Reaktor Oy julkaisin netissä tiedot asuntojen hintakehityksestä postinumeroalueittaan karttatietona. Se on jo sinänsä mielenkiintoinen. Kannattaa käydä katsomassa tästä.
Nyt Jaakko Särelä on analysoinut dataa vuosittain vuosina 2005 – 2014 regressioanalyysilla niin, että hän hintojen muutosta on selitetty asukastieheydellä asukkaita /km2 tai tarkemmin sanoen sen logaritmilla.
Koko maan taso
Koko maan tasolla vuonna 2005 regressiokerroin oli negatiivinen. Asuntojen hinnat nousivat siis nopeammin siellä, missä asukkaita oli vähän ja hitaammin tiivistii rakennetuilla alueilla. Tämä jälkeen negatiivinen kulmakerroin alkoi ensin loiventua ja lopulta muutti etumerkkinsä positiiviseksi vuonna 2010. Sen jälkeen positiivinen kulmakerroin on joka vuosi jyrkentynyt. Kun kyse on koko maan aineistosta, muutos on ollut käsittämättömän nopea.
Silmämääräisesti vaikuttaa siltä, että tiiviisti asuttujen alueiden asuntojen hintojen nousu ei ole kiihtynyt, vaan väljästi rakennettujen alueiden asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun.
Helsinki
Seuraavaksi Jaakko Särelä selvitti asiaa Helsingissä. Helsingissä kulmakerroin on ollut koko ajan positiivinen, mutta jyrkentynyt joka vuosi. Jälleen kyse on enemmänkin siitä, että väljästi rakennettujen alueiden osalta hintojen nousuvauhti on hidastunut ja vuonna 2014 jopa kääntynyt hiuksen hienoon laskuun. Suhteessa tiiviin kaupunkirakenteen arvo on noussut joka vuosi vähän enemmän.
Jälleen silmämääräisesti tarkasteltuna lineraarinen malli ei näyttäisi olevan kovin hyvä. Ero väljästi ja keskimääräisesti rakennettujen alueiden välillä olisi aika pieni ja ero keskimääräisesti ja tiiviisti rakennettujen välillä selvästi isompi. Kantakaupunki vetää, eivät lähiöt!
Yksitoista suurinta kaupunkia
Seuraavaksi Särelä on plotannut kulmakeroimen muuttumisen ajan funktiona yhdessätoista suurimmassa kaupungissa. Helsingissä ja Espoossa kulmakerroin on ollut koko ajan positiivinen, mutta noussut selvästi ajan mukana. Kaikissa muissa kaupungeissa kulmakerroin oli aluksi negatiivinen (väljillä alueilla asunnot kallistuivat suhteessa tiiviisiin alueisiin), mutta on noussut niissä kaikissa selvästi positiiviseksi.
Mikä tässä kaikessa hämmästyttää, on muutoksen tavattoman suuri nopeus!
Mutta käykää itse katsomassa tästä.
Särelän postaus kannattaa lukea!