Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

(En ole menos­sa kok­ouk­seen, kos­ka olen levit­tämässä kaupungis­tu­misen ilosanomaa Oulus­sa. Mikko Särelä menee. Niin­pä olen tutus­tunut mas­si­iviseen esi­tys­lis­taan taval­lista pin­ta­puolisem­min. Mon­ta tun­tia siihen silti meni.)

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Saariselän­tien kaava.

(Ei, kyse ei ole kaikessa hil­jaisu­udessa tehdys­tä kun­tali­itok­ses­ta. Alue on Mellunmäessä)

Tämä oli meil­lä huhtiku­us­sa. Yritimme sil­loin tulok­set­ta urput­taa siitä, ettei Jok­eri II ratik­ka saa omaa kaistaa. Nyt sekä HSL että HKL ovat urput­ta­neet samas­ta asi­as­ta ja kat­u­aluet­ta on nyt leven­net­ty niin, että ratik­ka mah­tuu oma­lle kaistalleen. Samal­la on menetet­ty 500 k‑m² rakennusoikeutta.

Stans­vikin­num­men asemakaava

Kru­unuvuoren­ran­nan asuinalue laa­je­nee taas par­il­la tuhan­nel­la asukkaal­la. Tämä kaa­va-alue rajau­tuu jo hyväksyt­tyyn, mut­ta melko kiis­tanalaiseen Stans­vikin kaavaan. Eniten on tul­lut pos­tia kesä­ma­jo­jen hal­tioil­ta. Tämä kaa­van alueel­la on Uusikylä-nimi­nen mökkikylä, jos­ta 26 mökkiä on tarkoi­tus siirtää Stans­vikin kaa­van puolel­la ole­vaan Van­hakylään. (Kieliko­r­vani kär­sii tästä taivu­tus­muo­dos­ta, minus­ta sen pitäisi taipua Van­haankylään, vrt. Uudelle­maalle.) Uusikylän asukkaat eivät halua muut­taa eivätkä Van­hakylän asukkaat halua uusia naa­pure­i­ta. Min­ua lähin­nä ihme­tyt­tää, miten auvoista se mökkeily on ker­rostalo­jen naa­puris­sa tai kun Stans­vikin käyt­tö monikym­menker­tais­tuu uuden asu­tuk­sen myötä.

Kaa­va on aika väljä, kos­ka keskeisen kort­telin sisälle on jätet­ty Stans­vikin kallio. Näitä kallioi­ta kyl­lä kan­nat­taa säästää.

Juridista nap­inaa var­maankin syn­tyy siitä, että alueen osayleiskaa­va on kumot­tu tältä osin hallinto-oikeudessa, kos­ka luon­to­selvi­tyk­siä ei ollut liitet­ty julk­istet­tuun kaa­va-aineis­toon. Kun osayleiskaa­va on kumot­tu, jäl­jelle jää van­ha vuo­den 2002 yleiskaa­va, joka on kaavaselostuk­sen mukaan sopu­soin­nus­sa tämän ase­makaaval­u­on­nok­sen kanssa. Tosin rak­en­t­a­mi­nen menee selvästi yleiskaa­va 2002:n mukaiselle viher­alueelle, jos yleiskaavaa tulk­it­see tarkasti. Var­maankin samoin perustein valite­taan tästä ase­makaavas­ta. Valmis­teil­la ole­van yleiskaa­va 2016:n mukaista rak­en­t­a­mi­nen joka tapauk­ses­sa on. Se saa­nee lain­voiman joskus noin 2018.

Kiitän viras­toa siitä, että näi­hin mate­ri­aalei­hin on nyky­isin lisät­ty kuva­ma­te­ri­aalia siitä, miten käsil­lä ole­va kaa­va nivel­tyy muuhun alueen kaavoitukseen.

Puret­ta­van liik­er­aken­nuk­sen tilalle asuinker­rosta­lo Vuosaaressa

Pieni Vil­lasaar­en­tien 4:ssä pure­taan van­ha huonokun­toinen ja tyhjil­lään ole­va liik­er­aken­nus ja tilalle tulee ker­rosta­lo, johon tulee 21 keskimäärin 50 neliön huoneis­toa. Tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa Asun­to­hank­in­ta Oy:n kaut­ta. Yksi­tyiset raken­nut­ta­jat var­maankin urput­tuvat, miten pin­ta-alanormista tin­gitään kaupun­gin omis­ta­mas­sa kohteessa. Ymmärtääk­seni Vuosaa­res­sa kuitenkin on taval­lista enem­män perheasuntoja.

Var­tiosaaren osayleiskaava

Tämä on yksi kiis­tanalaisim­mista kaavoitusko­hteista Helsingis­sä. Minä sain aikanaan puo­li­vahin­gos­sa läpi päätök­sen, että tänne saa rak­en­taa, jos liikenne hoide­taan ratikoil­la. Kos­ka se meni läpi, ovat käteni sidot­tu. Vihreän ryh­män enem­mistö vas­tus­taa rak­en­tamista, mut­ta yksin en ryh­mässä sen­tään ole.

