lai­sista asui Helsin­gin seudul­la 26,5 %. Vuo­den aikana syn­tyneistä Helsin­gin seudun osu­us oli 29,7 %, kuolleista 18.8 % ja net­tomaa­han­muu­tos­ta 37,2 %.

Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu hidas­tui hie­man ja oli nyt 7 383 henkeä, Se on edelleen selvästi enem­män kuin yleiskaa­van poh­jana ole­va väestön­lisäys. Asun­to­tuotan­toa koske­vat tiedot ennus­ta­vat tahdin tänä vuon­na vähän kiihtyvän niin Helsingis­sä, Espoos­sa kuin Van­taal­lakin.  Kehyskun­tien osu­us lisäyk­ses­tä on 12, 3 pros­ent­tia. Vuon­na 2005 se oli puo­let. Kehyskun­tien kasvus­ta suurin osa menee Jär­ven­päähän, Sipooseen, Kirkkon­um­melle ja Ker­avalle. Huomio­ta kiin­nit­tää, että Nur­mi­jär­ven kasvu on enem­män kuin kokon­aan syn­tyvyy­den varas­sa. Kun­tien välisessä muu­tossa se on 209 miinuk­sel­la, mitä ei riitä kom­pen­soimaan edes muut­tovoit­to ulko­mail­ta (161 henkeä).

Helsin­gin seudun väestön­lisäyk­ses­tä 29 % tuli syn­tyvyy­den enem­myy­destä, 39 % muut­tovoitos­ta muual­ta Suomes­ta ja 32 % nettomaahanmuutosta.