Raportissa taivastellaan infrastruktuuriin kuluvaa rahamäärää, kun Suomi pitää rakentaa sodan jälkeen kolmannen kerran. Raportissa halutaan laskea yhteen uuden infran ja muuttotappioalueilla käyttämättä jäävän hinta yhteen. Yhteen niitä ei voi laskea, on valittava jompikumpi laskutapa ja minä kyllä valitsisin sen uuden rakentamisen kustannuksen.
Raportissa yritetään sanoa, että infrakustannukset ovat tiheästiu asuttuna henkeä kohden suuremmat kuin harvaan asuttuna. Tähyän asti on sanottu, että tienpidon kustannukset ovat Suomessa suuria muihin maihin verrattuna, koska asutus on niin harvaa.
Kaupungin kasvaessa tarvittavan uuden liikenneverkon rakentaminen on kallista, mutta tätä ei pidä liioitella. Se on jotain 10 – 20 % asuntoinvestoinneista. Asunnot tässä maksavat ja sen asukkaat rahoittavat itse. He siis pitävät investointia kannattavana.
Näistä infrainvestoinneista olen kuitenkin osittain samaa mieltä. Niitä ei pitäisi subventoida valtion budjetista, koska siinä on riski tukea kokonaistaloudellisesti kannattamatonta infraa. Kannattavan infrainvestoinnin tuntee siitä, että se on rahoitettavissa sillä maan arvon nousulla, jonka se aiheuttaa. Voisiko ajatella, että valtio vetäytyisi teiden rakentamisesta ja ylläpidosta kokonaan ja jättäisi tämän kuntien ja maakuntien vastuulle. Pitää tietysti olla jokin mekanismi rahastaa se arvonnousu sen infrainvestoinnin rahoittamiseen.
(Työryhmän puheenjohtaja Johannes Hirvaskoski muuten kirjoitti blogikirjoituksen siitä, kuinka väärin oli, että Vantaa käytti lunastusoikeuttaan maa-alueeseen, jonka arvo oli moninkertaistunut Kehäradan ansiosta. Kaupunkien maapolitiikan ymmärtäminen on vielä vähän haussa.)
Nyt Helsingin seudulla valtion toimet ovat edistäneet rakenteen hajautumista. Jos kunnat joutuisivat rahoittamaan tie- ja raideinvestointinsa maan arvon nousulla, vähän katsottaisiin, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kun rahanjako ei perustu loogisiin mittareihin vaan mankumiseen, kaikenlaisia huteja tulee rahoitetuksi. Jotta en joutuisi taas mainitsemaan Kirkkonummea ja kallista moottoritietä, sanottakoon vaikka, että Helsinki kaavoittaisi Östersundomin tiukasti raideliikenteen varaan, jos joutuisi maksamaan ne Porvoon väylän investoinnit, jotka Östersundomin rakentaminen aiheuttaa.
Helsinki maksaa valtaosan kaupungin kasvusta aiheutuvista infrakustannuksista itse ja laskuttaa tämän tonttien hinnoissa. Uudet asukkaat sen siis maksavat. Kun muuttohaluja kuitenkin on, vaikuttaa yleisen talouslogiikan mukaan siltä, kuin nuo investoinnit olisivat kannattavia.
