Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Lis­tan voi kokon­aisuute­naan lukea tästä.

Omien työ­painei­deni takia en itse ehdi kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee puolestani.

Jalankulk­i­jan kantakaupunki

Oikein hyvä avaus johdon­mukaiseen jalankulkupoli­ti­ikkaan: tässä lyödään lukkoon ne yhtey­det, joil­la jalanku­lun olo­suhteisi­in kiin­nitetään eri­ty­istä huol­ta. Kestänee kuitenkin kauan, ennen kuin tulosta alkaa tul­la, kos­ka iso lai­va kään­tyy hitaasti.

Helsin­gin uuden yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man luonnos

Nyt yleiskaa­van tul­tua pääte­tyk­si alkaa varsi­nainen vään­tö siitä, mitä yleiskaaval­la todel­la tarkoite­taan. Min­ulle jää vähän epä­selväk­si, mis­tä me päätämme, kun tämän paperin hyväksymme. Käden­vään­töä tul­laan käymään esimerkik­si siitä, mis­sä järjestyk­sessä bule­varde­ja ale­taan toteut­taa ja eri­tyis­es­ti siitä, mitä tämä keskus­puis­ton osalta tarkoit­taa – kuin­ka syvälle keskus­puis­toon men­nään vai men­näänkö lainkaan.

Pir­jon­tien ja Pirkkolantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

Erim­ielisyyt­tä on siitä, tul­laanko liikenne näi­den kah­den tien risteyk­sessä katkaise­maan, mitä yhtey­den suju­vu­us edel­lyt­täisi, mut­ta jota asukkaat vas­tus­ta­vat, kos­ka eivät halua kiertää ja kos­ka pelkäävät, että liikenne lisään­tyy pie­nil­lä teil­lä kohtu­ut­tomasti. Risteyk­ses­tä menee vuorokaudessa 200 ajoneu­voa. Yksi vai­h­toe­hto mielestäni on tehdä niistä pikkuteistä pihakatu­ja. Täl­löin vaarati­lantei­ta ei pitäisi tul­la olet­taen, että autoil­i­jat nou­dat­ta­vat liikennesääntöjä.

Poljin kat­so­maan paikkaa. (Kiitos raken­nusvi­ras­tolle, oli­vat har­jan­neet pääradan pyöräre­itiltä sepelin pois) Tämä on hyvin ris­tiri­itainen kaa­va. Kaiken jär­jen mukaan tuos­sa kohdas­sa pitää tiivistää, mut­ta onhan siinä aika iso ris­tiri­ita mit­takaavas­sa van­han (suo­jelu) omako­ti­a­su­tuk­sen ja ker­rostalo­jen välil­lä. Eri­tyis­es­ti entisen Elan­non ton­tille kaavail­tu korkeim­mil­laan viisik­er­roksi­nen talo on herät­tänyt vas­tus­tus­ta. On siinä naa­pu­ri­ton­til­la ihmettelemistä, mut­ta toisaal­ta arkkite­htoni­nen idea portista on hyvä.

Laa­jasa­lon kaup­pakeskuk­sen alueen asemakaavaehdotus

Pöy­dältä

En tiedä, mik­si kokoomus pyysi tämän pöy­dälle. Minus­ta kaa­va on hyvä, eivätkä nämä korkeim­mil­laan seit­semänker­roksiset talot ole tässä paikas­sa liian matalia. Se vähän risoo, ettei kaup­pakeskuk­sen päälle saa­da raken­netuk­si, mut­ta ei kuulem­ma ollut saatu onnistumaan.

Pitäjän­mäen Pat­ter­in­mäen Raide­jok­erin asemakaavaehdotus

Ratik­ka pan­naan tässä kohdas­sa maan alle. Aineis­ton perus­teel­la han­kkeesta ei saanut minkään­laista käsitystä.

Raide­jok­erin tekniset asemakaavat

Tehty suun­nitel­ma on kään­net­ty ase­makaavakielelle ja nyt suun­nitel­ma hyväksytään asemakaavoina.

Tapani­lan ala-asteen ase­makaavae­hdo­tus ja poikkeamislupa

(Pöy­dältä)

Kaupun­ki halu­aisi myy­dä koulun asun­noik­si ja asukkaat halu­aisi­vat siitä yhteisen tilan asukkaiden käyt­töön. Lau­takun­nas­sa lie­nee enem­mistö asukasti­lan kan­nal­la. Toiv­ot­tavasti tämä ei päädy pat­ti­ti­lanteeseen, jos­sa lop­putu­lok­se­na on talon lahoami­nen pystyyn.

Plan­mecan koulu­tusti­lat Meri-Rasti­lan Lohiniemenrannassa 

Yhtiö halu­aa koulu­tusti­lat elämyk­sel­liselle paikalle edis­tääk­seen myyn­tiään. Kaa­van ensim­mäi­nen ver­sio hylät­ti­in. Nyt sitä on jumpat­tu parem­mak­si. Mis­sä muus­sa kun­nas­sa hyvän­sä noin suuri paikalli­nen yri­tys sanelisi suo­raan, mitä halu­aa ja saisi sen.

