Ehdotus pysäköintipolitiikan muutokseksi

Mikko Särelän linkit­tämä uuti­nen, jos­sa Min­neapo­lis pois­taa pysäköin­tipaikkavaa­timuk­sen hyvien joukkoli­iken­ney­hteyksin var­relta kokon­aan, sai min­ut pohti­maan ehdo­tus­ta pysäköin­tiri­idan ratkaisuk­si ai osa-ratkaisuk­si Helsingissä.

Yksinker­tais­es­ti, tehdään niin kuin Minneapoliksessa.

Peruste­lut

Helsinkiläi­sistä ruokakun­nista noin puo­let on autot­to­mia. On järkevää, että autot­tomat ruokakun­nat ovat hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Autoileville joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä ei ole yhtä paljon hyö­tyä. On siis suh­teel­lisen edun mukaista, että autot­tomat asu­vat lähel­lä joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja autoil­i­jat muualla.

Metroasemien ja ratikkapysäkkien lähel­lä kan­nat­taisi rak­en­taa tiivi­isti, jot­ta mah­dol­lisim­man moni voisi asua niiden lähel­lä. Tiivistä rak­en­tamista estää juuri tuo pysäköin­ti­vaa­timus. Ekon­o­mistikielel­lä pysäköin­tipaikat ovat asemien lähel­lä paljn kalli­impia kuin muual­la. Myl­ly­purossa joudut­ti­in tiivistämiskaavas­sa metroase­man vier­essä tyy­tymään alle yhden tont­tite­hokku­ut­taan vain, kos­ka pysäköin­ti ei olisi mah­tunut ton­tille kohtu­uhin­nal­la. Tämä on toinen syy tin­kiä pysäköin­nistä asemien lähellä.

Vähen­netään siis aivan asemien ja ratikkapysäkkien vier­essä pysäköinti­nor­mi mur­to-osaan nykyis­es­tä (esim. yksi paikka/kymmenen asun­toa) tai pois­te­taan se kokon­aan, mikä ei tarkoi­ta, ettei ton­tille saisi lait­taa pysäkön­tipaikko­ja. Kos­ka puo­let ruokakun­nista on autot­to­mia, asukkai­ta näi­hin pysäköin­tipaikat­tomi­in taloi­hin kyl­lä riittää.

Mitä sit­ten tehdään, jos elämän­ti­lanne muut­tuu ja tarvit­see autoa? Tehdään ihan samal­la taval­la kuin jos elämän­ti­lanne muut­tuu ja tarvit­see isom­man asun­non vaikka­pa per­heen koon kasvun takia. Muute­taan toiseen asun­toon! Ei se sen kum­mallisem­paa ole.