Aikanaan pidin rak­en­tamista perustel­tuna sen takia, että olimme hylän­neet (tai hylkäämässä) rak­en­tamisen Kivi­nokas­sa. Jotain sen­tään piti saa­da rak­en­taakin. En ole edelleenkään var­ma, menikö tämä oikein päin, mut­ta Kivi­nokan suh­teen min­ulle ei ollut valin­nan­varaa. Kun Hert­toniemen metroase­man luo tulee varsin paljon rak­en­tamista, Kivi­nokan merk­i­tys virk­istysalueena korostuu.

Ihan pienel­lä etsimisel­lä en löytänyt tietoa siitä, onko ratikkalle yhä kään­tö­paik­ka Var­tiosaa­res­sa. Havain­neku­vas­sa sitä ei ole, mut­ta siinä ratik­ka jatkuu Ram­sin­niemeä pitkin Vuosaa­reen, mikä ei toteu­tune min­un eli­naikanani. Toises­sa kuvas­sa sel­l­ainen taas oli. Tek­stis­sä asi­as­ta en löytänyt main­in­taa. Eikö nyt voisi päät­tää, että tilataan ratikoi­ta, jot­ka pystyvät liikku­maan kah­teen suun­taan, kos­ka ei ratikalle ole tilaa kään­töraiteelle myöskään Rautatientorilla?

Asukkai­ta Var­tiosaa­reen tulisi 5000 – 7000.

Keskustelu Var­tiosaaren kaavas­ta on keskit­tynyt niin voimakkaasti kysymyk­seen rak­en­tamis­es­ta ja ei-rak­en­tamis­es­ta, ettei kaa­van sisältöön ole juuri kukaan kiin­nit­tänyt huomiota.

Var­tiosaa­res­sa on nyt kohta­lainen huvi­lay­hdyskun­ta, jos­sa jotkut asu­vat myös talvisin. Sen on tarkoi­tus jatkaa siinä ker­rostalo­jen kupeessa. Olenko ain­oa, jos­ta tämä tun­tuu teen­näiseltä kompromissilta?

Asun­to­ja maali­iken­nekeskuk­sen alueelle (ase­makaaval­u­on­nos)

Tämä oli meil­lä peri­aat­er­atkaisuna 3.6.2014. Maali­iken­nekeskus läh­tee rat­api­han mukana. Tilalle kohta­lainen ker­rostalo­val­tainen asuinalue.

(Minä aloitin kun­nal­lispoli­it­tisen vaikut­tamiseni tästä alueesta. Val­itin aikanaan maali­iken­nekeskuk­sen kaavoit­tamis­es­ta keskus­puis­toon. Ellen väärin muista, tästä ei tehty sil­loin edes kaavaa, vaan asia hoidet­ti­in poikkeamisluvalla.)

Malmin lento­kent­täalueen kaavarunko

Kaavarunko on täysin epävi­ralli­nen työkalu, jota raken­nus­la­ki ei tunne. On väitet­ty, että sel­l­aisen tekem­i­nen on laiton­ta, kos­ka siitä ei voi valit­taa. Valit­taa voi yleiskaavas­ta ja ase­makaavas­ta. Ase­makaavaa ei voi tehdä niin, että se on yleiskaa­van kanssa ris­tiri­idas­sa. Kaavarunko on väline tehdä yleiskaavaa tarkem­pi yleis­su­un­nitel­ma sen sijaan, että tehtäisi­in ase­makaavaa pala palal­ta. Jos kaavarunk­oa ei tehtäisi, se tarkoit­taisi vain, että sel­l­aista ei vietäisi lau­takun­takäsit­te­lyyn. Jokin kokon­aisku­va­han virkamiehillä pitää kaavoituk­sen poh­jak­si kuitenkin olla vaik­ka sit­ten ase­makaavapääl­likön päässä.

Malmin lento­ken­tältä ja sen melu­alueil­ta vapau­tu­valle maalle kaavoite­taan peräti 25 000 asukas­ta. Aika paljon alueesta on merkit­ty asuinko­rt­teleik­si. Minä elin kuvitel­mas­sa, että viher­aluei­ta tulisi enem­män. Pitänee paneu­tua tähän tarkemmin.

Alueen liikenne on tarkoi­tus hoitaa pikaraitio­vaunuil­la, joil­la siis pääsee myös Malmin ase­malle. Kun Malmin vapau­tu­mi­nen tuli val­tion ilmoituk­se­na aika yllät­täen, ratikkain­vestoin­tei­hin ei ole varaudut­tu. Tämä uhkaa viedä tilanteeseen, jos­sa alue raken­netaan ensin ja ratik­ka tulee perästä. Se on huono jut­tu, kos­ka asukkaik­si ei sil­loin valikoidu niitä, jot­ka hyö­tyvät ratikkay­htey­destä. Ja kun ne kak­si autoa on pitänyt ostaa, niistä ei luovuta.

