Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien

Sain pos­tia van­hal­ta ystävältäni, joka demokra­ti­aan viitat­en halusi, että Helsin­gin yleiskaa­va siir­retään seu­raa­van val­tu­us­ton ratkaistavak­si, jot­ta kansalaiset voisi­vat vaaleis­sa vaikut­taa esimerkik­si siihen, raken­netaanko keskus­puis­ton moot­tori­tien puoleiseen reunaan asun­to­ja. Kos­ka tätä viestiä on tul­lut aika paljon, julkaisen vas­tauk­seni tässä blogilla kaikille. 

Yleiskaavaa ei tarvitse lykätä vaalien yli, jot­ta vaikka­pa keskus­puis­toon rak­en­tamis­es­ta tulisi vaali­teema. Yleiskaa­van perus­teel­la ei voi rak­en­taa mitään. Tarvi­taan ase­makaa­va. Jos seu­raavas­sa val­tu­us­tossa on enem­mistö, jon­ka mielestä keskus­puis­toon ei pidä rak­en­taa asun­to­ja, se val­tu­us­to ei var­maankaan kaavoita keskus­puis­toon asun­to­ja. Ei ole vaikea ennus­taa, että tästä tulee vaalien keskeinen teema.

Tämä ei ole vain teo­ri­aa. Voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa oli merkit­ty suurehko asuinalue Vuosaa­reen lähelle Mus­tavuoren aluet­ta, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti, ettei sitä toteuteta. Oli muuten hyvä kaa­va. Har­mi vaan, että väärässä paikassa.

Vaik­ka yleiskaa­va ei velvoita kaavoit­ta­maan asun­to­ja min­nekään, se voi estää kaavoit­ta­mas­ta niitä. Sik­si yleiskaa­van lykkäämistä vaalien yli on järkevää kan­nat­taa, jos on sitä mieltä, että yleiskaavas­sa on asun­to­ja liian vähän ja toivoo siis rak­en­tamis­myön­teisem­pää yleiskaavaa. Sel­l­aisi­akin mielip­iteitä on, mut­ta ne ovat sen ver­ran harv­inaisia, että sen takia ei kan­na­ta yleiskaavaa lykätä.

Jos yleiskaa­va siir­retään käsiteltäväk­si seu­raavas­sa val­tu­us­tossa, se lykkäy­tyy vähim­mil­lään vuodel­la. Sil­loin lykkäy­tyy myös kaikkien niiden aluei­den kaavoitus, joista ei ole mitään erim­ielisyyt­tä. Kovin suuri kiire on esimerkik­si Jok­eri-rataan liit­tyväl­lä maankäytöl­lä nyt kun rata tuleekin suun­nitel­tua nopeam­mas­sa aikataulussa.