Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa – fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen.

Muka­vat kaupun­git houkut­tel­e­vat koulutet­tu­ja nuoria

Mik­si työ­paikat ja asukkaat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suuri­in kaupunkei­hin; menevätkö asukkaat töi­den perässä vai työ­paikat työvoiman perässä?

Vas­taus on, että molem­mat seu­raa­vat toisi­aan, mut­ta eri­tyis­es­ti niin, että nuoret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, menevät minne halu­a­vat ja työ­paikat seu­raa­vat heitä ja tavikset seu­raa­vat työ­paikko­ja. Nuoret koulute­tut osaa­jat suo­si­vat suuria, mie­lenki­in­toisia kaupunkeja.

Har­ris on oike­as­sa, että suuret teol­lisu­uskaupun­git kuten vaikka­pa Detroit ovat vaikeuk­sis­sa, kos­ka niihin nuoret jupit eivät hakeudu. Ruostevyöhyk­keen protesti ratkaisi Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalit. Meil­läkin on paljon vaikeuk­sis­sa ole­via teol­lisu­uskaupunke­ja, ja niis­sä äänestyskäyt­täy­tymi­nen on ollut vähän samanlaista.

Kun kat­somme, mis­sä asu­vat nuoret, aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet aikuiset, huo­maamme, että Helsin­gin seu­tu on aivan ylivoimainen, mut­ta Tam­pere on yhtä ylivoimainen kakko­nen. Näi­den kah­den vetovoimaisu­us koros­tuu, kun ver­taa koulu­tus­määriä alueel­la asuviin.

Tam­pereen vetovoimaisu­u­den näkee, kun ver­taa koulu­tus­määriä alueel­la asu­vi­in. Helsin­ki koulut­taa mais­tereista kol­man­nek­sen, mut­ta onnis­tuu tämän lisäk­si haal­i­maan muual­ta koulutet­tu­ja. Tam­pere onnis­tuu pitämään suun­nilleen koulut­ta­mansa, mut­ta muut yliopistopaikkakun­nat koulut­ta­vat sol­i­daaris­es­ti myös muun maan – ja siis eri­tyis­es­ti Helsin­gin – tarpeisiin.

Viidel­lä kaupunkiseudul­la aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista nuorista asuu läh­es ¾. Jos on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen perus­tu­vaa työ­paikkaa Suomeen, ei voi vali­ta kovin mon­en pakkakun­nan väliltä.

Tulev­as­ta alueke­hi­tyk­sen luon­teesta ker­too tuore tieto pisa-tutkimuk­ses­ta. Helsin­gin seu­tu vetää koulu­tu­lok­sis­sa selvästi kaulaa muuhun maa­han ver­rat­tuna. Se ei johdu parem­mista kouluista vaan valikoivas­ta muuttoliikkeestä.

Nuo­ria osaa­jia ei vedä suuri­in kaupunkei­hin niinkään työ vaan eri­tyis­es­ti vapaa-ajan mah­dol­lisu­udet. Kun ennen kaupun­gin men­estyk­sen takasi rautatie ja saatavil­la ole­va koskivoima, nyt men­estytään mie­lenki­in­toisu­udel­la ja virikkeisyy­del­lä – toki rautatie on edelleen merkit­tävä kil­pailu­valt­ti, mut­ta nyt kyse on henkilöliikenteestä.

Vapaa-ajan­vi­eton merk­i­tyk­ses­tä ker­too sekin, että keskus­ta-asum­i­nen on nous­sut suureen suo­sioon. Helsin­gin seudul­la vielä vuon­na 2005 kehyskun­tien osu­us väestönkasvus­ta oli puo­let, nyt se on laskenut lähelle kym­men­tä pros­ent­tia. Tätä on selitet­ty lamal­la ja pankkien kiristyneel­lä lainanan­topoli­ti­ikalla, mut­ta ilmiö on maail­man­laa­juinen. Ei kai se Osu­us­pankin lainapoli­ti­ik­ka voi Van­cou­veri­in ja Yhdys­val­toi­hin vaikuttaa?

Aluei­den suo­sion näkee asun­to­jen hin­take­hi­tyk­ses­tä. Oheises­sa taulukos­sa olen tarkastel­lut van­ho­jen ker­rostaloaluei­den hin­take­hi­tys­tä ver­rat­tuna koko maan kehi­tyk­seen. (Deflaat­toris­sa on siis mukana myös pääkaupunkiseu­tu) Koko maa­ta merkit­tävästi nopeam­min hin­nat ovat nousseet vain Helsingis­sä, eri­tyis­es­ti sen kan­takaupungis­sa. Espoos­sa hin­to­jen nousu on ollut maltil­lisem­paa ja Van­taal­la ja kehyskun­nis­sa koko maa­ta hitaam­paa. Työn perässä voi siis Helsin­gin seudulle muut­taa, mut­ta ratikkakaupunki­in päästäk­seen tarvit­see mak­sukykyä. Eri­tyisen voimakas­ta gen­tri­fikaa­tio on ollut Kallios­sa ja Vallilassa

Muu­tos on ollut nopeaa ja yllät­tänyt sekä kaupunkisu­un­nit­teli­jat että eri­tyis­es­ti päivähoi­dos­ta vas­taa­vat. Vallilas­sa lap­siper­hei­den määrä on nous­sut yli 70 %:lla kymme­nessä vuodessa.

Äly­puhe­limet paran­ta­vat kan­takaupun­gin suh­teel­lista etua

Mikä muu­tok­sen on aiheut­tanut. Kos­ka ilmiö on yleis­maail­malli­nen, sille on olta­va yleis­maail­malli­nen syy.

Ensim­mäi­nen syy liit­tyy ilman laatu­un. Hen­gi­tysil­ma ei ole keskus­tois­sa enää epäter­veel­listä niin kuin se oli vielä kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten aikana ennen katalysaat­tor­e­i­ta ja lyi­jytön­tä bensiiniä.

Toinen syy liit­tyy sem­i­naarimme aiheeseen.

Tietotekni­ik­ka ja sosi­aa­li­nen media ovat paran­ta­neet elämää kaikkial­la, mut­ta suh­teessa eniten ratikkakaupungis­sa. Eri­lais­ten tapah­tu­mien jär­jestämi­nen on tul­lut val­tavasti helpom­mak­si ja sik­si niitä nyt jär­jestetään enem­män. Samas­ta syys­tä kau­pal­liset palve­lut men­estyvät parem­min. Lähiön ain­oa Rosso-rav­in­to­la on koko lähiön tiedos­sa, mut­ta tiedot kan­takaupun­gin uusista trendi­rav­in­toloista lev­iää sosi­aalises­sa mediassa.

Tässä sem­i­naaris­sa esitel­lään kaikkea sitä, miten uusi tekni­ik­ka voi tehdä kaupungista fik­sumpia. Tärkein noista keksin­nöistä on kuitenkin älypuhelin.