Toisen seik­ka liit­tyy kaa­vat­alouteen. Alueesta saa huo­mat­tavasti enem­män tont­ti­t­u­lo­ja, jos alue on houkut­tel­e­va. Aikana, jol­loin korot ovat alhaal­la (uskon, että ne ovat alhaal­la todel­la pitkään, kos­ka korko­ja nos­tavaa nousukaut­ta ei ole näkyvis­sä), olisi järkevää aikaistaa investoin­tia, kos­ka korkeam­mat maan­myyn­ti­t­u­lot rahoit­taisi­vat nyt ainakin ne korot.

Hämeen­tien pyörätiet

Kos­ka val­tu­us­to­ryh­mät käsit­televät asi­aa keskivikkona, tämä menee vielä ker­ran pöy­dälle. On puhut­tu kokeilus­ta, jot­ta nähdään, meneekö liikenne sump­pu­un. Tässä on kak­si ongel­maa: jos kokeil­laan ratkaisua, jos­sa on vain käytet­ty maalia mut­ta ei ole suun­nitel­tu liiken­net­tä toimi­vak­si, se menee sump­pu­un. Toisek­si Hämeen­tien ratikkakiskot on uusit­ta­va joka tapauk­ses­sa. Pitäisi tietää, mihin ne pannaan.

Suu­tarin­lantielle pyörätiet

Suu­tar­i­lantiel­lä paran­netaan liiken­netur­val­lisu­ut­ta rak­en­ta­mal­la yksisu­un­taiset pyöräti­et ja kier­toli­it­tymä Yrt­ti­maantien risteyk­seen. Pääosa kus­tan­nuk­sista tulee kier­toli­it­tymästä. (Miten sel­l­ainen voi mak­saa yli miljoonan!)

Pysäköin­nin maksaminen

Tämä ei siis kos­ka asukaspysäköin­tiä vaan kadun­var­sipysäköin­nistä mak­samista sil­loin , kun siitä pitää maksaa.

Tavoit­teena on, että pääasi­as­sa mak­se­taan puhe­limel­la. Eril­liset Comex-lait­teet jäävät pois käytöstä vuo­den 2017 jäl­keen. Puhe­limel­la mak­se­taan todel­lis­es­ta pysäköin­ti­a­jas­ta. Sil­loin ei pysäköin­ti­a­jan lop­pumis­es­ta myöskään voi tul­la sakko­ja. Ote­taan käyt­töön myös pro­gres­si­ivi­nen mak­su, jos­sa lyhyt pysäköimi­nen on hal­paa ja pitkäaikainen suh­teessa kalli­im­paa. Nythän tätä säädel­lään kiin­teil­lä pysäköin­ti­a­joil­la, joiden valvom­i­nen on hankalaa.

Mak­suau­tomaat­te­jakin tois­taisek­si käytetään, mut­ta ne eivät ota vas­taan kolikko­ja vaan ain­oas­taan kort­te­ja. Mitenkähän luot­toti­eton­sa menet­tänyt ja ilman kort­tia ole­va tästä selviää? (Vai saako jokainen debit-kortin?)

Pysäköin­tivyöhykkei­den määrä vähe­nee tek­stin mukaan kolmes­ta kah­teen, mut­ta kyl­lä niitä näyt­tää edelleen ole­van kolme. Kalleimpi­en aluei­den rajat vähän laa­jenevat. Mak­sut ovat edelleen 4 €, 2 € ja 1 € tun­nil­ta pait­si siis siel­lä, mis­sä hin­ta nousee progressiivisesti.

Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset

Tämä on ain­oa mak­su, jos­ta mak­sun mak­sa­jat ovat min­ul­ta pyytäneet mak­sun korot­tamista omaan etu­un­sa vedoten. Kun tun­nuk­sen hin­ta aikanaan nousi kolmes­ta eurosta kuukaudessa 8,33 euroon kuukaudessa, tuhan­net autoil­i­jat luopui­v­at tun­nuk­ses­ta, mikä helpot­ti pysäköin­tipaikan löy­tymistä. Nyt hin­ta on 18 €/kk ja nousee seu­raav­ina vuosi­na kahdel­la eurol­la vuodessa. Muil­ta autoil­i­joil­ta pysäköin­ti­mak­su on neljä euroa tun­nis­sa, joten asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen kuukausi­hin­ta vas­taa neljän ja puolen tun­nin mak­sullista pysäköintiä.

= = =

Laskelmieni mukaan tässä kok­ouk­ses­sa käsiteltävis­sä kaavois­sa, kaavarun­gos­sa ja osayleiskaavas­sa on asun­to­ja yhteen­sä noin 37 500 hen­gelle. Ensi viikol­la sit­ten lisää.