Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016

Her­ne­saaren osayleiskaava

Ehdo­tus on niin hyvä, että päädy­imme keskustele­maan aika tois­ar­voi­sista asioista.

Vene­sa­ta­ma On täysin epäre­al­is­tista ajatel­la, että kaupung­in­val­tu­us­to vähen­täisi mui­ta investoin­te­ja – esimerkik­si koulu­jen perusko­r­jauk­sia tai yhden pikaratikkaradan – saadak­seen aikaan 70 M€ mak­sa­van vene­sa­ta­man ja kil­papur­je­hduskeskuk­sen. Perus­suo­ma­lais­ten Nuut­ti Hyt­ti­nen tekikin ehdo­tuk­sen, että jatko­su­un­nit­telun lähtöko­hdak­si ote­taan pienem­pi vene­sa­ta­ma. Se meni läpi äänin 5–4 (ps, vas, sdp ja Eli­na Moisio vihr). En tätä esi­tys­tä kan­nat­tanut, vaik­ka itse tavoit­teesta olinkin samaa mieltä sen takia, ettei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to suun­nit­tele vene­sa­tamia eikä eri­tyis­es­ti rahoi­ta niitä. Me varaamme vain alueen, jon­ka sisälle joku muu sit­ten suun­nit­telee ja rak­en­taa sata­man. Minus­ta mei­dän ei pitänyt tätä aluet­ta men­nä rajaamaan.

Ei rajaamista esit­tänyt Hyt­ti­nenkään. Hän ei esit­tänyt muu­tos­ta kaavakart­taan, joten lausuma jäi mie­le­nil­maisuk­si. Mui­ta viras­to­ja­han se ei velvoita. Ehkä kuitenkin oli hyvä täl­lainen mie­le­nil­maisu esit­tää, jot­ta jokin real­is­mi säi­ly­isi siel­lä liikun­tavi­ras­ton puolellakin.

On kuitenkin teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että jokin Helsin­gin ulkop­uo­li­nen taho löy­tyy kil­papur­je­hdu­s­paikkaa rahoittamaan.

Korkea rak­en­t­a­mi­nen. Lau­takun­ta oli aiem­min esit­tänyt Her­ne­saaren pohjoisosaan vähän korkeam­paa rak­en­tamista (16 ker­rosta), mut­ta havain­neku­vat oli tehty ajatuk­sel­la, että siinä olisi kahdek­san ker­rosta. Yleiskaavaan ei kuitenkaan ole tapana lait­taa raken­nusko­rkeuk­sia. Esit­telijät huo­maut­ti­vat, ettei korkeampi rak­en­t­a­mi­nen tuo lisää tehokku­ut­ta. Tämä johtuu siitä, että joku on tul­lut kir­joit­ta­neek­si laki­in, että kah­den vierekkäisen raken­nuk­sen vähim­mäisetäisyys on niistä korkeim­man korkeus.

Pysäköin­ti Lau­takun­nas­sa kysyt­ti­in, mik­si näin hyvä paik­ka on raken­net­tu noin väljästi. Valmis­teli­ja sanoi, että on tämä ihan kan­takaupunki­mainen tehokku­us, johon min­un oli pakko sanoa, että kata­janokkalainen pitää tuo­ta ihan läl­lynä, eihän siinä päästä edes kol­mosen kort­telite­hokkuuk­si­in. Esit­telijä vas­tasi, että Kata­janok­ka on raken­net­tu ennen autopaikkamääräyk­siä. Nyt ei Kata­janokan raken­nustapa ole mahdollinen.

(Joku sanoi, että Her­ne­saa­reen on tulos­sa hyviä veron­mak­sajia, joil­la yleen­sä on auto. Oli pakko vas­ta­ta, että me Kata­janokan slum­mis­sa olemme todel­la häpeis­sämme surkeas­ta tilastamme.)

Her­ne­saa­reen on tulos­sa par­ituhat­ta autopaikkaa. ( 100 M€- 140 M€) Jos aikoisin muut­taa Her­ne­saa­reen ja tarvit­sisin autoa aivan vält­tämät­tä, toivoisin, että autopaikkanor­mi olisi alem­pi, jot­ta muil­la ei olisi niin paljon auto­ja. Tuos­ta tulee autoil­i­jan kannal­ta mah­do­ton sump­pu. Olisi järkevää kaavoit­taa sinne vähem­män autopaikko­ja, kos­ka mitä tekee autol­la, jol­la ei pääse pois Hernesaaresta.

Siitä pide­tään huol­ta, että ratik­ka on oma­l­la kaistal­laan tur­val­lis­es­ti korokkeen suo­jas­sa niin, että edes ratikalla pääsee pois.

Nämä kaik­ki kolme asi­aa ovat sel­l­aisia, että ne ratkaistaan ase­maavo­jen yhtey­dessä, pait­si ehkä tuo vene­sa­ta­ma, jos­ta päätetään muualla.

Meilah­den huvila-alue

Eli­na Moisio pyysi pöy­dälle selvit­tääk­seen jalop­u­umet­sän kohtaloa.

Siitä Seurasaaren sil­lan pysäköin­tialueesta todet­ti­in, että pysäköin­tipaikko­jen määrä las­kee noin kahdel­la. Vaik­ka nykyi­nen parkkikent­tä on merkit­ty aukeak­si, sinne voidaan osoit­taa pari invapaikkaa.

Muut asi­at esi­tyk­sen mukaan sellaisenaan.