Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä

Helsin­gin Sanomat haas­tat­teli min­ua yleiskaavas­ta ja teki sen jäl­keen kohu­ju­tun haas­tat­telus­ta. Olin kuulem­ma ver­ran­nut Espoo­ta ja Van­taa­ta syöpään.  Tavois­tani poiketen min­un ei täl­lä ker­taa ollut tarkoituk­se­na moit­tia naa­pure­i­ta, vaan lähin­nä Helsin­gin omaa kaavoitus­ta ja viime vuosikym­meninä vallinnut­ta lin­jaa, johon Helsin­gin yleiskaa­va tuo nyt suunnanmuutoksen.

Yritän esit­tää kahdel­la kuval­la, mik­si ver­taan kaupunki­rak­en­teen hajoa­maan päästämistä  syöpään. Oheises­sa kuvas­sa on raken­netut alueet pääkaupunkiseudun kun­nis­sa vuon­na 1960. (Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la.) Aika pienelle alueelle mah­tui tuol­loin puoli miljoon­aa asukas­ta. Nyt asukkai­ta on miljoona, siis kaksinker­tais­es­ti se, mitä oli vuon­na 1960. Voisi ajatel­la, että kaksinker­tainen väkimäärä vaatisi kaksinker­taisen tilan, mut­ta se vaatii yhdeksänkertaisen.

Pidän tätä ympäristörikok­se­na, mut­ta en syytä siitä eri­tyis­es­ti ketään vaan yleis­es­ti meitä kaikkia.

Eikä tässä kaik­ki. Kuvas­ta puut­tuvat kehyskunnat.

Helsin­gin yleiskaa­van tavoit­teena on, että Helsin­gin alueel­la asu­isi 860 000 asukas­ta. Itse asi­as­sa yleiskaa­van varauk­si­in mah­tu­isi vähän tulk­it­se­mal­la hyvinkin miljoona asukas­ta, eli kaik­ki ne, jot­ka tuos­sa ylem­mässä kuvas­sa ovat levit­täy­tyneet pitkin ja poikin pääkaupunkiseutua