Peri­aat­teet käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sille toim­i­tiloista asumiseen kan­takaupun­gin rajat­ul­la alueella

Kar­tas­sa esitetään suuri alue, jol­la muu­tok­set kiel­letään kokon­aan. Tuol­la alueel­la on viime aikoina sal­lit­tu muun­nok­sia paljonkin: WSOY:n toim­i­ta­lo Bule­vardil­la, Ohranan talo Ullan­lin­nas­sa, val­tion viras­to­ja Kru­u­nun­haas­sa nyt esimerkiksi.

Kiel­teistä kan­taa perustel­laan sil­lä, että alueel­la ei ole toim­i­tilo­ja tyhjil­lään, eli niille on siis kysyn­tää. Ekon­o­misti pyrk­isi selvit­tämään suh­teel­lista etua, kos­ka myös asun­noille on kysyn­tää. Kumpaa tarvi­taan suh­teessa enem­män. Yleen­sä tässä mit­ta­ri­na käytetään hin­taa. Jos asumis­es­ta mak­se­taan enem­män, asum­i­nen on suh­teessa kysyn­tym­pää ja päin­vas­toin. Lis­tatek­stis­sä parem­man tuo­ton suun­taan liikku­mista kuvail­laan keinotteluksi.

Tek­stis­sä väitetään myös, että näi­den tilo­jen säi­lymi­nen toimis­tokäytössä on erit­täin merkit­tävää kaupun­gin talouden kannal­ta — siis vero­tu­lo­jen kannal­ta. Val­tion viras­tot nyt ainakaan eivät mak­sa mitään yhteisöveroa. Vaik­ka keskus­tas­sa sijait­se­vat yri­tyk­set jotkut mak­sa­vatkin merkit­tävästi yhteisöveroa, kyl­lä keskus­tan jär­jet­tömän kalli­ista asun­nois­takin toden­näköis­es­ti jotain vero­tu­lo­ja tulee, eivätkä nuo yri­tyk­set hai­h­du savu­na ilmaan, vaik­ka saisi­vatkin myy­dyk­si toimis­ton­sa asunnoiksi.

Toimi­s­toneliöi­den kysyn­tää vähen­tää merkit­tävästi se, että uusis­sa toimis­tois­sa on neliöitä työn­tek­i­jää kohden alle puo­let siitä, mitä oli vielä parikym­men­tä vuot­ta sitten.

Kaiken kaikki­aan lis­tatek­stin peruste­lut eivät min­ua vaku­u­ta. Voi olla, että esi­tys on oikea, mut­ta ei se noista perusteluista kyl­lä selviä. Tässä jos mis­sä tarvit­taisi­in kaupunki­talousti­eteen sanaa, mut­ta Helsin­gin yliopis­to meni lakkaut­ta­maan maan ain­oan kaupunki­talousti­eteen professuurin.

Malmin lentoase­man kaavarunko

Kaavarunko on epävi­ralli­nen suun­nit­telun työkalu, jol­la ei ole oikeusvaiku­tuk­sia eikä siitä sik­si voi myöskään valit­taa. Hallinto-oikeudet var­maankin pää­sevät jo yleiskaa­van kaut­ta käsit­telemään sitä, kumpi on tärkeämpi, pienkonekent­tä vai 25 000 ihmisen mah­dol­lisu­us asua Helsingissä.

On pidet­ty demokraat­tise­na sitä, että kaavarunko tuo­daan lau­takun­nan käsit­te­lyyn sen sijaan, että viras­tol­la olisi omia sisäisiä suun­nitelmia. Tämä on hyvä helsinkiläi­nen käytäntö.

Kaavarunko oli meil­lä käsit­telyssä vuosi sit­ten. Nyt sitä on lausun­to­jen poh­jal­ta tark­istet­tu, mut­ta muu­tok­set eivät ole suuria.

Han­ke on mit­ta­va. Alueelle suun­nitel­laan asun­to­ja 25 000 asukkaalle ja tämän lisäk­si noin 2 000 työ­paikkaa. Raken­nu­soikeut­ta yhteen­sä noin 1 350 000 k‑m². Alue on melko edullista rak­en­taa. Raken­nuskelpoisek­si saat­tamis­es­ta tulee kus­tan­nuk­sia noin puoli mil­jar­dia euroa, eli alle 400 €/k‑m². Tulona ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­ta olete­taan tule­van noin sata miljoon­aa euroa enem­män eli alue on kaa­vat­alouden kannal­ta selvästi yli­jäämäi­nen. Ker­ran näinkin päin! Luvus­sa eivät ole ratikkaverkon kus­tan­nuk­sia eikä jostain syys­tä myöskään siltoja.

Kos­ka kysymys Malmin ken­tän siirtämis­es­tä asun­to­tuotan­toon on yleiskaaval­la ratkaistu, en julkaise tässä yhtey­dessä enää tätä päätöstä koske­via kommentteja.