Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­tanai­he yleiskaavas­sa ovat teol­lisu­usaluei­den säi­lyt­tämi­nen teol­lisu­usalueina sen sijaan että ne muutet­taisi­in asuinalueik­si. Tämä kos­kee ennen kaikkea Pitäjän­mäkeä ja Hert­toniemeä, jos­sain määrin myös Vallilaa. Viras­to puo­lus­taa näitä varauk­sia suo­ras­taan aggres­si­ivisen innokkaasti.

Yht­enä perustelu­na on, että valmis­ta­va tuotan­to tulee vielä palaa­maan Kiinas­ta, kun palkat Kiinas­sa läh­estyvät euroop­palaisia palkko­ja.    Tässä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

1. Jos teol­lisu­us läh­tee Kiinas­ta sen takia, että palkat Kiinas­sa nou­se­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia hal­van työvoiman mai­ta. Niitä kyl­lä löytyy.
2. Minäkin uskon, että tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palkkata­son läh­estymisen vuok­si (palkkata­sot kyl­lä läh­estyvät) vaan kos­ka tuotan­to automa­ti­soituu. Mitä vähem­män tehtaas­sa on henkilökun­taa, sitä pienem­pi merk­i­tys on sil­lä, mil­laista palkkaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­heessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ylit­tävät palkkaeron vaiku­tuk­sen. Sil­loin valmis­ta­va teol­lisu­us kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­toniemeen eikä Pitäjän­mäelle. Työ­paikat eivät palaa min­nekään, vaan katoa­vat. Jos logis­ti­ikkaku­lut aja­vat teol­lisu­ut­ta Aasi­as­ta Euroop­paan, pyrki­ikö se ylipään­sä syr­jäiseen Suomeen vai jon­nekin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysymys saa oikeas­t­aan ajat­tele­maan koko Suomen tule­vaisu­ut­ta aika synkein mielin.
3. Jos tuotan­to ei tuo­ta juuri lainkaan työ­paikko­ja ja vaatii sik­si työn­tek­i­jää kohden paljon tilaa ja tuot­taa paljon tavar­ali­iken­net­tä, täl­laisen suuren robotin oikea sijain­tipaik­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan jos­sain moot­tori­tien ja rauta­tien risteyskohdassa.

 

Hert­toniemen teol­lisu­usalue on aika ongel­malli­nen, kos­ka se sijait­see metroase­man vier­essä. Tätä hyvä sijain­tia teol­lisu­us sen parem­min kuin autokaup­pa eivät oikein pysty käyt­tämään hyväk­seen. Siel­lä pitäisi olla joko toimis­to­ja – paljon työn­tek­i­jöitä neliötä kohden – tai asum­ista. Teol­lisu­ud­es­ta sijain­tia voisi hyö­dyn­tää sel­l­ainen toim­inta, joka tuot­taa paljon asi­akaskäyn­te­jä; kor­jaus­toim­intaa tai jotain design­tuotan­toa ehkä.

Vihreät ovat vaati­neet sekoitet­tua raken­net­ta sekä Pitäjän­mäelle että eri­tyis­es­ti Hert­toniemeen. Molem­mis­sa on kaupun­gin kannal­ta tärkeä työ­nan­ta­ja, Hert­toniemessä Plan­meca ja Pitäjän­mäel­lä ABB. Nämä eivät halua asu­tus­ta lähelleen, kos­ka pelkäävät asukkaiden valit­ta­van aamuis­es­ta rekkaliikenteestä.

Olemme suun­nit­tele­mas­sa asu­tus­ta kaupunkibule­var­di­en var­relle uskoen, että liiken­teen melu on hoidet­tavis­sa raken­nusten äänieristyk­sel­lä. Ei sen pitäisi olla ongel­ma täälläkään.

Vaik­ka ymmär­rän tietyn itsekkyy­den työ­paikko­jen kaavoituk­ses­sa, kuvitel­ma saa­da teol­lisu­ut­ta Hert­toniemeen on aika opti­misti­nen. Narul­la ei voi työn­tää; vaik­ka kuin­ka kaavoita­mme jon­nek­inm teo9llisuutta, ei se sinne tule, jos paik­ka on huono. Hert­toniemen teol­lisu­usalue on nyt aika surke­as­sa tilas­sa, kun kiin­teistön omis­ta­jien ei kan­na­ta pitää raken­nuk­si­aan kun­nos­sa. Jos olisin yrit­täjä, hak­isin teol­lisu­us­tont­tia Van­taal­ta kehä III:n tuntumasta.

(Itsekkyy­den ymmär­rän niin kauan kun naa­pu­ruskun­tien väli­nen mii­nus­summapeli on sään­nöiltään näin destruk­ti­ivista, mut­ta toivon vakaasti, että tästä paina­jais­es­ta joskus päästään. Näil­lä sään­nöl­lä nyt kuitenkin pelataan)

Sinne pitäisi saa­da asum­ista ainakin raken­nusten ylimpi­in ker­roksi­in, vaik­ka jotain  liike­toim­intaa olisikin alim­mis­sa kerroksissa.

Hert­toniemessä maan­omis­ta­jat halu­a­vat teol­lisu­u­den sijaan asun­to­ja, kos­ka asun­noista mak­se­taan enem­män. Kaupunkisu­un­nit­telijoiden mielestä tämä on keinot­telua, ekon­o­misti taas näkee asian niin, että asun­noil­la on Hert­toniemel­lä on asun­toi­hin suh­teelli­nen etu.

Aivan hölmö ei suun­nit­telijoiden halu narul­la työn­tämiseen ole. Kun kaavoite­taan teol­lisu­ut­ta paikkoi­hin, jois­sa teol­lisu­us ei viihdy, tuote­taan hyvin hal­paa toim­i­ti­laa. Hal­pa toim­i­ti­la voi toimia gen­er­aat­to­ri­na kaiken­laiselle luovu­udelle, jos­ta joskus voi kehit­tyä ihan mak­sukyky­isiä yri­tyk­siä. Tämä on nähty Berli­inis­sä. Täl­laiselle luo­valle hip­steriyri­tysalueelle löy­ty­isi kuitenkin parem­pi paik­ka Vallilassa.

Kos­ka poli­it­ti­nen enem­mistö halu­aa Hert­toniemeen teol­lisu­usalueen, toivoisin, että talo­jen yläk­er­roksi­in sal­lit­taisi­in kuitenkin asu­tus­ta. Se takaisi, että ne talot kan­nat­taa rakentaa.

Tiuk­ka raja teol­lisu­u­den, toimis­to­jen ja asumisen välil­lä on muutekin vähän men­nyt­tä aikaa.