Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille

Tiivis­telmä:

Nuoret osaa­jat määräävät alueke­hi­tyk­sen suun­nan. Heil­lä on varaa vali­ta, minne aset­tuvat asumaan. Yri­tys­ten on pakko seu­ra­ta perässä ja muiden on seu­rat­ta­va työpaikkoja. 

Nuoret aka­teemis­es­ti koulute­tut aikuiset ovat keskit­tyneet rajusti alueel­lis­es­ti. Helsin­ki ja Tam­pere ovat men­estyneet näi­den avain­henkilöi­den houkut­telemises­sa murskaa­van hyvin. Yrit­täjäl­lä, joka on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen perus­tu­vaa yri­tys­tä, ei ole Suomes­sa  sijain­ti­vai­h­toe­hdon osalta paljon valinnanvaraa.

= = = =  

Suosit­tu käsi­tys työ­paikko­jen sijoit­tumis­es­ta on, että koulutet­tu eli­it­ti aset­tuu asumaan minne halu­aa ja työ­paikat seu­raa­vat koulutet­tua eli­it­tiä. Muut taas joutu­vat seu­raa­maan työpaikkoja.

Tähän tulok­seen pää­tyy myös Jyväskylän yliopis­ton pro­fes­sori Han­nu Ter­vo kansan­taloudel­lisen aikakauskir­jan artikke­lis­saan. Näin avain­henkilöi­den asum­is­toiveet määräävät minne työ­paikat syn­tyvät ja minne lop­ul­ta muidenkin pitää muuttaa.

Han­nu Ter­von tulok­sia voi lukea niinkin, että työ­paikko­jen puute ajaa ihmisiä pois työt­tömyysseuduil­ta, eli työ­paikat määräävät muut­toli­ik­keen suun­nan pois työt­tömyysalueil­ta, mut­ta sen, suun­tau­tuuko tämä muut­toli­ike suuri­in vai pieni­in keskuk­si­in, määräävät taas ihmiset itse.

Mon­et hakeu­tu­vat mielu­um­min suuri­in keskuk­si­in, joi­hin työ­paikko­jen on seu­rat­ta­va perässä. Muu­takin näyt­töä on, että suurten kaupunkien imu asuinalueina kiihdyt­tää niiden kasvua ja työvoima vetää työ­paikko­ja perässään, eikä pelkästään päinvastoin.

Koulutet­tu väki on asen­teil­taan urbaa­nia. Maalaiskun­tien vaikeudet houkutel­la ter­veyskeskus­lääkäre­itä tai opet­ta­jia ovat hyvänä osoituk­se­na kaupunki­main elinympäristön arvos­tuk­ses­ta aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen keskuudessa.

Avain­ryh­mänkymme­nen kärkikaupunkia

Yri­tys­ten avain­henkilöi­den työ­markki­noista on vaikea saa­da tilas­to­ja, mut­ta hyvästä korvikkeesta käy nuorten 25–34-vuotiaiden aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den aikuis­ten sijoit­tumi­nen maas­sa. Tilas­tokeskuk­sen Väestön koulu­tus­rakenne ‑tietokan­nan tieto­jen mukaan lop­pututkin­non suorit­ta­neet keskit­tyvät etenkin pääkaupunkiseudulle sekä Tam­pereelle, Oulu­un ja Turku­un (taulukko 1).

Luvus­sa eivät ole mukana opiske­li­jat luku­un otta­mat­ta jatko-opiske­li­joi­ta, kos­ka kyse on aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista. Mukana ovat siis vain aka­teemisen lop­pututk­in­toon suorit­ta­neet, eivät kan­di­daatin tutkin­non tai ammat­tiko­rkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet, mikä korostaa alueel­lista keskit­tymistä. Sairaan­hoita­jat ja las­ten­tarhanopet­ta­jat esimerkik­si jakau­tu­vat paljon tasaisem­min ympäri maata.

