Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen

New York Times ker­too uut­ta tutkimuk­sista, jot­ka käsit­televät osoit­teen vaiku­tus­ta las­ten tule­vaisu­u­teen. Tämän mukaan vaiku­tus on suurem­pi kuin mihin aiem­mista tutkimuk­sis­sa päädytty.

= = =

Yksi asun­topoli­ti­ikan kysymyk­siä on, kuin­ka paljon asuinaluei­den sosi­aalis­es­ta eriy­tymis­es­tä on hait­taa. Huono­mainei­sis­sa kaupungi­nosis­sa asu­vat lapset men­estyvät elämässään mui­ta huonom­min, mut­ta sitä ei tiede­tä, johtuuko tämä per­heestä vai osoitteesta.

Kos­ka olen aiem­min täl­lä blogilla viitan­nut yhdys­val­ta­laiseen tutkimuk­seen Mov­ing to Oppor­tu­ni­ty, halu­an ker­toa, että asi­as­ta on tul­lut uut­ta tietoa huonol­la asuinalueelle kas­vamisen vaiku­tuk­ses­ta las­ten tulevaisuuteen.

Tuo Mov­ing to oppor­tu­ni­ty ‑tutkimus tehti­in niin, että slum­mis­sa asu­vat sai­vat mah­dol­lisu­u­den arvon­taan, jos­sa arvon­nan voit­ta­jat pää­sivät muut­ta­maan parem­malle asuinalueelle yhteiskun­nan kus­tan­t­a­m­i­na. Arvon­nas­sa hävin­neet muo­dos­ti­vat ver­tail­uryh­män. Tulosten mukaan aikuis­ten elämä ei siitä kohen­tunut. Syr­jäy­tynyt työtön pysyi syr­jäy­tyneenä työt­tömänä, mut­ta las­ten tule­vaisu­us muut­tui parem­mak­si keskilu­okkaisil­la alueil­la. Vaiku­tus oli sitä suurem­pi, mitä nuoremp­ina lapset oli­vat muut­ta­neet. Las­ten men­estymisen mit­ta­ri­na käytet­ti­in tietysti tulota­soa, Amerikas­sa kun ollaan.

Nyt New York Timesin artikke­lin mukaan tämäkin tulos on haastet­tu. Artikke­lin mukaan tutkimus vähät­teli muut­tamisen vaiku­tus­ta, kos­ka näyte oli harhainen.

Arvon­taan osal­lis­tut­ti­in vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta ja vain ne osal­lis­tu­i­v­at, jot­ka oli­vat huolis­saan slum­min vaiku­tuk­ses­ta las­ten­sa elämään. Arvon­nas­sa hävin­neet muo­dos­ti­vat kon­trol­liryh­män, ja tämä kon­trol­liryh­mä oli se harhainen — tai siis yhtä harhainen kuin koeryh­mä. Se koos­t­ui per­heistä, jot­ka yrit­tivät parhaan kykyn­sä mukaan suo­jel­la lap­si­aan slum­mien vaaroil­ta.  Sik­si kon­trol­liryh­mä pär­jäsi slum­mien olois­sa mui­ta paremmin.

Tutk­i­jat ovat nyt löytäneet vähän vahin­gos­sa teh­dyn toisen kokeen, jos­sa arvon­taan osal­lis­tu­mi­nen ei ollut vapaae­htoista.  Slum­meista puret­ti­in joitakin talo­ja ja asukkaat jou­tu­i­v­at muut­ta­maan ulos slum­mista halu­si­vat sitä tai eivät– heille mak­set­ti­in se kor­vauk­se­na kodin menet­tämis­es­tä. Naa­pu­ri­talo­jen asukkaat taas sai­vat jäädä tai jou­tu­i­v­at jäämään. Tämäkin muo­dosti erään­laisen sat­un­nais­te­tun kokeen, jos­sa kuitenkin otos oli erilainen.

Tämän tutkimuk­sen mukaan slum­mista ulos muut­ta­mi­nen vaikut­ti paljon enem­män las­ten tule­vaisu­u­teen kuin tuon tieteel­lis­es­ti raken­netun kokeen, jos­sa aineis­to oli valikoitunutta.

Tästä voidaan päätel­lä, että naa­pureil­la on vaiku­tus­ta laste­si tule­vaisu­u­teen, ainakin Yhdysvalloissa.

Ver­rat­tuna Suomeen, tämä tutkimus sekä yliarvioi että aliarvioi kaupungi­nosan merk­i­tys­tä ja tutkii lisäk­si vähän väärää asiaa.

Yliarvioi, kos­ka Suomes­sa ei ole niin surkei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaikkea, mis­sään Suomes­sa ei ole niin surkei­ta koulu­ja kuin amerikkalai­sis­sa slum­meis­sa on. On meil­läkin ero­ja koulu­jen tasos­sa oppimisym­päristöinä (erona ovat enem­män luokka­tover­it kuin opet­ta­jat) mut­ta erot ovat mität­tömiä Yhdys­val­toi­hin verrattuna.

Aliarvioi­vat, kos­ka Yhdys­val­lois­sa on muitakin esteitä sosi­aaliselle liikku­vu­udel­la kuin osoite. Onhan Yhdys­val­lat sosi­aaliselta liikku­vu­udeltaan hyvää brit­tiläistä luokkay­hteiskun­nan tasoa. Kun Suomes­sa nuo muut esteet ovat vähäisem­piä, osoit­teen vaiku­tuk­sen pois­t­a­mi­nen vaikut­taa enemmän.

Tutkii väärää asi­aa. Seg­re­gaa­tion hait­ta­puo­let eivät rajoitu sen vaiku­tuk­seen yksilöi­hin. Ikäviä seu­rauk­sia on sil­läkin, että sosi­aalilu­okat erkaan­tu­vat toi­sis­taan. Voi esimerkik­si tul­la Trump­ista presidentti.