Tuulivoiman syöttötariffi

Tuulivoimaa on syytet­ty viime aikoina sähkö­markki­noiden sekamel­skas­ta. Suo­ma­lainen tuulivoima ei ole pystynyt sotke­maan Suomen sähkö­markki­noi­ta – vielä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toisel­la puolel­la tilanne on toinen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ailahtel­ev­asti pääl­lä ole­vaa tuulivoimaa on paljon enem­män. Meille tämä ei juurikaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on läh­es koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruotsin kanssa. Rajoit­ta­jana on toisin sanoen siir­toy­htey­den heikkous.

Skan­di­navi­aan tuulivoimaa mah­tuu suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män kuin Suomeen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on paljon vesivoimaa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuulivoiman lisään­tymi­nen myös Suomes­sa tulee lisäämään säätövoiman tarvet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esille ja puhutaan­pa jopa Vuok­sen vesistön voimaloiden muut­tamis­es­ta säädet­täviksi, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa säädeltäisi­in – ei vuo­de­naiko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päivän aika­jän­teel­lä, jol­loin Saimaan pin­taa ei heilahtelisi pahasti, mut­ta joen luonne muut­tuisi lähin­nä Venäjän puolel­la. (Venäjäl­lä on sama säätöen­er­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuulivoima tuo joka tapauk­ses­sa tarvet­ta säätää tehoa sekä kysyn­tä- että tarjontapäässä.

Yksi tapa estää sähkön hin­nan pain­u­mi­nen läh­es nol­laan olisi tehdä kaupungeis­sa kaukoläm­pöä sähkö­vas­tuk­sil­la aina sil­loin, kun sähkön hin­ta on hyvin alhaal­la. Tämä vakaut­taisi sähkön hin­taa ja säästäisi polt­toainet­ta sekä vähen­täisi hiilid­iok­sidipäästöjä  Nyt esteek­si tulee kuitenkin sähkövero. Sähköstä menee veroa 28 €/MWh, mikä tekee kaukoläm­mön tekemisen sähkökat­tilois­sa kan­nat­ta­mat­tomak­si, vaik­ka sähkön saisi ilmaiseksi.

Ter­veisiä TEM:in ener­giaosas­tolle: kor­jatkaa tämä!

Johtuuko tuulivoiman häir­iökäyt­täy­tymi­nen syöt­tö­tar­iff­ista? Ei johdu. Se johtuu siitä, että on raken­net­tu tuulivoimaa. Ihan syöt­tö­tar­iff­ista riip­pumat­ta tuulivoimal­la kan­nat­taa tuot­taa sähköä aina kun tuulee. Vaik­ka vähän laaker­it kulu­vat, niin ne kuluisi­vat ali­tuises­sa voimalan kääntelyssäkin.

Tuulivoiman syöt­tö­tar­iff­ista ja eri­tyis­es­ti sen tasos­ta voidaan olla mon­ta mieltä. Minä olisin suos­in­ut investoin­ti­tukia. Syöt­tö­tar­if­fin ongel­mat ovat kuitenkin muual­la kuin sähkö­markki­noiden ailahtelevuudessa.

Tuk­i­ta­so määrät­ti­in aivan liian suurek­si. Tähän ei seli­tyk­si kel­paa, että ei osat­tu arva­ta sähkön hin­nan alen­tu­mista ja siten tuen kas­vamista. (Ei se edes kas­va. Jos sähkön hin­ta las­kee alle 30 euron, mitä se on suurim­man osan ajas­ta, tuki piene­nee ja jos hin­ta menee negati­ivisek­si, mitään tukea ei tule.) Ihan siitä riip­pumat­ta, mikä on sähkön hin­ta, syöt­tö­tar­if­fi on räikeä ylikompensaatio.Vika ei ole syöt­tö­tar­iff­is­sa sinän­sä, vaan siinä, että se on aivan liian korkea ja tekee tuulivoimas­ta kohtu­ut­toman kan­nat­tavaa. Pääo­man tuot­to­pros­ent­ti liikkuu kaksinu­meroi­sis­sa luvuissa.

Kun jokaisen kan­nat­taa rak­en­taa tuulivoimaa, hake­muk­sia on tul­lut paljon enem­män kuin on tarkoi­tus tukea myön­tää. Nyt tue­tun tuulivoiman määrä on tarkoi­tus kiin­nit­tää 2500 MW:iin. Tämän jäl­keen­päin asete­tun rajan lail­lisu­ut­ta tul­laan tes­taa­maan oikeu­sis­tu­imis­sa, kos­ka hak­i­joi­ta ei kohdel­la tasapuolisesti.

Olisiko kan­nat­tanut pan­na tuo 2500 MW:n kat­to ensin ja huu­tokau­pa­ta tämä teho? Ne oli­si­vat luvan saa­neet, jot­ka oli­si­vat tyy­tyneet pien­im­pään syöt­tö­tar­if­fi­in. Ympäristömielessä tässä ei olisi ollut mitään vikaa, kos­ka yhtä paljon tuulivoimaa olisi tul­lut, mut­ta halvem­mal­la. Samal­la taval­la tämä vähem­män tuet­tu tuulivoimakin olisi tietysti heilut­tanut sähkön hin­taa Suomessa.

Syöt­tö­tar­if­fin valmis­telus­ta kan­toi vas­tu­un min­is­teri Mau­ri Pekkarinen.

Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi lop­puu 12 vuo­den kulut­tua. Sen jäl­keen tuulivoimaloista tulee huonos­ti kan­nat­tavia, kos­ka aina kun tulee, sähkön hin­ta painuu alas — siis, jos säätövoimaa ja säädet­tävää kulu­tus­ta ei synny.