Oden veromalli (2/4): Miksi ALV?

Mik­si ALV?

Arvon­lisävero on yri­tyk­sen mak­sama tasasu­u­ru­inen vero palkoille, koroille ja voitolle.

Mut­ta eihän yri­tys mak­sa arvon­lisäveroa, sehän on kulut­ta­jan vero, kos­ka se menee suo­raan hin­toi­hin? Eivätkö palkkaverot sit­ten mene suo­raan hin­toi­hin? Läh­es kaik­ki verot kohdis­tu­vat tuotan­toon ja läh­es kaikkien vero­jen lop­ulli­nen mak­sa­ja on kulut­ta­ja. Olen­naista on vain, mitä tuotan­topanok­sia verotetaan.

On esimerkik­si aivan sama, että kum­man — työ­nan­ta­jan vai työn­tek­i­jän — rahak­si kut­su­taan sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja, jot­ka per­itään palka­s­ta. Olen­naista on, että ne nos­ta­vat työ­val­tais­ten hyödykkei­den hin­to­ja ja heiken­tävät työn ase­maa suh­teessa koneisi­in, kos­ka koneesta ei per­itä sosi­aal­i­tur­va­mak­sua. (Koneen hin­nas­sa toki on, joten pois­tois­sakin on, mut­ta pääo­ma­lle las­ket­tavas­sa korossa ei enää ole.)

Kuka mak­saa palka­nsaa­jan pro­gres­si­ivisen tuloveron? Pitäisi tietää, mil­lainen palkka­jakau­ma olisi, jos meil­lä ei olisi pro­gres­si­ivista tuloveroa. Jos palkko­jen erot oli­si­vat yhtä suuret, pro­gres­si­ivi­nen tulovero on hyvä­palkkaisen mak­sama vero. Jos taas vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us kas­vat­taa brut­topalkko­jen ero­ja, suurten palkko­jen korkeat verot ovat tuotan­non kus­tan­nus – mak­su siitä, että käyt­tää yhteiskun­nan kalli­isti koulut­ta­maa työvoimaa. Totu­us on jos­sain tässä välis­sä. Kun houkutel­laan Suomeen ulko­maista eri­ty­isosaa­jaa, hän hin­noit­telee itsen­sä net­toan­sioiden mukaan, eli vero jää rasit­ta­maan tuotan­tokus­tan­nuk­sia ja jää lop­ul­ta kulut­ta­jien maksettavaksi.

Jos edus­taisin organ­isaa­tio­ta, jon­ka tulisi puo­lus­taa työ­panok­sen­sa myyjiä, pitäisi arvon­lisäveroa paljon parem­pana kuin palkkaveroja.

Jos kaik­ki tulot kulutet­taisi­in, ALV vas­taisi lin­eaarista tuloveroa. Kos­ka kaikkia tulo­ja ei kulute­ta ainakaan heti, tuloveroon ver­rat­tuna arvon­lisävero on edullisem­pi sille, joka säästää osan tulois­taan ja epäedulli­nen sille, joka syö enem­män kuin tienaa.

Sankariyrit­täjä, joka luo yri­tyk­sen tyhjästä, ei mak­sa veroa yri­tyk­sen­sä kasvus­ta, mut­ta mak­saa kyl­lä kaikesta siitä kulu­tuk­ses­ta, jon­ka tämä hänelle mah­dol­lis­taa. Hänen lapsen­sa sen sijaan joutu­vat mak­samaan veroa, jos he panevat yri­tyk­sen var­al­lisu­u­den sileäk­si ker­skaku­lu­tuk­sel­la. Kau­ni­ainen on Suomen kun­nista se, jos­sa on suh­teessa eniten kokon­aan tulot­to­mia asukkai­ta. He eivät mak­sa tuloveroa, mut­ta kulu­tusveroa he mak­sa­vat ja jopa aika paljon. He oli­si­vat kär­si­jöitä esit­tämässäni mallissa.

