Bulevardit vähentävät ruuhkia, eivät lisää niitä

Helsin­gin suun­nit­tel­e­vat bule­vardit vähen­tävät sisään­tu­lotei­den ruuhkau­tu­mista ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa 80 000 ihmistä ripoteltaisi­in kelvol­lisen joukkoli­iken­teen ulot­tumat­tomi­in pitkin Uuden­maan pel­to­ja.

Helsin­gin ympäristökun­nista on tul­lut huolestunei­ta lausun­to­ja Helsin­gin aikeista muut­taa kaupunki­in tule­vat moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäl­lä kaduik­si ja asut­taa niiden äärelle 80 000 ihmistä. Pelätään autoilun Helsin­gin keskus­taan vaikeu­tu­van. Kirkkon­um­mel­la asia pan­ti­in suo­ras­taan leikik­si esit­tämäl­lä, että tämä on perus­tus­lain vas­taista, kos­ka perus­tus­la­ki takaa vapaan oikeu­den liikkua maan sisällä.

Kun moot­toriteille tulee nopeusra­joi­tus ja liiken­neval­o­ja, mat­ka-ajat tietysti vähän piden­tyvät olet­taen, että moot­tori­tie ei muuten olisi ruuhkau­tunut. Tämän vaiku­tus mat­ka-aikoi­hin on parin min­uutin luokkaa, korkein­taan viisi min­u­ut­tia. Jos viiden kilo­metrin matkalla nopeus las­kee nopeud­es­ta 80 km/h nopeu­teen 50 km/h, mat­ka-aika pite­nee min­uutin ja 15 sekun­tia. Par­it liiken­neval­ot tähän päälle, ehkä.

Entä las­keeko moot­toritei­den kap­a­siteet­ti, kun eri­ta­soristeyk­set pois­te­taan? Ei laske, kos­ka se tulp­pa on joka tapauk­ses­sa moot­tori­tien päässä. Moot­toritei­den kap­a­siteet­tia ei määrää kaisto­jen lukumäärä vaan se, kuin­ka paljon katu­verkko moot­tori­tien päässä kyke­nee otta­maan vas­taan liiken­net­tä. Juuri tämän takia bule­vardis­oin­ti aloite­taan Kehä I:n kohdal­la, kos­ka siinä moot­tori­tieltä haa­rautuu kehätielle osa liiken­teestä. Jäl­jelle jäävän liiken­teen kap­a­siteetin määrää vas­taan­ot­ta­va katuverkko.

Myös Kehä I:n kap­a­siteet­ti lop­puu jos­sain vai­heessa, mut­ta onnek­si tulee Raide-Jok­eri, jol­la pääsee ruuhkien ohi.

Län­siväyläl­lä joudu­taan jo nyt säätelemään katu­verkkoon pää­sevää automäärää liiken­neval­oil­la, jot­ta katu­verkko ei tyystin ruuhkautuisi.

Kun Helsin­ki lisää Kehä I:n sisäpuolel­la asu­vien määrää yli 150 000 asukkaal­la, katu­verkko on entistä suurem­mal­la koe­tuk­sel­la. Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti las­kee siis joka tapauksessa.

Esitet­ty vaa­timus luop­ua moot­toritei­den bule­vardis­oin­nista ei ole ain­oas­taan turha. Se on jopa haitalli­nen. Jos kaupunkibule­var­di­en var­sille suun­nitel­lut 80 000 asukas­ta ripoteltaisi­in pitkin Uut­ta­maa­ta kah­den auton koti­talouk­sik­si, ruuhkat sisään­tu­loteil­lä lisään­ty­i­sivät paljon enem­män kuin ne lisään­tyvät bule­vardis­oin­nin takia. Se kai on kaikille on selvää, että noiden 80 000 asukkaat mat­ka-ajat ovat paljon lyhyem­mät bule­var­di­vai­h­toe­hdos­sa kuin haja-asutusvaihtoehdossa.

Lisäa­sukkaat tietysti ruuhkaut­ta­vat liiken­net­tä, kos­ka katu­verkko ei vedä enem­pää. Juuri sik­si Helsin­ki panos­taa raideli­iken­teeseen, eri­tyis­es­ti pikaratikoihin.

 

= = = =

Kirkkon­um­me­laisille tiedok­si. Perus­tus­laista ei voi päätel­lä, mil­laisel­la nopeudel­la tuo­ta vapaa­ta liikku­mista pitää voi­da har­joit­taa. Helsin­gin keskus­tas­sa on 30 km:n nopeusra­joi­tus, eikä perus­tus­laki­valiokun­ta ole älähtänyt. Jos perus­tus­laki­in todel­la olisi pan­tu jokin nopeustavoite vuon­na 1918, se ei olisi ollut kovin korkea.