Vaikka arvonlisäverona kerättäisiin valtaosa veroista, muitakin veroja tarvittaisiin.
Ohjaavat verot
Ohjaavan veron tarkoituksena on vähentää jotain haitallista asiaa, jota ei kuitenkaan voi tai kannata kieltää kokonaan. Nykyiset valmisteverot säilyttäisivät tasonsa suurin piirtein. Verojen tasot ja kohdistuminen pitäisi nykyistä paremmin määrätä tuota torjuttavaa haittaa, siis ohjausvaikutusta ajatellen.
Olen sen verran optimistinen, että uskon vuonna 2040 otetun ilmastonmuutoksen torjumisen tosissaan niin, että hiilidioksidipäästöihin kohdistuu nykyistä huomattavasti korkeampi vero päästöoikeuksien hintojen tai suoran hiiliveron kautta. Ripaus pessimismiäkin on mukana: vuonna 2040 on vielä joitain verotettavia päästöjä. Tulopuolelle kirjaan noin kolme miljardia euroa nykyistä enemmän.
Raaka-aineverot
Uskon luonnonvarojen niukkuuden olevan vuonna 2040 huomattavasti nykyistä merkittävämpää taloudellisesti. Kun teollinen valmistus muuttuu automaation myötä halvemmaksi, raaka-aineiden ja energian osuus hinnasta nousee. Raaka-aineisiin kohdistuva vero kannustaa käyttämään raaka-aineita säästeliäästi. Veron varsinainen tavoite on kuitenkin järkevöittää tulonjakoa. Jos Suomi verottaisi raaka-aineita ja energiaa yksipuolisesti, vero jäisi meidän maksettavaksemme, mutta jos kuluttajamaat tekisivät tämän yhdessä, pääosa verosta menisi tuottajien maksettavaksi alentaen raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja. Tällä olisi myönteinen vaikutus maailmantalouden tulonjakoon.
Luonnollinen niukkuus
Oma verotuksen lajinsa olisi luonnollisen niukkuden verotus. Tämä olisi lähinnä urbaanin elämänmuodon vero. Vero kohdistuisi keskeisesti sijaitsevaan kaupunkimaahan (kiinteistövero) ja liikenteen viemään tilaan (ruuhkamaksut), mutta muitakin kohteita on helppo keksiä. Tällaisen veron tuotto ei olisi huima, mutta vero edistäisi kaupungistumisen ohjaamisessa myönteisellä tavalla. Luonnollinen niukkuus nostaa hintoja, mikä on välttämätöntä, mutta tuo lisähinta ei kuulu oikein kenellekään, joten on yksinkertaisinta ottaa se yhteiskunnalle eli kaikille.
Vero opetuksen ja terveydenhuollon rahoittamiseksi?
Periaatteessa oikeus terveydenhuoltoon ja lasten koulutukseen perustuu siihen, mihin maahan tulovero maksetaan. (Terveisiä Portugaliin!) Tämä ei oikein toimi, jos verotus perustuu kulutukseen. Silloin voi olla perusteltua ottaa käyttöön erillinen maksu terveydenhuollon ja opetuksen rahoittamiseen. Sen voi maksaa Suomeen, vaikka asuisi Portugalissa. Tätä en kuitenkaan ole miettinyt sen pidemmälle.
Tulovero suurilla ansiotuloille
Kulutusveroihin liittyvä ”veronpalautus” riittää oikaisemaan tulonjaon pieni- ja keskituloisten välillä, mutta jos halutaan estää suurituloisten liialliseksi koettu vaurastuminen, voidaan suurimmille tuloille asettaa erillinen tulovero, jota maksaisi ehkä kolmannes palkansaajista.
Piketty-vero
Piketty varoittaa aivan oikein valloilleen pääsevästä tulo- ja omaisuuserojen kasvusta. Hänen mielestään varallisuuserot Ruotsissa ovat ihanteelliset, joten Suomessa varallisuutta varmaankin on siis kasautunut liian vähän. Suurten omaisuuksien kasautuminen ei vielä ole meillä ongelma – pikemminkin ongelma on puolustuskyvyttömyytemme, kun kaikki hyvät ideat on myytävä ulkomaille, koska kotimaista ostajaa ei löydy. Mutta olkaamme optimistisia, että kansalaisten liiallisesta vaurastumisesta tulee meillekin ongelma. Silloin tarvitaan jokin suuriin varallisuuksiin kohdistuva vero – omaisuusvero tai perintövero tai jotain muuta. Vuoteen 2040 mennessä on kuitenkin monta poliitikkoikäluokkaa tullut kehiin. Olisi aivan kohtuutonta heitä kohtaan, jos ratkaisisin vielä tämänkin ongelman – varsinkin kun tilaisuuden puheenjohtaja jo katselee kelloaan. Antaa tämän siis jäädä hautumaan!