Siir­tymi­nen kulu­tusveroi­hin on järkevämpi tapa tukea omis­tusasum­ista kuin korko­jen verovähen­nysoikeus. Asun­to­lainaan menevästä osas­ta tulo­ja ei mak­se­ta veroa. Toisaal­ta vaik­ka ihmiset eivät ymmär­rä, mik­si velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­van pitäisi mak­saa tuloveroa enem­män kuin vuokra-asun­nos­sa asu­van, he hyväksyvät, että edel­liset mak­sa­vat enem­män kulu­tusvero­ja, kos­ka heil­lä on varaa kulut­taa enemmän.

Kah­den maan asukkaiden verot­ta­mi­nen muut­tuu loogisek­si. Ei tarvitse jah­da­ta, kuin­ka mon­e­na päivänä rikkaat NHL-kiekkoil­i­jat ovat Suomes­sa. Jos elää osan vuodes­ta Suomes­sa, siitä osas­ta mak­saa kulutusveroja.

 

Virheellisiä vastaväitteitä

Kau­pan työl­lisyys kär­sii. En ymmär­rä lainkaan kau­pan alan väitet­tä, että kulu­tusverot ovat haitak­si kau­palle. Kyl­lä kaup­pa kär­sii yhtä lail­la siitä, jos asi­akkaiden ostovoimaa heiken­netään tuloveroil­la. Toki tur­is­ti­tuomisille asial­la on merk­i­tys­tä, mut­ta tämä on määräl­lis­es­ti vähäistä.

ALV sor­taa työ­val­taisia palvelu­ja, jois­sa väli­panok­sia oste­taan vähän ja sik­si on vähän vähen­net­tävää veroa. Palvelu­am­mat­ti­laiset mak­sa­vat arvon­lisäveroa melkein koko liike­vai­h­dostaan ja tavaran valmis­ta­jat vain pien­estä osas­ta siitä. Kyl­lä lop­putuot­teen hin­nas­sa on ALV:tä täs­mälleen se sama 24 %. Luulisi työ­val­tais­ten palvelu­jen pikem­min hyö­tyvän siitä, että työn vero­tus­ta vas­taavasti alen­netaan. Ero on pieni, mut­ta etumerk­ki on posi­ti­ivi­nen eikä negatiivinen.

Kulu­tusverot sor­ta­vat köy­hiä. Väite on tot­ta sinän­sä, mut­ta kuten Juhana Var­ti­ainen edel­lä (sem­i­naaris­sa) sanoi, pitää kat­soa vero­tuk­sen kokon­aisu­ut­ta. Palaan myöhem­min siihen, miten tulon­jako pide­tään kohtuullisena.

Alen­netut verokan­nat suo­si­vat köy­hiä ja sairai­ta. Tämän me olemme vero­jaos­tossa havain­neet huonok­si argu­men­tik­si. Esimerkik­si ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta 2/3 menee medi­aan­i­t­u­loa suurem­pia ansio­tu­lo­ja saav­ille ja vain 1/3 köy­hem­mälle puo­likkaalle. On paljon tehokkaampia tapo­ja lisätä pien­i­t­u­lois­t­en ostovoimaa. Samoin sairai­ta kan­nat­taa tukea aivan muu­ta kaut­ta kuin alen­ta­mal­la kaikkien ter­vey­den­hoidok­si kut­sut­tavia palvelu­jen ja lääkkei­den arvonlisäveroa.

Virheelli­nen väite puoles­ta: paran­taa kil­pailukykyä, kos­ka ALV ei kohdis­tu vien­ti­in. Arvon­lisäveron nos­to ja palkkavero­jen lasku merk­it­see pien­tä deval­vaa­tio­ta, mut­ta sen vaiku­tus hai­h­tuu ilmaan lyhyessä ajas­sa. Ei kel­paa perus­teek­si verorak­en­teen muu­tok­selle, mut­ta voidaan ottaa huomioon muu­tos­ta ajoitet­taes­sa. Nyt juuri olisi hyvä hetki.