New York Times kertoo uutta tutkimuksista, jotka käsittelevät osoitteen vaikutusta lasten tulevaisuuteen. Tämän mukaan vaikutus on suurempi kuin mihin aiemmista tutkimuksissa päädytty.
= = =
Yksi asuntopolitiikan kysymyksiä on, kuinka paljon asuinalueiden sosiaalisesta eriytymisestä on haittaa. Huonomaineisissa kaupunginosissa asuvat lapset menestyvät elämässään muita huonommin, mutta sitä ei tiedetä, johtuuko tämä perheestä vai osoitteesta.
Koska olen aiemmin tällä blogilla viitannut yhdysvaltalaiseen tutkimukseen Moving to Opportunity, haluan kertoa, että asiasta on tullut uutta tietoa huonolla asuinalueelle kasvamisen vaikutuksesta lasten tulevaisuuteen.
Tuo Moving to opportunity ‑tutkimus tehtiin niin, että slummissa asuvat saivat mahdollisuuden arvontaan, jossa arvonnan voittajat pääsivät muuttamaan paremmalle asuinalueelle yhteiskunnan kustantamina. Arvonnassa hävinneet muodostivat vertailuryhmän. Tulosten mukaan aikuisten elämä ei siitä kohentunut. Syrjäytynyt työtön pysyi syrjäytyneenä työttömänä, mutta lasten tulevaisuus muuttui paremmaksi keskiluokkaisilla alueilla. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä nuorempina lapset olivat muuttaneet. Lasten menestymisen mittarina käytettiin tietysti tulotasoa, Amerikassa kun ollaan.
Nyt New York Timesin artikkelin mukaan tämäkin tulos on haastettu. Artikkelin mukaan tutkimus vähätteli muuttamisen vaikutusta, koska näyte oli harhainen.
Arvontaan osallistuttiin vapaaehtoisuuden pohjalta ja vain ne osallistuivat, jotka olivat huolissaan slummin vaikutuksesta lastensa elämään. Arvonnassa hävinneet muodostivat kontrolliryhmän, ja tämä kontrolliryhmä oli se harhainen — tai siis yhtä harhainen kuin koeryhmä. Se koostui perheistä, jotka yrittivät parhaan kykynsä mukaan suojella lapsiaan slummien vaaroilta. Siksi kontrolliryhmä pärjäsi slummien oloissa muita paremmin.
Tutkijat ovat nyt löytäneet vähän vahingossa tehdyn toisen kokeen, jossa arvontaan osallistuminen ei ollut vapaaehtoista. Slummeista purettiin joitakin taloja ja asukkaat joutuivat muuttamaan ulos slummista halusivat sitä tai eivät– heille maksettiin se korvauksena kodin menettämisestä. Naapuritalojen asukkaat taas saivat jäädä tai joutuivat jäämään. Tämäkin muodosti eräänlaisen satunnaistetun kokeen, jossa kuitenkin otos oli erilainen.
Tämän tutkimuksen mukaan slummista ulos muuttaminen vaikutti paljon enemmän lasten tulevaisuuteen kuin tuon tieteellisesti rakennetun kokeen, jossa aineisto oli valikoitunutta.
Tästä voidaan päätellä, että naapureilla on vaikutusta lastesi tulevaisuuteen, ainakin Yhdysvalloissa.
Verrattuna Suomeen, tämä tutkimus sekä yliarvioi että aliarvioi kaupunginosan merkitystä ja tutkii lisäksi vähän väärää asiaa.
Yliarvioi, koska Suomessa ei ole niin surkeita slummeja kuin Yhdysvalloissa ja ennen kaikkea, missään Suomessa ei ole niin surkeita kouluja kuin amerikkalaisissa slummeissa on. On meilläkin eroja koulujen tasossa oppimisympäristöinä (erona ovat enemmän luokkatoverit kuin opettajat) mutta erot ovat mitättömiä Yhdysvaltoihin verrattuna.
Aliarvioivat, koska Yhdysvalloissa on muitakin esteitä sosiaaliselle liikkuvuudella kuin osoite. Onhan Yhdysvallat sosiaaliselta liikkuvuudeltaan hyvää brittiläistä luokkayhteiskunnan tasoa. Kun Suomessa nuo muut esteet ovat vähäisempiä, osoitteen vaikutuksen poistaminen vaikuttaa enemmän.
Tutkii väärää asiaa. Segregaation haittapuolet eivät rajoitu sen vaikutukseen yksilöihin. Ikäviä seurauksia on silläkin, että sosiaaliluokat erkaantuvat toisistaan. Voi esimerkiksi tulla Trumpista presidentti.