Kut­sun tätä joukkoa avain­ryh­mäk­si. Koko avain­ryh­mästä 69 pros­ent­tia keskit­tyy kymme­neen kaupunki­in. Ver­tailun vuok­si todet­takoon, että koulu­tus­taus­tas­ta riip­pumat­ta kyseis­es­tä 25–34-vuotiaiden ikälu­okas­ta nois­sa kymme­nessä kaupungis­sa asuu 49,3 pros­ent­tia ja koko väestöstä 36,6 prosenttia.

Jos laa­jen­namme tarkastelua kun­nan rajo­jen yli ja tutkimme kokon­aisia kaupunkiseu­tu­ja, havait­semme, että viidel­lä kaupunkiseudul­la – Helsin­gin, Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduil­la – avain­ryh­mästä asuu 72 pros­ent­tia, joista yksin Helsin­gin seudul­la 45 prosenttia.

Helsin­ki on lajis­saan ylivoimainen. Vuodes­ta 2007 vuo­teen 2013 Helsin­gin seudun osu­us avain­ryh­mästä on kas­vanut 1,5 prosenttiyksikköä.

Helsin­ki ja Tam­pere ylivertaisia

Tun­tuu luon­nol­liselta, että merkit­tävä osa korkeak­ouluista valmis­tuneista jää valmis­tut­tuaan opiskelu­paikkakun­nalle. Tämä selit­tää avain­ryh­män kohdal­la kuitenkin vain osan Helsin­gin seudun vetovoimas­ta. Tämä käy ilmi, kun tarkastel­laan sitä, mil­lainen osu­us viidel­lä tärkeim­mäl­lä opiske­li­japaikkakun­nan kaupunkiseudul­la on aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista nuorista sekä alueen tiedeko­rkeak­ouluista valmis­tuneista (taulukko 2).

[LISÄYS 22.10. Taulukos­sa on nolo virhe. Excel-taulukos­sani Tam­pereen teku on joutunut ere­hdyk­sessä  sarak­keeseen “muu”. Tam­pereen osu­us valmis­tuneista on 12,34%, ja suhde 0,81. Tämä korostaa Helsin­gin ylivoimaa ain­oana yli yhden ker­toimel­la ole­vana kaupunkiseu­tu­na, mut­ta ei kumoa Tam­pereen selvää kakkos­si­jaa. Vähän hävet­tää. Kiitän Jaakko Sten­häl­liä huomiosta.]

Vuosi­na 2005–2014 Helsin­gin seudun osu­us nuorista aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista aikui­sista on korkeampi kuin alueel­la sijait­se­vien korkeak­oulu­jen osu­us valmis­tuneista. Tämä pätee myös Tam­pereen seu­tu­un. Helsin­ki ja Tam­pere poikkea­vat siis selvästi muista korkeak­oulu­paikkakun­nista. Ne ovat onnis­tuneet houkut­tele­maan asukkaik­seen muual­la valmis­tunei­ta nuo­ria aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja aikuisia enem­män kuin ovat menet­täneet itse koulut­tami­aan muualle Suomeen (suhdeluku taulukos­sa yli 1,0:n).

Vaik­ka tilas­toista pois­tet­taisi­in kaik­ki Helsin­gin seudun korkeak­ouluista valmis­tuneet, Helsin­gin seu­tu olisi ylivoimainen aka­teemis­ten nuorten aikuis­ten keskit­tymä maas­sa. Täl­lä mit­tar­il­la Tam­pereen ero sen van­haan kil­pakump­pani­in Turku­un on silmi­in­pistävän suuri.

Jos pitää paikkansa, että mis­sä nuori koulutet­tu väestö nyt, siel­lä koko kansa huomen­na, Suomen tule­va aluer­akenne on hyvin urbaani ja keskittynyt.

Huo­mat­takoon, että tilas­tois­sa ovat mukana myös opet­ta­jat, lääkärit, papit, käräjäoikeuk­sien tuo­mar­it ja mon­et julkisen hallinnon paris­sa työsken­televät, jot­ka ovat luon­nol­lis­es­ti jakau­tuneet koulutet­tu­ja ikä­tovere­itaan tasaisem­min ympäri maa­ta. Jos mukana oli­si­vat vain yri­tyk­sis­sä työsken­televät, jakau­ma olisi oletet­tavasti alueel­lis­es­ti vielä paljon vinoutuneempi.