Oden veromalli (1/4) Lähtökohdat

Pidin torstaina 26.2. Vero­hallinnon 150-vuo­tispäivil­lä Fin­lan­di­at­alos­sa 15 min­uutin esi­tyk­sen aiheesta ”Osmon vero­ma­lli”. Eduskun­nan lop­puki­irei­den vuok­si vas­ta nyt saan tämän refer­oiduk­si tälle listalle. Pätkin sen neljään palaseen.

Itse puheen voi kat­soa videoitu­na tästä.

Halu­an korostaa, että tämä ei ole vihrei­den vero­ma­lli eikä edes min­un ihan­nemalli­ni, vaan erään­lainen fatal­isti­nen käsi­tys siitä, mihin suun­taan vero­tus joka tapauk­ses­sa menee. Inspi­raa­tion tähän malli­in olen saanut istut­tuani neljä vuot­ta vero­jaos­tossa ihmettelemässä, miten tähän sotku­un saisi selvyyttä.

Tähtäin tässä on vuodessa 2040. Voi tähän pää­tyä nopeam­minkin, mut­ta en luulen asen­tei­den kyp­symisen vievän aikaa. Tulen sit­ten 175-vuo­tispäiville kom­men­toimaan, miten tässä kävi.

En käsit­tele tässä veron­saa­jia lainkaan, vaan käsit­te­len val­tion ja kun­nan vero­ja yht­enä kokon­aisuute­na. Poikkeuk­se­na tästä ovat vain sosi­aal­i­tur­vara­has­tot, joiden rooli koros­tuu elämän muuttues­sa kansainvälisemmäksi.

Ole­tuk­set

• Korkean vero­tuk­sen tarve pysyy ennal­laan tai jopa lisään­tyy, sil­lä markki­na­t­aloudessa on jatkos­sa pikem­minkin enem­män kuin vähem­män korjaamista.
• Talous muut­tuu yhä kansainvälisemmäksi
• Funk­tion­aa­li­nen tulo­jako pain­ot­tuu pääo­mat­u­loi­hin ja näi­den sisäl­lä luon­non­va­ro­jen arvo nousee. Tosin tästä viimeaiko­jen kehi­tys on saanut min­ut vähän epä­var­mak­si, mut­ta Aasian vauras­tu­mi­nen nos­taa raa­ka-ainei­den ja ener­gian niukku­ut­ta mielestäni väistämättä.
• Tulon käsite yhä epä­selvem­pi ja sitä sotke­taan tahal­laan. Asun­to­tu­loa omas­ta asun­nos­ta ihmiset eivät ymmär­rä tulok­si lainkaan, vaik­ka kansan­talouden tilin­pidos­sa se kyl­lä las­ke­taan tulok­si. Viimeisin inno­vaa­tio on sijoi­tus­vaku­u­tus Lux­em­bur­gis­sa, joka häivyt­tää pääo­mat­u­lo­jen verol­lisu­u­den tai ainakin lykkää sitä.
• Vero­tuk­sen ongel­mat maid­en välil­lä säi­lyvät, vaik­ka veroparasi­itit pan­naan kuri­in niiden astut­tua liian isoille varpaille.

Tarve muu­tok­seen

Yhteisövero on katoavaa kansan­perin­net­tä. Siir­to­hin­noit­telu­un ei löy­dy mitään järkevää ratkaisua. Jos IKEA voi myy­dä brändin­sä tytäry­htiölleen ulko­mail­la ja ohja­ta voit­ton­sa sinne, ei muidenkaan kan­na­ta mak­saa veroa.

Ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen raja häi­lyvä ja muut­tuu yhä häi­lyväm­mäk­si. Ovatko joidenkin peliy­htiöi­den huikeat voitot pääo­mat­u­loa, vaik­ka alku­peräi­nen pääo­ma on koos­t­unut muu­ta­mas­ta läp­päristä. Jos voit­toa jae­taan vuosit­tain, se verote­taan ansio­tu­lona, mut­ta jos yri­tys myy­dään, se onkin pääomatuloa.

Kos­ka raja työ- ja pääo­mat­u­lo­jen välil­lä on mieli­v­al­tainen, niitä kan­nat­taa verot­taa samal­la taval­la. Erona tästä on vain sosi­aali­vaku­u­tus: jos pääo­mat­u­lot eivät ole vaku­utet­tu­ja, ei niistä voi per­iä vakuutusmaksuakaan.

Asuin­maan selvit­tämi­nen loukkaa yksilön suo­jaa. Niin ainakin väit­tävät ne, jot­ka narah­ta­vat siitä, että ovat ilmoit­ta­neet asuin­maak­seen jonkin veroparati­isin, mut­ta viet­tävät suurim­man osan ajas­taan Suomes­sa. Mon­es­sa maas­sa asu­van vero­tuk­seen on löy­det­tävä jokin järkevä ratkaisu.

Vero­tus ehkäisee pääo­man muo­dos­tu­mista – siis rikas­tu­mista. Joidenkin mielestä tämä on vain hyvä. Min­un lähtöko­htani on, että ainakin tois­taisek­si olisi hyvä edesaut­taa sitä, että Suomeenkin syn­tyy var­al­lisu­ut­ta, joka on sijoitet­tavis­sa yri­tys­toim­intaan. Taloutemme on Ruot­si­in näh­den puo­lus­tuskyvytön­tä, kun meil­lä ei ole Wal­len­berge­jä. Yksi Her­lin­in suku ei riitä.

Hyvä vero­jär­jestelmä on 

• Yksinker­tainen
• Oikeu­den­mukainen
• Hel­posti toimeenpantava
• Ei vero­ta säästet­tyjä tuloja (?) 
  • Pro­gres­si­ivi­nen men­overo, jos olisi mahdollinen
• Loogi­nen, kun ihmi­nen asuu mon­es­sa maassa

 

Oden vero­jär­jestelmä

Vero­ma­lli koos­t­uu seu­raav­ista palasista

• Runk­ona arvon­lisävero, yht­enäi­nen verokan­ta, 30 % – 35 %
• Arvon­lisäveron palautus

• Hait­taverot
  • Vero on tarkoitet­tu vähen­tämään toim­intaa, johon se kohdistuu
• Vero uusi­u­tu­mat­tomil­la luonnonvaroille
• Luon­nolli­nen niukku­us — urbaanin yhteiskun­nan vero
• Ruot­salainen val­tion tulovero eli tulovero, jota vähem­mistö palka­nsaa­jista maksaa
• Eläke­mak­sut, tulo­jen vakuuttaminen
• Ter­vey­den­huoltovero ja koulu­vero (ehkä)
• Piket­ty ‑vero