Site icon

Miten sähköveroon päädyttiin

Lip­posen ensim­mäi­nen hal­li­tus aset­ti maa­han hiilid­iok­sidi­veron, joka verot­ti myös esimerkik­si kivi­hi­ilen polt­tamista voimalaitok­sis­sa. Pian ymmär­ret­ti­in, ettei tämä pelit­tänyt pohjo­is­maisil­la sähkömarkkinoilla.

Sähkön­tuotan­non polt­toaineet säädet­ti­in verot­tomik­si ja kor­vat­ti­in kaikesta sähköstä mak­set­taval­la sähköverol­la ja uusi­u­tu­van sähkön­tuotan­non sub­ven­ti­ol­la. Lop­putu­lok­sen piti olla melko lähel­lä alku­peräistä hiilid­iok­sidi­veroa. Olin sil­loin itsekin näitä päätlök­siä tekemässä vihrei­den edus­ta­jana. Sit­tem­min sähkövero ja tuotan­totuet ovat alka­neet elää omaa elämään­sä eikä kokon­aisu­us ole enää lainkaan loogi­nen. Nyt esimerkik­si aurinkosähkön käyt­töä hait­taa se, että sekin on sähköveron alaista, jos sitä myy naapurilleen.

Jos sähkövero olisi pros­en­tu­aa­li­nen ja määräy­ty­isi pörssisähkön kunkin het­kisen hin­nan mukaan, päästäisi­in vähän lähem­mäs sitä mis­tä lähdet­ti­in. Kun sähkö on hyvin hal­paa, se tehdään myös päästöt­tömäsi, eikä sitä sil­loin pitäisi verot­taa. Ennen kaikkea se ei estäisi niitä käyt­tö­muo­to­ja, joi­ta ajoit­tain hyvin hal­pa sähkö tek­isi mahdolliseksi.

Paljon järkeväm­pää olisi – tässäkin – jos koko sähköveros­ta luovut­taisi­in ja päästöoikeuk­sien hin­nat oli­si­vat järkeväl­lä tasol­la. Järkevänä tasona pidän sataa euroa hiilidioksiditonnilta.

Sil­loin ei tarvit­sisi riidel­lä sel­l­ai­sista asioista kuin mikä osa CHP-laitosten polt­toaineesta menee sähköön ja mikä lämpöön.

= = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vu­osoon, jon­ka pidin Enoro-päivil­lä 31.3.2016

Exit mobile version